Viikko 1: Try, try again

Kurssin ensimmäinen harjoituskerta sujui omasta puolestani melko ongelmitta. Keskityin ahkerasti Artun antamiin ohjeisiin ja QGis käyttäytyi, kuten sen kuuluikin. Onglemat alkoivat ilmetä vasta minun tartuttua itsenäisiin tehtäviin kotona. 

---

Harjoituskerta

Olen pitkään odottanut sekä jännityksellä että innolla pääseväni opettelemaan käyttämään GIS-ohjelmistoja, koska tiedän, että GIS on maantieteilijöille tärkeä taito hallita ja se myös laajentaa työllistymismahdollisuudet. En pidä itseäni välttämättä maailman ITK-taitavimpina ihmisinä, vaikka olen melkein koko ikäni tietokoneita ja erilaisia ohjelmia käyttänytkin. Olin myös nopeasti sulkenut pois mahdollisuuden, että minusta tulisi koskaan niin sanottu ”GIS-velho”, sillä kaikki tietokoneen ääressä näpyttely ja aineistojen pyörittely on tuntunut hyvin vieraalta ja vaikeasti hahmotettavalta. En ole myöskään kokeillut sitä kunnolla! Aluksi ajatus kokonaan uuden ohjelman ja alan opettelusta tuntui myös mahdottoman suurelta. Ensimmäisessä kurssitapaamisessa tuli kuitenkin selväksi, ettei kaikki olekaan uutta, vaan pitää osata yhdistää yleisiä tietokonetaitoja ja konsepteja muuten tuntemattomaan alustaan, jonka näppäinten sijainteja ja komentoja pitää erikseen opetella.

Ensimmäisen harjoituskerran tehtävät tarjosivat pläjäyksen tärkeitä oppeja QGIS:in käytöstä, kuten aineiston avaaminen ja tutkiminen ja symbolien valitseminen ja säätäminen. Ohjelman erilaisia näppäimiä tuntuu olevan miljoona, enkä ehkä vielä koe, että osaisin nopeasti löytää tarvitsemani toiminnon oikeasta palkista ilman hätääntynyttä googlailua ensin. No, ajan kanssa sekin helpottuu.

Harjoitusaineiston käsittely oli melko mutkatonta ja oli tyydyttävää saada kartan aikaan, vaikka tehtävässä ei välttämättä ollut paljon tilaa omalle luovuudelle. Tiedostan myös, että suuri osa työtä, eli aineiston jäsentäminen paikkatiedoksi taulukkoon, oli jo tehty meidän puolesta. Meidän ei tarvinnut kuin valita nätit värit ja sopivan sommittelun kartan legendalle ja muille komponenteille. Värivalintaani vaikutti aika lailla Artun valitsema väriyhdistelmä ja punaisen maine värinä, jota voidaan käyttää edustamaan huonoina pidettyjä ilmiöitä, kuten meren saastuttaminen.

Valmiista kartasta (Kuva 1) jää minulle joitakin kysymyksiä auki. Vaikka näyttävät hienoilta, en ymmärrä/näe yhteyttä kartan syvyyskäyrien ja typpipäästöjen määrän välillä. Aineiston mukaan Puola tuottaa suurimman osuuden typpipäästöistä kaikista HELCOM:iin sitoutuneista maista. Puolan edustalla ei ole saaria, ja meri näyttää syvenevän enemmän vähitellen suhteessa muiden HELCOM-maiden rannikkoalueisiin. Muuten voisin olettaa, että maatalouden suuri rooli Puolassa on johtanut maan lisääntyneisiin typpipäästöihin. Mietin myös, onko aineistoon otettu mukaan Venäjän kaikilla alueillaan tuottamat päästöt vai vain ne, jotka on päästetty Itämereen? Kartta on selkeä esitys Itämeren tilanteesta, muttei välitä vastauksia kysymykseen ”miksi?” lukijalle, jolle aihe ja alue ovat tuntemattomia (eli minulle).

Itsenäiset tehtävät

Kotitehtävistä ensimmäinen (Vaikeustaso 1) sujui helposti ja sain nopeasti tehtyä erilaisia koropleettikarttoja annetun aineiston perusteella. Itse päädyin tekemään kaksi karttaa, joissa esitettiin ruotsinkielisten sekä yli 64-vuotiaiden osuudet väestöstä kunnittain (Kuvat 2 ja 3). Sen sijaan, että valitsisin yksivärisen skaalan, halusin käyttää väriyhdistelmää, jossa kummassakin ääripäässä oli täysin eri värit. Mielestäni tällaisella väriyhdistelmällä ne kunnat, joissa kyseessä oleva ilmiö esiintyy prosentuaalisesti vahviten tai heikoiten, korostuvat helpommin. Otin vaikutteita perinteisistä lämpötilaan liitetyistä väreistä ja käytin punaista esittämään korkeampia arvoja ja vaaleansinistä esittämään matalampia.

 

 

 

 

 

 

 

Siirryin seuraavaksi toiseen vaikeusasteeseen. Ohjeet olivat melko selkeät, mutta samanaikaisesti vähän puutteelliset. En saanut ”join” -toimintoa toimimaan ja etsin tietoa monesta lähteestä, mm. QGIS-käyttäjäoppaasta. Löysin vinkkejä ja olin luulevinani löytäneeni ratkaisun. Aina, kun painoin ”apply”, ruutu jäi kokonaan valkoiseksi eikä dataa ollutkaan yhdistetty lataamaani kuntapohjaan.

Ensin luulin vian olevan lataamassani tiedostossa. CSV-tiedostona ladatussa aineistossa prosentit olivat väärässä muodossa, enkä jaksanut ruveta poistamaan ylimääräiset merkit 400 rivistä. Latasin seuraavaksi tavallisen Excel-tiedoston, mutta siinä oli ylimääräisiä otsikoita ja tarpeettomia tekstejä, jotka taisivat estää tietojen yhdistämisen harjoitusaineistoon. Ok, poistin ylimääräiset asiat, vein tiedoston QGIS:iin csv-muodossa ja yritin uudelleen. Ja uudelleen. Ja uudelleen. Ja! Uudelleen. Mikään ei tuntunut auttavan ja minulla alkoi olla syke korkealla ja päänsärky kovalla. Lopulta luovutin, mikä turhautti, koska olisin niin halunnut kokea sitä onnistumisen tunnetta ja koin jo, että olin tosi lähellä sitä.

Ohitin toisen vaikeustason ja ajattelin kokeilla onneani kolmannella vaikeustasolla. Se jäi aika lyhyeksi, kun ohjeissa oleva linkki ei johtanut mihinkään, eikä geo.stat.fi -nettisivullakaan päässyt lataamaan tarvittuja aineistoja. Tai en henkilökohtaisesti keksinyt, mistä niitä pitäisi ladata.

tldr; kurssin ensimmäinen viikko oli täynnä yksinkertaisia voittoja ja ärsyttäviä häviöitä. Opin kuitenkin paljon ja odotan pääseväni oppimaan lisää!