Niin kuin Heikki Karhila (Heikki Karhila’s blog 2018) toteaa, kaikki hyvä päättyy aikanaan ja juuri näin itsekin ajattelin kurssista, joka oli mielestäni paras tähän mennessä. Valitettavasti olin ensimmäistä kertaa jättänyt lukematta tiedotusblogin, joka olikin tällä kertaa hyvin merkittävässä roolissa. Kävelin iloisena luokkaan sisään vain kuulemaan, että olisi pitänyt tehdä kotona taustatyötä kurssia varten. No täytyi ottaa niskasta kiinni itseäni ja ruoskia tekemään ahkerasti töitä, jotta viimeinen blogikirjoitus saataisiin tehtyä.
Tehtävänanto oli hyvin simppeli: täytyi itse valita aihe ja tehdä kartta tai karttasarja sen pohjalta. Tietoa oli onneksi vain koko internetin sisältö, joten äkkiähän tuosta valitsemaan vain. Käytin noin tunnin erilaisten aineistojen tutkimiseen ja huomasin, että minua kiinnostavista aineistoista vaati kirjautumisen ja en lähtenyt siihen mukaan. Päädyin lopulta tuottamaan karttasarjan Euroopan maiden uusiutuvan energian käyttöasteesta ja sen kehityksestä 2007-2016.
Kuva 1: Uusiutuvan energian käyttöaste Euroopassa 2007-2016 (Eurostat 2016)
Animaation ensimmäisessä kuvassa esittelen aiheeni lähtötilannetta. Pohjoismaat, Baltia, muutama kaakkois-Euroopan valtio sekä Portugali ovat uusiutuvan energian käytössä muita aktiivisempia. Yllättävää on ehkä Ison-Britannian sekä Benelux-maiden osuus, sillä ne kuuluvat vertailussa alimpaan luokkaan eli 0-3.7%. Manner-Euroopassa käyttö on hyvin tasaista Espanjasta aina Puolaan asti, käyttöasteen ollessa 3.7-10.3%. Islanti ja Norja erottuvat selvästi muista maista, sillä niissä käyttö on yli 44%. Seuraavissa kuvassa Etelä- ja Itä-Eurooppa ovat kasvattaneet selvästi uusiutuvan energian käyttöä vuodesta 2007. Ruotsi on siirtynyt Norjan ja Islannin seuraksi suurimpaan luokkaan.
Kahtena seuraavana vuonna kehitys tapahtuu lähinnä Keski- ja Kaakkois-Euroopassa. Myös Iso-Britannia on satsannut ensimmäistä kertaa uusiutuvan energian käyttöön, sillä se siirtyy seuraavaan luokkaan vuonna 2011. Sen sijaan Romania on vähentänyt uusiutuvan energian käyttöä kokonaiskulutukseensa nähden vuosien 2010 ja 2011 välillä. Selvitin, että vuonna 2011 valtiossa lisättiin etenkin hiilen käyttöä ja vähennettiin vesivoiman käyttöä (IEA 2015). Vuonna 2012 näkyy kuitenkin, että Romania lisäsi uusiutuvan energian käyttöastettaan samaan luokkaan kuin vuonna 2010.
Vuosien 2012-2016 välillä uusiutuvan energian käyttöaste ei näyttäisi muuttuvan karttasarjallani muualla kuin Itä-Euroopassa. Tosin kahdessa valtiossa, Slovakiassa vuosina 2012-2013 ja Sloveniassa vuosina 2013-2014, muutos on negatiivista edelliseen vuoteen verrattaessa, mutta tämä johtuu siitä, että niiden käyttöaste sattuu olemaan hyvin lähellä luokkarajoja, jolloin pienikin vähennys muuttaa niiden väriä vaaleammaksi. Sarjan viimeistä karttaa tarkastellessa voidaan todeta, että valtioiden välisessä vertailussa uusiutuvan energian käyttöaste ei ole merkittävästi vaihtunut ja sama ensimmäisestä kuvasta mainittu joukko erottuu kartalta myös viimeisessä kuvassa, jossa esitetään vuoden 2016 tilanne.
Kuva 2: Muutos uusiutuvan energian käyttöasteessa Euroopan valtioissa 2007-2016 (Eurostat 2016)
Halusin kuitenkin saada muutoksen kokonaiskulutuksessa paremmin esille. Tätä varten tein aineistostani uusituvan energian prosentuaalista muutosta esittävän kartan. Tein mielenkiintoisen havainnon Suomesta, joka ei karttasarjalla vaihtanut kertaakaan luokkaa, mutta onkin yksi suurimpia kokonaiskulutuksen lisääjiä Euroopassa. Ehkä hieman yllätyin Itä-Euroopan ja etenkin Viron muutoksesta, sillä uusiutuva energia on kallista ja siihen vaaditaan paljon innovointia ja muutoshalukkuutta. Ehkä viimeisenä mainittua löytyykin paljon vanhan itäblokin maista. Viimeisenä ajatuksenani oli, että voi kuinka saataisiin koko Euroopan kartta näyttämään vihreältä esityksessäni seuraavina vuosina.
Kurssista jäi käteen kyllä hyvät eväät tulevia GIS-projekteja varten. Mielestäni kehityin koko ajan tasaista tahtia ja arvioisin perustaitojeni olevan hyvin hallussa. Tästä kevättä eteenpäin kohti uusia haasteita ja odottamaan tulevia Geoinformatiikan kursseja.
Lähteet:
Eurostat, 2016. Share of energy from renewable sources 2004-2016. Verkossa. Luettu 02.3.2018 Saatavilla: http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=nrg_ind_335a&lang=en
IEA, 2015. International Energy Agency, Romania: balances for 2010-2011. Verkossa. Luettu 16.3.2018. Saatavilla: http://www.iea.org/statistics/statisticssearch/report/?country=ROMANIA&product=balances&year=2011
Karhila, Heikki. Heikki Karhila’s blog 2018. Verkossa. Luettu 16.3.2018. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/hkarhila/