Categories
GIS-avautumiset

Viikko 3: Ollaan vasta raapaistu pintaa

 

Tällä viikolla harjoiteltiin aineiston ja tietokannan siistimistä analysoinnin ja visualisoinnin helpottamiseksi. Lisäksi alkoi tuntua, että mystisen GIS-palapelin palat loksahtavat pikkuhiljaa paikoilleen ja alan hoksata mitä ja miten erilaisia juttuja voikin QGIS:illä saada aikaan. Vaikka tuntuu, että olen oppinut jo tämän viikon jälkeen niin paljon, tajuan, että ollaan vasta raapaistu pintaa siitä, mitä GIS on ja mitä sen kanssa voi tehdä (vähän ahdistava ajatus!).


Kuten edelliselläkin viikolla, tällä viikolla tuskailin oman IT-osaamattomuuden kanssa. Olin ollut kurssikerralla varsin tehokas, mutta suunnittelin jatkavani tunnin aikana aloittamieni projektien viimeistelemistä kotona. Luulin tallentaneeni QGIS-projektit omaan One Drive -kansioon, mutta kaikki tasot ja aineistot eivät valitettavasti päässyt mukaan, joten piti aloittaa kotona alusta. Ilahdutti saada tietää, etten ollut ainoa, jolla oli sama ongelma. Vertaistukea tähän tarjosi kanssakurssilaiseni Elin, joka kirjoitti tästä omassa blogissaan (Stråhlmann, 2023). Kuten viime viikolla myös totesin, kertaaminen tekee vain hyvää!

Ensimmäisesssä käyttämässämme aineistossa oli tietoja Afrikassa esiintyvistä timanttikaivoista, mantereella sijaitsevista öljykentistä ja konflikteista ajanjaksosta 1947-2008. Jotta voisimme esittää nämä tiedot kartalla, meidän piti yhdistää (join) ne karttapohjaan. Karttapohjassakin oli tekemistä, kun jokaiselle saarelle, luodolle, ja särkälle oli myönnetty oma rivinsä tietokannassa. Aggregate-toiminnolla sadat ylimääräiset rivit siivottiin pois ja  karttapohja saatiin kelpoon kuntoon.

Tunnilla myös “pelkistimme” tiedot konflikteista poistamalla tiedot konflikteista, jotka tapahtui samana vuonna, jokaisen maan konfliktilukumäärästä. Näin saimme tietää kuinka monta uniikkia konfliktia oli koettu kaikissa Afrikan maissa valittuna aikakautena. Mielestäni emme kuitenkaan tunne tätä aineistoa tarpeeksi hyvin voidaksemme poistaa noin monta kohtaa tietokannasta. Monet Afrikan maat, etenkin ne, joissa oli eniten yksittäisiä konflikteja vuosina 1947-2008 (ks. Kuva 1), ovat pinta-alaltaan todella suuria. Sanoisin, että on hyvin todennäköistä, että samana vuonna on ollut useita konflikteja eri puolilla samaa maata. Poliittisesti konfliktit varmasti liittyy ainakin osittain toisiinsa, mutta väittäisin, että niitä kannattaisi kuitenkin laskea erillisiksi. On toki merkittävää tietää kuinka monena vuotena tietyssä maassa on ollut vähintään 1 meneillään oleva konflikti. Mielestäni on yhtä merkittävää, jos yhdessä maassa on samanaikaisesti vähintään kaksi konfliktiksi määriteltyä tapahtumaa eri puolilla sen territoriota. Olisikohan mahdollista poistaa oikeasti ylimääräiset kohdat tietokannasta siten, että suoritettaisiin puskurianalyysi, jossa tutkittaisiin samana vuonna tapahtuneiden konfliktien tilallista päällekkäisyyttä? On varmasti toteutettavissa ainakin manuaalisesti, mutta kiinnostaa tietää, onko tälle olemassa joku valmis näppärä toiminto omalla hauskalla kuviollaan.

Täydennys tietoon kartan muiden elementtien (timanttikaivosten ja öljykenttien) muista ominaisuuksista tarjoaisi varmasti silmiäavaavai oivalluksia. Tietokannassa ei ollut tietoa kaivosten tai öljykenttien ajallisista piirteistä, kuten löytämis- tai perustamisvuodesta. Tämän tiedon avulla olisi ollut mahdollista tehdä johtopäätöksiä konfliktien alkamissyistä. Tämä ei kuitenkaan selittäisi kaikkia mantereella tapahtuneita konflikteja. Esimerkiksi Etiopiassa ei ole kartan mukaan yhtäkään timanttikaivosta ja maan ainoa öljykenttä on suhteellisen pieni, mutta maassa on tapahtunut suuri määrä konflikteja suhteessa muuhun Afrikkaan. Öljykentän läheisyydessä näyttää tapahtuneen joitakin konflikteja, mutta suuri osa konflikteista on tapahtunut hyvin kaukana siitä. Nopea googlailu paljastaa, että Etiopiassa oli 1900-luvun loppupuolella kansallissota, joka selittää suuren osan maan konflikteista (New World Encyclopedia).

Kuva 1: Afrikan maanosassa esiintyviä timanttikaivoksia, öljykenttiä ja konflikteja
Itsenäinen harjoitus

Itsenäisen tehtävän tarkoitus oli luoda teemakartta, joka esittää Suomen valuma-alueiden tulvaindeksin sekä järvisyysasteen. Karttaan tarvittavien eri tasojen ja aineistojen yhdistäminen oli helppoa, kun seurasin ohjeita. En saanut järvisyystietoja manuaalisesti laskettua, joten tyydyin käyttämään jo valmista tietokantaa. Aluksi tuskailin histogrammien/ympyrädiagrammien kanssa, mutta kurssitoverini Lila (lue hänen blogia tästä!) auttoi minua ratkaisemaan ongelman, mistä jään ikuisesti kiitollisuuden velkaa!

Olen aika tyytyväinen tekemäni kartan visuaaliseen ilmeeseen, mutta en tiedä, olisivatko histogrammit sittenkin sopineet paremmin. Kartan luettavuuteen vaikeuttaa se, että Suomen rannikolla valuma-alueet ovat paljon pienempiä ja lukuisampia kuin sisämaassa. Kartasta kuitenkin näkee, että Itä-Suomen valuma-alueet ovat ylivoimaisesti järvisempiä verrattuna rannikon, etenkin Pohjanmaan, valuma-alueisiin, joilla on puolestaan keskimäärin suurempi tulvaindeksi. Tyyne hienosti kiteyttää ilmiön syyseuraussuhdetta blogikirjoituksessaan näin: “Pohjanmaan maasto on laakeaa ja rannikolla sateet runsaampia. Tulvia aiheutuu erityisesti keväisin lumien sulaessa ja jäiden muodostaessa patoja, jolloin vesi nousee nopeasti.” (Turunen, 2023). Voisi olettaa myös, että Itä- ja Pohjois-Suomen korkeampi järvisyys vähentää tulvien voimakkuutta, kun hule- ja sadevedellä on enemmän tilaa, mihin valua, eivätkä jokiuomat kuormitu niin helposti. Myös pääkaupunkiseudulla ja Turun alueella on korkeampi tulvaindeksi. Voiko johtua näiden alueiden vähäjärvisyyden lisäksi rakennetusta ympäristöstä ja kovista pinnoista, joihin vesi ei pysty imeytymään?

tldr; jee kivaa! GIS alkaa pikkuhiljaa aukeamaan minulle. Kiitos, kun luit tähän asti! Ensi kertaan!
Lähdeluettelo

Stråhlmann, E. (2023) Vecka 3 – Join-verktyget och en hel del strul… Noudettu osoitteesa Elins kursblogg: https://blogs.helsinki.fi/stel/2023/02/06/vecka-3-join-verktyget-och-en-hel-del-strul/

Turunen, T. (2023) 3. harjoituskerta 1.2.2023. Noudettu osoitteesta Tyyne’s blog: https://blogs.helsinki.fi/ttyyne/2023/02/01/3-harjoituskerta-1-2-2023/

New World Encyclopedia (ei pvm.) Ethiopian Civil War. Noudettu osoitteesta New World Encyclopedia: https://www.newworldencyclopedia.org/entry/Ethiopian_Civil_War

2 replies on “Viikko 3: Ollaan vasta raapaistu pintaa”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *