Ensimmäisellä kurssikerralla teimme kaikki yhdessä yliopisto-opettaja Arttu Paarlahden johdolla kartan avoimen lähdekoodin QGIS-sovelluksessa. Tarvitsi vain seurata tarkasti, mitä Artun koneella tapahtuu ja matkia se omalle koneelle. Pidin tästä tavasta opetella, sillä kun edetään askel kerrallaan, pysyvät kaikki mukana. Jos jokin ei toiminut tai vahingossa poisti jotain, tultiin aina auttamaan ennen kuin jatkettiin yhdessä eteenpäin. Joululoman jälkeen itseltäni oli jo unohtunut millä tunnuksilla koulun koneille kirjaudutaankaan, joten lempeä aloitus GIS-kurssille oli rauhoittava.
Blogin aloittaminen tuntui kuitenkin hankalalta, mutta tässä sitä vihdoin kirjoitetaan vaikkakin vähän myöhässä. Olen ehtinyt selailla jo muiden blogeja, ja innostuin blogin ulkoasun muokkausmahdollisuuksista. Etenkin Lucas Yonin blogin Geoinformagic 🌐 (helsinki.fi) aurinkoisen keltainen tausta piristi. Suunnittelen tutkivani blogin muokattavuutta kunhan saan rästihommat tehtyä.
Itse kurssikerralla tehty kartta onnistui mielestäni hyvin. Täytyy tähän nyt mainita, että kartan kuvalaatu on mikä on toistaiseksi, sillä minulla on vielä vähän hakusessa miten saada tiedostoja koulun koneilta omalle fuksiläppärille. Olen kuullut että z-aseman saisi myös tälle fuksiläppärille, joka helpottaisi kyllä tiedostojen siirtämistä. Toinen vaihtoehto olisi lähettää kuvat sähköpostiin.
Kurssikerralla tehty kartta (kuva 1) esittää HELCOM- eli Itämeren valtioiden suhteellisia osuuksia typpipäästöistä, jotka vaikuttavat Itämeren vesistöihin. Jos tekisin kartan itse uudelleen, katsoisin että legendan otsikko ja sisällys olisivat kielellisesti yhtenäisiä. Nyt otsikko vaihdettiin suomeksi mutta loput teksteistä jätettiin englanniksi. Toki nyt kartan luonnissa tavoitteena oli tutustua QGIS ohjelmaan, eikä niinkään takertua yksityiskohtiin. Yoni kirjoitti blogissaan kuinka ei näe yhteyttä kartan syvyyskäyrien ja typpipäästöjen välillä. Totta puhuen en minäkään. Karttaa tulkittaessa tosiaan tarvitsisi taustatietoa, jotta syvyyskäyrien merkitys selviäisi.
Kartan värit ovat mielestäni mukavan pehmeät, mutta kuitenkin selkeät ja helposti toisistaan eroteltavat ja siten onnistuneet. Lähdin aluksi kokeilemaan tummempia sävyjä kuvaamaan alueita esimerkiksi Non HELCOM areas -kohdalle, mutta huomasin nopeasti että lopputulos kärsisi. Eihän tuon alueen ole tarkoituskaan olla näkyvä, vaan se voisi olla jopa valkoinen tai harmaa kuten Tatu Jentze toteutti omilla värivalinnoillaan blogissaan Luento 1 – 18.1.2023 – MAA-202 Tatu (helsinki.fi).
Viittaukset:
Yoni Lucas, Geoinformagic-blogi, Viiko 1: Try, try again Viikko 1: Try, try again – Geoinformagic 🌐 (helsinki.fi) Blogissa käyty 27.1.2023
Yentze Tatu, MAA202-BLOGI TATU -blogi, Luento 1 – 18.1.2023 Luento 1 – 18.1.2023 – MAA-202 Tatu (helsinki.fi) Blogissa käyty 27.1.2023