Monipuolinen Editori avaa uusia mahdollisuuksia julkaisemiseen ja opetukseen

Editori-palvelu vahvistaa kirjaston julkaisupalveluiden kokonaisuutta ja tukee avoimen tieteen koulutukseen ja julkaisemisen edistämiseen liittyviä tavoitteita. Julkaisutilaisuudessa 21. toukokuuta nousi esiin erityisesti Editorin monipuolisuus julkaisualustana ja monikäyttöisyys opetuksessa.

Avoimen julkaisemisen ja opetuksen Editori-palvelu on tuorein lisäys Helsingin yliopiston kirjaston julkaisemisen tukipalveluihin. Editori julkistettiin tiistaina 21. toukokuuta Kaisa-kirjastossa, ja tiivis esittelytilaisuus löytyy tallenteena verkosta.

Avaussanoissaan palvelujohtaja Pälvi Kaiponen korosti Editorin yhteyttä Helsingin yliopiston avoimen tieteen strategiaan ja eurooppalaiseen kehitykseen. Editori tukee erityisesti niitä avoimen tieteen koulutukseen ja julkaisemisen edistämiseen liittyviä tavoitteita, joita esitetään muun muassa Euroopan komission avoimen tieteen suosituksissa ja Euroopan tutkimusyliopistojen LERUn tiekartassa.

Editori vahvistaa myös Helsingin yliopiston kirjaston julkaisupalveluiden kokonaisuutta, kuten Avoimen julkaisemisen palvelukeskus -hankkeen vetäjä Marjo Kuusela (videotallenteella 0:10 alkaen) toi puheenvuorossaan esiin. Editori on osa palveluvalikoimaa, johon kuuluvat avoin tiedekustantamo Helsinki University Press (HUP), avoin Helda-julkaisuarkisto, avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksujen hallinnointi sekä avoimen julkaisemisen neuvonta ja tuki (openaccess-info@helsinki.fi). Palvelupaketin tarkoitus on auttaa tutkijaa avoimessa julkaisemisessa, myös ongelmatilanteissa.

Editori soveltuu monenlaiseen käyttöön

Varsinaisen Editori-esittelyn aloitti tietoasiantuntija Markku Roinila (videotallenteella 8:45 alkaen), joka kertoi kenelle Editori on tarkoitettu, miksi sitä kannattaa käyttää ja miten sitä on jo käytetty.

Keskeisiä kohderyhmiä on kolme: Editori tarjoaa tutkijoille työkalun avointen lehtien tai vaikkapa kongressijulkaisujen toimittamiseen ja julkaisemiseen, opettajille välineen tieteellisten julkaisukäytäntöjen opettamiseen ja opiskelijoille kanavan opiskelijalehtien julkaisemiseen. Tarkemmin erilaisista käyttömahdollisuuksista kerrotaan suomen- ja englanninkielisessä Editori-oppaassa.

Roinilan mukaan Editorilla on monia etuja puolellaan: toimitustyökaluna se on kätevä ja monipuolinen (eri vaihtoehtoja mm. vertaisarvioinnin toteuttamiseen ja toimitustyön roolien valintaan), sen käyttö on Helsingin yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille maksutonta ja Editorin hyödyntämä avoimen lähdekoodin OJS-järjestelmä (Open Journal Systems) on vakiintunut ja laajasti käytössä. Editoriin voi siirtyä printtilehdestä tai muulta julkaisualustalta.

Myös opetuksessa Editoria voi käyttää monin tavoin: toimitusprosessin tai vertaisarvioinnin harjoitteluun, kurssi- ja seminaaritöiden opponointiin, kurssilehtien tekemiseen tai esitelmien julkaisemiseen. Roinilan mukaan uusia käyttötapoja kartoitetaan jatkuvasti ja ideoita otetaan myös mielellään vastaan (editori@helsinki.fi).

Kimmo Koskisen demoesityksessä tutustuttiin Editorin toimitusprosessiin ja muihin toimintoihin. Esitykseen voi tutustua tilaisuuden videotallenteella. Kuva: Jussi Männistö.

 

Opetuskäytöstä saatu myönteistä palautetta

Pilottivaiheessa Editoria on käytetty kasvatustieteen e-Erika-lehden avoimeen julkaisemiseen ja keskustan tieteenalojen tohtorikoulutuksessa esitelmien vertaisarviointiin ja levittämiseen kurssin sisällä. Roinilan mukaan vastaanotto on ollut hyvä.

“Opiskelijat pitivät kokemusta erinomaisena. Tämä oli aika monelle ensimmäinen kerta, kun he saivat vertaisarviointiraportin tai kun he itse toimivat vertaisarvioijina. Editori-alustaa pidettiin intuitiivisena ja helppokäyttöisenä”, Roinila kertoo.

Roinilan esityksen jälkeen kehityspäällikkö Kimmo Koskinen näytti, miten Editori toimii käytännössä. Koskisen demoesitys tarjosi näkymän Editorin toimitusprosessiin ja välineen perustoimintoihin. Parhaan käsityksen Koskisen esityksestä saa videotallenteelta (alkaa ajassa 18:40).

Editori harjaannuttaa tutkijoita julkaisemiseen

Keskusteluosuudessa (videotallenteella 28:40 alkaen) tuotiin esiin Editorin merkitys tieteellisten julkaisukäytäntöjen ja erityisesti OJS-julkaisemisen harjaannuttajana. Tästä on etua esimerkiksi Tieteellisten seurojen valtuuskunnan ylläpitämän ja tieteellisten seurojen lehdille tarkoitetun Journal.fi-palvelun käytössä, koska se toimii samalla OJS-alustalla.

Yleisöstä tiedusteltiin myös, millaisiin julkaisumuotoihin Editori taipuu ja tarjoaako palvelu pysyviä DOI-tunnisteita (digital object identifier). Markku Roinilan mukaan Editori tarjoaa teknisesti mahdollisuuden monenlaiseen julkaisemiseen – ja Pälvi Kaiponen suhtautui myönteisesti myös siihen, että potentiaaliset käyttäjät tuovat esiin ideoita Editorin käyttömahdollisuuksista. Pysyviä tunnisteita Editori-palvelu tarjoaa Kimmo Koskisen mukaan vertaisarvioiduille artikkeleille. Helsingin yliopiston kirjasto on DOI-tunnuksia myöntävän Crossrefin jäsen.

 

8 POINTTIA EDITORISTA
  1. Helsingin yliopiston kirjaston uusi palvelu, jonka avulla voi toimittaa ja julkaista avoimia lehtiä.
  2. Julkaistavat lehdet voivat olla tutkimusjulkaisuja tai muita lehtiä, esimerkiksi opiskelijalehtiä – tarkoitettu nimenomaan yliopistolaisten lehdille.
  3. Soveltuu myös tieteellisten julkaisukäytäntöjen, kuten vertaisarvioinnin, opetukseen ja harjoitteluun.
  4. Maksuton Helsingin yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille.
  5. Käyttöönottoon kirjasto tarjoaa koulutusta ja tukea – myös Editori-opas on käyttäjän tukena.
  6. Lehdet toimitetaan avoimen lähdekoodin Open Journal System (OJS) -julkaisualustalla, joka on laajasti käytössä.
  7. Editori-portaaliin kootaan Editori-lehtien lisäksi myös muita yliopistolaisten OJS-alustalla toimivia lehtiä – ilmoita lehti!
  8. Ota yhteyttä Editoriin liittyen: editori@helsinki.fi.

Leave a Reply

Your email address will not be published.