Ja näin on kurssi saatu päätökseen.
Kurssi oli hyvin opettavainen ja uutta asiaa tuli sankoin joukoin. Joka kerralla olin itsevarmempi Qgissin käyttäjä ja onnistuin ratkomaan ongelmia yhä oma-aloitteisemmin.
Viimeinen kurssikerta oli yllättävän mieluisa. Tehtävänä oli valita jokin aihe sekä etsiä siihen sopivat aineistot ja esittää kartalla vähintään 2 muuttujaa. Tai tekemällä karttasarja. Ensiksi ajattelin, että mihin sitä taas joutuu, mutta oli oikeastaan aika mielenkiintoista tutkia erilaisia aineistoja, valita oma aihe ja pohtia toteutus tapaa. Ei sillä, kyllä jouduin turhautumaan tässäkin tehtävässä. Ongelma oli erilainen kuin muissa tehtävissä, mutta yleinen maantieteellinen kysymys: miten voin esittää aiheeni kartalla mahdollisimman selkeästi ja visuaalisesti miellyttävänä? Olen kiinnostunut Suomen väestön ikääntymisestä ja siitä, kuinka se vaikuttaa huoltosuhteeseen. Näihin kysymyksiin kiteytyy myös muuttoliike sekä työllistyminen. Valitsin aineistoni Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannasta ja pohjakartan Paitulista. Huomasin kuitenkin melko alussa, että aihettani ei voi esittää kovinkaan mielenkiintoisella tavalla. 2 muuttujaa kartalla osoittautui melkein mahdottomaksi. Loppuvaiheessa pohdin olisiko pitänyt ottaa aiheeksi jokin, johon olisin voinut käyttää esimerkiksi buffer-ominaisuutta (lemppari).
Kuva 1. Yli 65-vuotiaiden määrä ja suurimmat huoltosuhteet.
Kuvassa 1 tarkoitukseni oli esittää väestön ikääntymistä ja sitä, miten se vaikuttaa huoltosuhteeseen. Valitsin esitystavaksi seuraavan: valitsin yhdeksän suurimman huoltosuhteen kuntaa ja tein niille diagrammit. Ongelmaksi tuli kuitenkin se, ettei kartasta saada tietää vertailun avuksi pienintä huoltosuhdetta.
Kuva 2. Huoltosuhde kunnittain.
Kuvassa 2 on huoltosuhteen jakautuminen kokonaisuudessaan.
Kuva 3. Kuntien nettomuutto.
Otin kuvasarjaan myös nettomuuton. Positiivisen nettomuuton kunnissa näkyy samankaltaisuutta kuin kuvan 2 pienemmän väestöllisen huoltosuhteen kunnissa. Olisin halunnut lisätä kuvan 3 karttaan esimerkiksi yliopistojen sijainnin. Yliopistot toimivat yhtenä kuntien vetovoimatekijänä ja kunnista muutetaan opintojen perässä toiseen kuntaan. Yllättävää oli kuinka hankalaa aineistojen etsiminen välillä oli. Jotkin sivustot tuntuivat hyvin monimutkaisilta enkä löytänyt haluamaani aineistoa kaiken seasta tai en saanut sitä haluamassani muodossa. Arttu kyllä varoitti aineistojen määrästä.
Kuva 4. Kuntien työllisyys.
Kuvassa 4 esitin kuntien työllistyneisyyttä. Kartasta huomaa samankaltaisuutta aiempiin karttoihin, esimerkiksi kuvaan 1. Työllisyys on myös vetovoimatekijä. Monipuoliset palvelut avaavat työpaikkoja, jolloin työn perässä muutetaan toisiin kuntiin. Työntekijät, ja samalla veronmaksajat, ylläpitävät palveluita ja yrityksiä kulutusvoimallaan. Tämä taas mahdollistaa yhä monipuolisempien palveluiden tarjonnan, mikä on yksi kuntien vetovoimatekijöistä. Lähtökunnissa veronmaksajat kuitenkin vähenevät, mikä johtaa palveluiden heikkenemiseen. Työikäisen väestön muuttaessa pois jäljelle jää vanhempi väestö, joka ei käy enää töissä ja käyttävät esimerkiksi julkisia palveluita enemmän.