Open Access -viikko tuo tuoreita näkökulmia tiedon avoimuuteen

Kansainvälinen Open Access -viikko on jälleen ensi viikolla, 22.-28.10.2018. Yksi tänä vuonna erityisesti nousevista aiheista on eurooppalaisten tutkimusrahoittajien julkistama Plan S -suunnitelma, jonka tarkoitus on vauhdittaa kehitystä kohti tiedejulkaisujen 100 %:n avoimuutta. Tavoitteena on täysi avoimuus vuonna 2020.

Plan S -suunnitelmasta ja avoimen tieteen infrastruktuureista keskustellaan myös Avoimen tieteen iltapäivässä Tiedekulmassa 24.10.2018 klo 12-14. Iltapäivän teemana on Kuka omistaa julkaisusi? Tilaisuuteen sisältyy Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnon jako, panelistien puheenvuoroja sekä keskustelu. Panelisteiksi on kutsuttu edustajia yliopistosta, Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Suomen Akatemiasta. Tilaisuuden päättää sähkökvartetin ainutkertainen musiikkiesitys, jonka tuottavat M.A. Numminen ja DIMI-trio.

Tarkempaa tietoa Helsingin yliopiston kirjaston järjestämistä Open Access -viikon 2018 tapahtumista löydät Open Access -viikon tapahtumasivulta.

 

Tieto globaalisti kaikkien ulottuville

Open Access -viikon aikana pyritään paikallisesti ja globaalisti nostamaan esiin avoimen tieteen näkökulmia ja avoimuuteen liittyviä hyötyjä. Tänä vuonna viikon teemana on Designing Equitable Foundations for Open Knowledge. Teeman avulla herätetään keskustelua siitä, miten avoin tiede saadaan globaalisti kaikkien ulottuville ja miten sille voidaan luoda oikeudenmukainen perusta. Maailmanlaajuisesti kysymyksiin kuuluu mm. se, miten varmistetaan, ettei tiedontuottajia suljeta pois esimerkiksi kohtuuttoman korkeiden kirjoittajamaksujen vuoksi.

Kansainvälisen Open Access -viikon sivustolta löytyy tietoa eri vuosien teemoista sekä eri maissa järjestettävistä tapahtumista. Lisäksi sivustolla on blogeja ja keskusteluja sekä kuvausta eri maiden avoimen tieteen työryhmistä.

Kirjasto mukana OA-viikolla jo vuodesta 2012

Helsingin yliopiston kirjasto on osallistunut Open Access -viikkoon vuodesta 2012 alkaen. Viime vuonna kirjasto toteutti Avoimen tieteen iltapäivä -tilaisuuden, #OAhaaste -kampanjan sekä Open Science Kiosk -tapahtumia yliopiston kaikilla kampuksilla. Viimevuotiseen Avoimen tieteen iltapäivä -tilaisuuteen liittyvän blogitekstin voit lukea täältä.

Mirkka Lappalainen (vas.) Eeva Nyrövaaran haastateltavana Avoimen tieteen iltapäivässä 2017. Kuva: Jussi Männistö

 

Teksti: Mika Holopainen ja Kimmo Koskinen
Editointi: Ursula Virolainen

Kysy mitä vain! – Avoimen tieteen kioskit kampuksilla 22.-25.10.2018

Miten rinnakkaistallennan? Kuinka julkaisen gradun tai väitöskirjan avoimesti? Millaisia alennuksia kirjoittajamaksuihin yliopistolaiset saavat? Mihin Plan S –julistus pyrkii?

Tutkija, opettaja, opiskelija – olet tervetullut avoimen tieteen kioskeille keskustelemaan ja kyselemään yllä oleviin, tai mihin tahansa muihin avoimen tieteen teemoihin liittyen. Kirjaston asiantuntijat päivystävät kioskeilla seuraavasti:

Meilahti
22.10.2018 11.00-13.00 Biomedicum Helsinki 1, Haartmaninkatu 8
Keskustakampus
23.10.2018  11.00-13.00 Porthania, Yliopistonkatu 3
Kumpula
23.10.2018 11.00-13.00 Physicum, Gustaf Hällströmin katu 2
Viikki
25.10.2018 11.00-13.00 Biokeskus 2 (2. krs), Viikinkaari 5

OPEN ACCESS WEEK 2018

Kioskit ovat osa kansainvälisen Open Access -viikon juhlintaa. Viikon ohjelma kokonaisuudessaan.

Kuka omistaa julkaisusi? kysytään Tiedekulmassa 24.10. klo 12-14

Tiedejulkaisut avoimiksi vuoteen 2020 mennessä, mutta millaisin keinoin? Miten suomalaiset tiederahoittajat ja tiedeinstituutiot pyrkivät avoimen tieteen edistämiseen lähivuosina?

Tule Tiedekulmaan kuulemaan ja kyselemään! Paneelissa keskustelemassa Plan S -julistuksesta yliopiston, Suomen Akatemian ja Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajat. Luvassa myös Syksy Räsäsen videoitu puheenvuoro. Keskustelun moderaattorina toimii Heidi Laine.

Jo perinteeksi muodostuneen tapahtuman kruunaa Erkki Kurenniemen sähkösoittimet –projektin kvartetiksi laajentuneen trion esitys!

Tapahtuma: Kuka omistaa julkaisusi? Avoimen tieteen iltapäivä 2018
Paikka:
Tiedekulma, Stage (Yliopistonkatu 4)
Aika: 24.10.2018 klo 12-14

Ohjelma kokonaisuudessaan: http://libraryguides.helsinki.fi/oa-week2018

OPEN ACCESS WEEK 2018

Tapahtuma on osa kansainvälisen Open Access -viikon juhlintaa, maksuton ja avoin kaikille.

Muista avoin arkistointi – lähetä hyväksytty käsikirjoitus kirjastoon tallennettavaksi

Tutkija, lähetä julkaisusi rinnakkaistallennettavaksi (Green OA) kirjastoon. Tarkistamme julkaisuoikeudet ja tallennamme julkaisut kustantajan ehtojen mukaisesti. Vertaisarvioidun ja hyväksytyn käsikirjoitusversion tallennuksen julkaisuarkistoon useimmat kustantajat yleensä sallivat.

Lähetä tiedostot meille

Tutkijana vastuullesi jää lähettää hyväksytty käsikirjoitus (AAM, post-print) kirjastolle osoitteeseen openaccess-info@helsinki.fi. Mukaan tulee liittää mahdollisuuksien mukaan myös tieto tulevasta julkaisupaikasta. Tieteenalakohtaiseen arkistoon, kuten arXiviin jo tallennettua artikkelia ei tarvitse erikseen palveluosoitteeseen lähettää, pelkkä arXivin julkaisulinkin toimitus riittää. Avoimen julkaisemisen oppaasta saat lisätietoja palvelusta.

Tutkimusjulkaisut avoimeksi

Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen periaatteiden (2017) mukaisesti kaikki Helsingin yliopistossa tuotetut tieteelliset julkaisut tallennetaan TUHATin kautta julkaisuarkisto HELDAan. HELDAssa julkaisujen pitkäaikainen säilytys ja käyttö ovat turvattuina. Euroopan Komission ja Science Europen muodostaman koalition Plan S -julistus vaatii puolestaan Euroopassa julkisesti rahoitetun tutkimuksen tuottamia tieteellisiä julkaisuja avoimesti saataville 1.1.2020 lähtien.

Kirjasto tallentaa julkaisut avoimesti julkaisuarkistoon tutkijan puolesta

Toiveilla on tapana toteutua! Kirjasto tarkistaa julkaisuoikeudet tutkijan puolesta, selvittää oikean version, sekä rinnakkaistallentaa julkaisut yliopiston avoimeen digiarkistoon kustantajan ehtojen mukaisesti. Tämä on kirjaston rinnakkaistallennuspalvelu ja sitä voivat hyödyntää kaikki Helsingin yliopiston tutkijat ja opettajat. Lähetä tiedosto/t (vertaisarvioitu käsikirjoitus, post-print) osoitteeseen: openaccess-info@helsinki.fi.

Jotta eri versioiden ja julkaisuoikeuksien selvittäminen eivät veisi liikaa aikaa, kirjastoon voi lähettää kaikki versiot. Me hoidamme loput. Mukaan tulee liittää vain tieto tulevasta julkaisupaikasta.

Julkaiseminen ns. vihreä open access (Green Open Access) tietä käyttäen on varmin ja useimmiten myös helpoin tapa turvata julkaisujen pysyvä saatavuus. Myös rahoittajat ja tutkimusorganisaatiot edellyttävät yhä enenevissä määrin tutkimusten avointa julkaisemista.Kuva: Pexels

Tarkemmat tiedot palvelusta sekä lisätietoja julkaisujen eri versioista ja avoimesta julkaisemisesta löytyy kirjaston Avoimen julkaisemisen oppaasta.

Toivottu ja tarpeellinen palvelu

Kirjaston keväällä 2018 toteuttamassa asiakaskyselyssä 84 % kyselyyn vastanneista tutkijoista (N=287) kertoi halukkuudestaan tallentaa julkaisut avoimesti, mikäli tallennuspalvelua olisi saatavilla. Kevään aikana kirjastossa oli jo valmisteltu rinnakkaistallennuspalvelun tarjoamista ja saadun asiakapalautteen perusteella vahvistui käsitys palvelun tarpeellisuudesta.

Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen periaatteiden (2017) mukaisesti kaikki yliopistossa tuotetut tieteelliset julkaisut tulee tallentaa Helsingin yliopiston avoimeen julkaisuarkisto HELDAan, jossa julkaisujen pitkäaikainen säilytys ja käyttö ovat turvattuina.

Lisätietoja palvelusta: marja.moisio@helsinki.fi

Avoimen tieteen kioskit kutsuvat kampuksilla 16.-18.4.2018

Miten avoimen tieteen toimintatavat vaikuttavat tutkimuksesi näkyvyyteen ja saavutettavuuteen? Mitä kaikkien yliopistolaisten tulisi tietää avoimesta julkaisemisesta ja kirjaston tarjoamista palveluista sen tueksi? Millaisia alennuksia on mahdollista saada avoimen julkaisemisen maksuihin? Tule kioskeille kyselemään ja keskustelemaan kirjaston asiantuntijoiden kanssa avoimeen tieteen teemoista.

Erityisen mielellämme neuvomme sinua, miten voit toteuttaa avoimuutta rinnakkaistallennuksen kautta nyt entistä helpommin. Rinnakkaistallennus luo avoimuutta ja kirjasto tarjoaa tähänkin eväät.

Kioskien luukut ovat avoinna seuraavasti:

Biomedicumin aula, Meilahti
16.4. klo 11-13

Päärakennuksen aula, Keskustakampus
17.4. klo 11-13

Physicumin aula, Kumpula
17.4. klo 11-13

EE-rakennuksen aula, Viikki
18.4. klo 11-13

Toivotamme sekä uudet että vanhat asiakkaamme tervetulleiksi!

Lisätietoja: http://libraryguides.helsinki.fi/oa

Helsingin yliopiston keskitetty julkaisutuki rakentaa tietopohjaa avoimen julkaisemisen kustannuksista

Helsingin yliopiston kirjasto näkee Elsevier-sopimukseen liittyvän julkaisutuen Helsingin yliopistolaisille käytännöllisenä ratkaisuna. Tavoitteena on saada tietoa kokonaiskustannuksista suuren tiedekustantajan lehdissä, ja edistää avointa julkaisemista pitkällä aikajänteellä. Määräaikaisella ratkaisulla kerätään tietopohjaa tulevia sopimusneuvotteluja varten. Helsingin yliopiston tai Helsingin yliopiston kirjaston kanta hybridijulkaisemiseen ei ole muuttunut.

Continue reading “Helsingin yliopiston keskitetty julkaisutuki rakentaa tietopohjaa avoimen julkaisemisen kustannuksista”

Nyt voit julkaista maksutta avoimena Elsevierin lehdissä

Helsingin yliopiston tutkijana sinun on nyt mahdollista julkaista artikkelisi avoimena yliopiston tuella Elsevierin lehdissä.

Tämä mahdollisuus on yli 1600 Elsevierin lehdessä. Lista lehdistä (excel-tiedosto). Julkaisutuen saaminen edellyttää, että:

  • HY:n tutkijana olet Corresponding Author
  • Yhteystietonasi on mahdollisuuksien mukaan helsinki.fi-sähköpostiosoite
  • Artikkelisi julkaistaan tuen piiriin kuuluvassa lehdissä.
  • Artikkelisi hyväksytään julkaistavaksi 1.1.2018-31.12.2020 välisenä aikana.

Tutkijana et maksa julkaisukustannuksia, sillä Helsingin yliopiston kirjasto maksaa kirjoittajamaksun.

Lue ohje Elsevierin julkaisuprosessiin ja lisää kirjoittajamaksuista. 

Kirjasto neuvottelee sopimukset digitaalisista opiskelumateriaaleista
Kuva: Helsingin yliopisto / Elias Kilkki 2017

Alennus on osa Suomen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten Elsevierin kanssa solmimaa sopimusta vuosille 2018-2020. Lisätietoa sopimuksesta. Sopimuskauden uusien numeroiden lisäksi, käytössäsi Helsingin yliopistolla ovat myös Elsevierin aiemmat vuosikerrat. Lehdet löytyvät Helka-tietokannasta.

Kysy lisää kirjastosta: hulib-apc@helsinki.fi. Autamme mielellämme.

Kaksitoista tapaa tuoda avointa tiedettä opetukseen

Kirjaston lokakuisessa #OAhaaste-kampanjassa etsittiin keinoja, joilla avointa tiedettä voitaisiin tuoda mukaan yliopisto-opetukseen jo kandi- ja maisterivaiheessa. On aika katsoa, mitä saatiin aikaan.

Kampanjan aikana yliopistoyhteisön – opettajien, opiskelijoiden ja tutkijoiden – kokemuksia ja näkemyksiä kerättiin sosiaalisen median kanavien (Facebook, Twitter, blogi), sähköpostin, haastatteluiden ja kasvokkaisten kohtaamisten kautta. Vaikka kampanjan teema tuntui monista ehkä vaikealta, ehdotuksia saatiin kokoon lopulta ihan mukava määrä, yhteensä 42 kappaletta.

Esitetyt ehdotukset voidaan ryhmitellä 12 erilaiseen keinoon, joilla avoin tiede voidaan tuoda mukaan opetukseen. Esittelemme tässä artikkelissa nämä keinot, ja aloitamme perusasioista:

Avoin tiede koostuu useista osatekijöistä. (Kuvalähde: FOSTER Open Science)

1. Avoimen tieteen sisältöjen opettaminen. Periaatteessa avointa tiedettä voidaan tuoda opetukseen yksinkertaisesti siten, että opetetaan avoimen tieteen sisältöjä (avoin julkaiseminen, avoin data, avoimet oppimateriaalit jne.). Mitä avoin tiede tarkoittaa? -tyylisen näkökulman esillä pitäminen nähtiin #OAhaaste-kampanjassa erityisesti kirjaston tehtävänä. Kirjaston toivottiin tuovan tätä esiin opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle suunnatuissa tilaisuuksissa, kuten kandikursseilla, tiedonhankinnan opetuksessa ja kampustapaamisissa. Avoimeen tieteeseen liittyvistä asioista on jo tällä hetkellä saatavilla paljon tietoa muun muassa kirjaston sivuilla (mm. avoin julkaiseminen, datanhallinta, tiedonhankinnan oppaat) ja Avoimen tieteen käsikirjassa.

“Avoimien aineistojen käyttö on oikeastaan aika vaikeata. Pitää opettaa opiskelijoita etsimään oikeita resursseja, ja miettimään niitä periaatteita, joilla löytää luotettavan aineiston. Kyllä me tiedämme, ettei netissä kaikki ole luotettavaa. Digitaalisen lähdekritiikin vaatimus on noussut erittäin keskeiseksi.” (Mirkka Lappalainen)

Avoimen tieteen sisältöjen hyödyntäminen opetuksessa

Avointa tiedettä voidaan tuoda opetukseen hyödyntämällä sen eri elementtejä, siis avoimessa tieteessä tuotettuja sisältöjä, opetuksessa. #OAhaasteen perusteella tämä on kaikkein tavallisin ja luontevin tapa tuoda avointa tiedettä opetukseen.

2. Avointen julkaisujen hyödyntäminen opetuksessa. Tämä keino nousi useimmin esiin #OAhaasteen aikana, ja esimerkiksi oikeustieteen professorin Panu Minkkisen haastattelu käsitteli pitkälti avoimiin julkaisuihin (Open Access, OA) liittyvää problematiikkaa. Kynnyskysymyksenä pidettiin käytön helppoutta: avointen julkaisujen valitsemisen pitäisi olla yhtä helppoa kuin kirjaston maksamien lisensoitujen aineistojen. Kirjastolla on tässä luonnollisesti oma tehtävänsä, ja Opettajan oppaasta löytyykin tietoa avointen aineistojen valitsemiseen. Samalla on huomattava, että avoimia julkaisuja hyödynnetään jo nyt opetuksessa, jopa kokonaisia kursseja on rakennettu avointen aineistojen varaan, kuten eräs opiskelija toi Kumpulassa esiin.

“Teoriassa olisi mahdollista hyödyntää open access -julkaisuja oppikirjojen asemasta, mutta se on satunnaista. – – En ole nimenomaisesti etsinyt open access -tyyppisiä julkaisuja, kun meillä on kuitenkin yliopiston kautta pääsy Elsevierin ja Springerin hallinnoimiin suuriin lehtipaketteihin.” (Panu Minkkinen)

3. Avoimen datan hyödyntäminen opetuksessa. Avoin data tai avoimet tutkimusaineistot (Open Data) mainittiin usein avointen julkaisujen rinnalla. Avointa dataa hyödynnetään opetuksessa paljon, ja #OAhaasteen aikana tuli esiin, että sitä voitaisiin hyödyntää vielä enemmän, jos sitä olisi tarjolla. Muutamia datalähteitä mainittiin, erityisesti kulttuuridataan (Finna, Europeana) liittyen – ja avointa dataa löytyy myös ATT-hankkeen Etsimen, Tietoarkiston Ailan ja OpenAIREn Zenodon kautta. Tieteenalakohtaisia datalähteitä löytyy myös kirjaston tutkimusoppaista.

“Maantieteessä meillä on ollut jo toistakymmentä vuotta sellainen verkko-osoite kuin Paikkatietolainaamo (nykyisin Paikkatietoikkuna), jossa on hyvin monipuolista paikkatietoa opetuksen käyttöön.” (Markku Löytönen)

“Molekyylibiologinen tutkimus on jo perinteisesti hyvin avointa. Jokainen molekyylibiologi käyttää avoimia tietokantoja, joihin lähetetään muitta mutkitta esimerkiksi DNA-data viimeistään sitten, kun se on muuten julkaistu. – – Näiden alojen opetuksessa käytetään yhtä itsestäänselvästi avoimia tietokantoja.” (Mikael Niku)

4. Avointen tiedonlähteiden hyödyntäminen opetuksessa. Tutkimusaineistojen ohella opetuksessa voidaan hyödyntää myös muita vapaasti saatavilla olevia tiedonlähteitä. #OAhaasteessa näistä mainittiin muun muassa Internet Archive ja Youtube-videopalvelu, joista löytyy kaiken muun lisäksi myös laaja valikoima luentotallenteita ja opetusvideoita. Netistä löytyy paljon hyödyllisiä tiedonlähteitä (esim. Open Culture), mutta opetuskäytössä on hyvä huomioida myös tekijänoikeusnäkökulma. Se voi tuottaa haastaviakin tulkintatilanteita, joita pohdittiin myös #OAhaasteen aikana.

“Kannattaako luennoida sellaista asiaa, jonka joku on tehnyt jo muualla paremmin ja johon liittyy vielä kirjallisuutta? Avoin tiedehän toimii myös maailmalta meihin päin, ja on hyvä miettiä, kannattaako tietyt jutut ottaa muualta.” (Minna Autio)

“OA-kokoelmien ansiosta 1800/1900-lukujen lähteet (teksti, kuva, ääni) aiempaa suuremmassa & aktiivisemmassa käytössä kursseillani.” (Elise Garritzen)

“Siellä [Youtubessa] on hyviä, kansainvälisiä yliopistoväen tekemiä menetelmävideoita, joita olen käyttänyt. Myös oman tiedekunnan piirissä on tuotettu Opettajien akatemian kehittämisrahalla esimerkiksi Kvantiblogin SPSS-videot.” (Riitta Jyrhämä)

5. Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen opetuksessa. Konkreettiset esimerkit jäivät #OAhaasteessa vähäisiksi, mutta avoimen tieteen kokonaisuuteen kuuluvaa avointa lähdekoodia (Open Source) voidaan hyödyntää monin tavoin opetuksessa. Koodin vapaa käytettävyys, jaettavuus ja muunneltavuus antavat pohjan luoviin sovelluksiin opetuksessa. Sen lisäksi, että avoimen lähdekoodin kehittäminen voi olla kurssin aiheena, avoimen lähdekoodin ohjelmia käytetään muun muassa oppimateriaalien tuottamisessa, tehtävien tekemisessä ja oppimisympäristöissä, esimerkkinä Helsingin yliopistossa käytettävä Moodle (ks. myös HY:n avoimen lähdekoodin oppimissovellukset).

Tee-se-itse eli opettajat avointa tiedettä toteuttamassa

Valmiiden kurssimateriaalien lisäksi opettajat tuottavat oppimateriaaleja myös itse. Kun opettaja jakaa luomansa oppimateriaalit – tai jopa kokonaisen kurssin – avoimesti, hän toteuttaa avointa tiedettä. Tämä on suorin tapa tuoda avointa tiedettä opetukseen.

6. Avointen oppimateriaalien tuottaminen ja hyödyntäminen opetuksessa. Avoimet oppimateriaalit (Open Educational Resources) ovat avoimen tieteen ytimessä. Opetusaineistojen jakaminen, samoin kuin avointen oppimateriaalien hyödyntäminen opetuksessa, nousi myös #OAhaasteessa esiin, vaikka käytännön esimerkkejä esitettiin vähän. #OAhaasteeseen osallistunut Mari Pesola Suomen yliopistot Unifi ry:stä on mukana korkeakoulujen hankkeessa (Avoimen tieteen käytäntöjen hyödyntäminen opetusmateriaalien tuottamisessa), jossa edistetään opetusmateriaalien avointa jakamista. Hän toi esiin lisensointinäkökulman, joka varmasti korostuu jatkossa – ja jossa apuna on kirjastossa valmisteltu Helsingin yliopiston lisenssiopas (ks. myös ImagOA-opas kuvien hyödyntämiseen).

“Making teaching materials free among teachers and learners alike is also a good idea. I am indebted to many teachers across the world for some ideas on content, format and methods. However, it might also be reasonable to introduce some system of copyrighting teaching materials / course syllabi, similarly to that for outputs of research work. Otherwise, as so often, what we produce as teachers is valued less than what we do as researchers. A course programme / lecture is not featured on our publication lists. But why not?” (Irina Herzon)

7. Kurssin avaaminen kaikille. Oppimateriaalien avaamisen jälkeen seuraava askel on kokonaisen kurssin avaaminen. Näitä kaikille avoimia verkkokursseja eli MOOC-kursseja (Massive Open Online Course) on myös Helsingin yliopiston kurssivalikoimassa, ja tarjolla on myös ATT-hankkeessa toteutettu Avoimen tieteen kurssi. #OAhaasteessa avointen verkkokurssien merkitys nähtiin paitsi opetuksen demokratian myös opetuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, opetuksen laadun ja organisaation näkyvyyden kannalta. Avoimet kurssit voivat vaikuttaa myös opiskeluvalintoihin: eräs Kumpulan opiskelija kertoi tietojenkäsittelytieteiden MOOC-kurssin antaneen tuntumaa alan opintoihin ja vaikuttaneen lopulta opiskeluvalintaan.

“Vain näkyväksi tekemällä pystytään nostamaan opetuksen laatua. Tiede toimii samalla tavalla: tiedettä julkaistaan ja sille halutaan yleisöä, jolloin se alistetaan kritiikille. Jos yliopisto haluaa olla huippuopetuksen keskittymä, meidän on oltava valmiita avautumaan. Se, että tehdään vähän näkyvämmin, tarkoittaa, että jopa ulkopuoliset pääsevät kurkkaamaan opetuksen sisään. Se on väistämättä kannuste opettajalle.” (Jaakko Kurhila)

“Avoimesti saatavilla oleva opetus myös brändäämistä. Eurooppalaiset huippuyliopistot tekevät kalliita ja hyvin toteutettuja MOOC-kursseja Aasian-markkinoille. – – MOOC-kurssit toimivat juuri tällaisina näyteikkunoina. Helsingin yliopistosta minulle tulee mieleen Kimmo Vehkalahden opetus, johon osallistuu jopa 800 opiskelijaa. Ennen luentosalit määrittelivät, paljonko osallistujia voi olla. Nyt se on kiinni verkkoyhteyksistä ja luennoitsijan kekseliäisyydestä.” (Minna Autio)

8. Avointen julkaisualustojen hyödyntäminen. Gaudeamuksen kustannusjohtaja Leena Kaakinen toi Avoimen tieteen iltapäivässä esille, että avoimia julkaisualustoja voisi tulevaisuudessa hyödyntää myös opetuksessa. Ajatus on ollut ainakin alustavasti esillä Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston yhteisessä hankkeessa, jossa luodaan avoimen julkaisemisen tiedekustantamo eli Helsinki University Press (HUP). Tarkkojen suunnitelmien puuttuessa on lupa ideoida. Voisi ajatella, että HUP:n avointa julkaisualustaa käytettäisiin vaikkapa opetuksessa tuotettujen – opettajien tai opiskelijoiden tuottamien – aineistojen jakamiseen.

Opettaja fasilitoijana, yhteisö tietoa tuottamassa

“Avoin tiede ja tutkimus eivät ole vain kokoelma keinoja ja suosituksia, 
vaan tutkimuskulttuurin muutosprosessi”, todetaan Avoimen tieteen käsikirjassa. Avoimessa tieteessä on pohjimmiltaan kyse yhteisöllisestä toiminnasta, yhdessä rakentamisesta ja jakamisen kulttuurista. Siinä jaetaan oma tuotos muille, jolloin se koituu yhteisön hyödyksi, tai hyödynnetään muiden tekemää työtä. #OAhaasteessa tätä yhteisöllistä perusajatusta lähestyttiin yllättävistäkin näkökulmista. Seuraavissa esimerkeissä voisi olla kyse avoimen tieteen kulttuurin luovasta soveltamisesta opetukseen.

9. Opiskelijoiden osaamisen hyödyntäminen opetuksessa. Yliopistoissa tehdään jo kandi- ja graduvaiheessa tutkielmia ja pienimuotoisia tutkimuksia, joita voitaisiin hyödyntää osana opetusta nykyistä enemmän. Toisaalta yliopistoissa opiskelee myös laaja joukko erilaisilla osaamisilla varustettuja ihmisiä (ml. erilaiset tutkimusryhmät), jotka voisivat tuoda nykyistä voimakkaammin oman panoksensa opetukseen. Nämä opetustapahtumaa avaavat näkökulmat esitettiin #OAhaasteessa. Ne haastavat yksisuuntaisen opettajalta oppilaalle -mallin ja korostavat opetustapahtuman dialogisuutta ja demokraattisuutta. Kyse on uusien reittien avaamisesta yliopistossa tuotetulle tiedolle. Niissä tiedon tuottaminen nähdään avoimena yhteisöllisenä prosessina, aivan kuten avoimessa tieteessäkin.

“Palvelututkimuksessa on käsite ’resource integration’. Ennen ajateltiin, että jokaisella on omat resurssit, joiden varassa mennään eteenpäin. Nykyään mietitään, mitä resursseja meillä on ryhmänä, ja aletaan rakentaa sen pohjalta. – – Olen tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden opettaa. – – Olennaista on antaa opiskelijoille valtaa tehdä erilaisia juttuja. – – Myös tutkimusryhmät voisivat mielestäni osallistua enemmän opetuksen toteuttamiseen.” (Minna Autio)

“Nykyään, kun halutaan rakentaa hyvä ja vaikuttava oppimiskokemus, yksi ihminen ei voi ratkaista kaikkia asioita. Tarvitaan tiimipohjaisuutta. Meidän pitäisi antaa opiskelijoille paljon enemmän vastuuta varhaisemmassa vaiheessa. Koulutuspolut tulisi rakentaa tutkintojen sisällä niin, että opettajat pyrkivät koko ajan vähentämään omaa vastuutaan. Vastaavasti opiskelijoilta tulisi vaatia enemmän.” (Jaakko Kurhila)

“My experiences show that these [“opening up”] approaches best suit courses, which students chose voluntarily and come already motivated by the topic. – – What goes without saying is that any opening up does require more work form a teacher / facilitator (especially in the beginning) and preparedness to deal with risk: situations, which are difficult and unpleasant, or time-consuming to control.” (Irina Herzon)

10. Opetuksen avaaminen yliopiston ulkopuolelle. Jos tiedon tuottaminen nähdään avoimessa tieteessä yhteisöllisenä prosessinä, myös yliopiston ulkopuoliset tahot voisivat antaa oman panoksensa yliopisto-opetukseen. #OAhaasteessa tuotiin esille yhteistyömahdollisuudet kansalaisjärjestöjen, julkishallinnon ja yritysten kanssa. Konkreettiset esimerkit tulivat lähinnä yritysmaailmasta, ja tällöin korostettiin pedagogisten lähtökohtien ensisijaisuutta: yhteistyön on lähdettävä opetuksen tarpeista.

“Yritys antaa meille toimeksiannon, jonka me sovitamme meidän pedagogisiin tavoitteisiimme. Emme ota toimeksiantoa sellaisenaan, vaikka yritykset tietysti näin haluaisivat. Otamme heidän idean, ja alamme opiskelijoiden kanssa tutkia sitä yhdessä. – – Yhteiskunnan kehittäminen on nyt hyvin yrityskeskeistä. Tuntuu, että se on se prioriteetti yliopistossa, ja mekin siihen helposti lukittaudumme. Mutta mielestäni yliopiston pitäisi juuri projektikursseilla lähestyä myös muita yhteiskunnallisia toimijoita.” (Minna Autio)

Avoin tiede opetuksessa on myös näkökulmakysymys

Kuten edellä esitetystä voi havaita, avoin tiede opetuksessa ei ole välttämättä mikään uusi asia yliopisto-opetuksessa. Opetuksessa on ollut yhteistyökumppaneita ennenkin, oppimateriaaleja on vapaasti jaettu ja avoimia tiedonlähteitä on hyödynnetty. Uutta on näiden ajatteleminen avoimen tieteen näkökulman kautta. Tuttuakin opetusmuotoa tai -käytäntöä voi tarkastella avoimen tieteen kannalta – seuraavaksi pari esimerkkiä tästä toisinajattelusta.

11. Kurssinsisäinen julkisuus avoimen tieteen harjoitteluna. Opiskelijat tuottavat kursseilla usein materiaalia, jota muut arvioivat ja mahdollisesti myös käyttävät omissa töissään. Kyse ei ole avoimesta tieteestä sinänsä, koska kurssin tuotokset eivät ole kaikille avoimia. Ne ovat kuitenkin avoimia kurssin sisällä. Kurssinsisäisessä julkisuudessa voi nähdä sellaisia avoimuuden ja läpinäkyvyyden elementtejä, jotka ovat myös avoimessa tieteessä olennaisia. Kenties kurssinsisäiseen julkisuuteen liittyvät harjoitteet voi nähdä avoimen tieteen taitojen harjoitteluna?

“Kurssinsisäinen julkisuus on meille peruskauraa. Nytkin olemme didaktiikassa pitäneet alustuksia, joissa se oma ajattelu tulee näkyväksi, kun se esitellään muille. Meille on erityisen tärkeätä se, että pedagoginen ajattelu kehittyy.” (Riitta Jyrhämä)

12. Yliopistojen luennot ovat kaikille avoimia. Klassinen esimerkki yliopisto-opetuksen avoimuudesta ovat luennot, joihin julkisina tilaisuuksina on kaikilla vapaa pääsy. Periaatteessa tämä opetus on avointa kaikille, vaikka käytännössä luentosaliin mahtuu vain rajattu joukko ihmisiä.

“Eikös yliopistojen luennot ole perinteisesti olleet avoimia kaikille? Suorittaminen vain vaatii kirjoilla olemista.” (Elina Seye)

Jäikö jotain kertomatta?

#OAhaaste-kampanja toteutettiin osana kansainvälisen Open Access Week 2017 -teemaviikon Helsingin-tapahtumien suunnittelua. Sisällöllisenä lähtökohtana kampanjassa oli avoimen tieteen merkitys Helsingin yliopistossa. Avoin tiede nähdään yliopistossa strategisena painopistealueena, ja opetuksen asemaa avoimessa tieteessä on linjattu rehtorin asettaman Digitaalisen julkaisemisen periaatteet -työryhmän raportissa 5.6.2017:

“Yliopisto huolehtii siitä, että opiskelijat yliopiston ja tiedeyhteisön jäseninä ymmärtävät avoimen tieteen merkityksen ja toimivat avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti heti opiskelun alkuvaiheista lähtien. Avoimuus edellyttää toimintakulttuurin muutosta. Toimenpide-esitys: Koulutusohjelmat ja kirjasto ottavat yhteistyössä huomioon avoimen tieteen kandi- ja maisteritutkintojen koulutussisällöissä. Kirjasto edistää avoimen tieteen tiedonhallinnan koulutus-, neuvonta- ja konsultointipalveluita tohtorikoululuille.”

Edellä on esitelty tusinan verran erilaisia keinoja, joilla avointa tiedettä tai avoimen tieteen kulttuuria voidaan tuoda yliopisto-opetukseen kandi- ja maisteritasolla. Lista ei ole kattava, vaan se vaatii täydennystä ja lisää konkreettisia esimerkkejä. Kirjasto ottaa mielellään vastaan uusia avauksia. Jos haluat jakaa näkemyksesi tai kokemuksesi avoimesta tieteestä opetuksessa, voit kommentoida alla olevaan blogikenttään tai ottaa yhteyttä kirjaston oppimisen palveluihin, Tuula Huuskoseen tai Juuso Ala-Kyynyyn.