Hei taas.
Kuudes kurssikerta on jo ohi ja kurssi lähenee loppuaan. Viimeisin kurssikerta oli mielenkiintoinen: pääsimme vihdoin maastoon tekemään paikkatietoa konkreettisesti! Tehtävänä oli vastata kysymyksiin erilaisten paikkojen turvallisuudesta sekä viihtyvyydestä ja kirjata niitä Epicollect5-sovellukseen. Oli mielenkiintoista nähdä, miten paikkatietoa voidaan tehdä ja nähdä, miten kävelyretkeltä napatut tuotokset malliintuu kartalle. Tällä sovelluksella olisi helppo saada paikkatietoa pelonmaantieteeseen.
Uutena asiana kurssikerralla tuli interpolointi. Harmikseni voin sanoa, ettei uusi ystäväni. En tiedä mikä siinä oli, mutta kartastani ei tullut interpoloinnin vuoksi mallisuoritusta.
Opettajan saappaissa
Toisena tehtävänä oli tehdä karttoja hasardeista, joita voitaisiin käyttää oppimateriaalina: tarkoitus oli siis asettua opettajan saappaisiin. Tämän tehtävän jälkeen voin sanoa, että osaan paremmin liittää erilaisia tiedostoja Qgissiin. Csv-tiedostojen kanssa vääntäessä aloin ymmärtämään, mitä liittämiseen vaaditaan. Muistion käyttäminen oli uusi ja yllättävä tuttavuus Qgissin käytössä.
Valitsin hasardeikseni maanjäristykset sekä tulivuoret. Eli lähinnä mannerlaattojen liikkumisten aiheuttamat hasardit. Lähestymistapani oli seuraavanlainen: Valitsin kartalle yli 4 magnitudin järistyksiä, joita on paljon, mutta huomattavasti vähemmän kuin lähtisi tarkastelemaan esimerkiksi 1 magnitudin järistyksistä lähtien.
Kuva 1. Yli 4 magnitudin maanjäristykset
Tarkoituksenani olisi huomauttaa, miten maanjäristykset selkeästi esiintyvät tietyillä alueella, mutta lähes satunnaisesti myös kauempana muista. Näille maanjäristyksille on muita selityksiä, mutta maanjäristysten ryppäille on selitys, jonka havainnollistamiseen pyrin: mannerlaatat ja niiden liikkeet. Mielestäni esitys tapa on hyvin selkeä ja siitä näkee hyvin maanjäristysten esiintymien jakautumisen ja kumuloituminen.
Kuva 2. Mannerlaatat ja niiden liikesuunnat. Geologia.fi.
Kuvaa 1 ja 2 vertailemalla huomataan yhdenmukaisuutta. Tässä vaiheessa opettajana kertoisin, mistä maanjäristykset syntyvät ja miten ne liittyvät mannerlaattojen liikkeisiin. Mannerlaattoihin liittyvät syntyvät, kun kalliolohkot liikkuvat toisiaan vasten. Tätä liikettä vastustaa lohkojen välinen kitka ja näiden välille voi synty jännityskertymää. Jännityskertymä kasvaa kasvamistaan, kunnes se ylittää kallioperän kovuuden ja kallio antaa periksi aiheuttaen maanjäristyksen.
Kuva 3. Isoimmat maanjäristykset
Kuvassa 3 nähdään vielä suuremman magnitudin järistyksiä. Kaikista suurimmat, yli 8 magnitudin järistykset, laitoin selkeyden vuoksi huomattavalla kolmiolla. Tästä näkee, miten suuret järistykset ovat kumuloituneet mannerlaattojen reunoille.
Kuva 4. Maanjäristysten ja tulivuorten sijoittuminen.
Kuvassa 4 halusin näyttää maanjäristysten ja tulivuorten sijoittumisen yhteneväisyydet. Lisäksi halusin pakosta kokeilla interpolointia uudelleen. Tässä nyt lopputulos. Ei ihan sellainen kuin odotin, mutta on siinä jotain järkeä. Tapion tekemät kartat ovat erittäin visuaalisesti miellyttäviä ja olisin itsekin voinut laittaa esimerkiksi leveyspiirit karttaan selkeyttämään.
Kuvan 4 tulivuorten sijoittuminen mannerlaattojen päälle kertoo lisää laattatektoniikasta. Opettajana tässä vaiheessa kertoisin, miten tulivuoria syntyy, kenties niiden vaikutuksia, ja miten ne liittyvät mannerlaattoihin.
Lähteet
Laatta tektoniikka. Geologia.fi <https://www.geologia.fi/2018/05/20/laattatektoniikka/> Luettu 2.3.2021.
Maanjäristys. Wikipedia. <https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanj%C3%A4ristys> Luettu 2.3.2021.
6: Urbaania ristiretkeilyä ja hasardeja. Tapion kurssiblogi. https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/