Tanssia läpi Yliopistoliikunnan – UniSportin – pitkän historian!

nykytanssiTässä jutussa viemme sinut läpi tanssin historian UniSportin, silloisen Yliopistoliikunnan silmin. Haastattelin tanssialan yhtä pioneeria, Pirkko Kantinkoskea, joka toimi vuoteen 2010 asti Yliopistoliikunnassa ohjaajan ja suunnittelijan tehtävissä, yhteensä huimat 36 vuotta! Hän luonnehtii tanssin ja silloisen Yliopistoliikunnan välistä suhdetta näin:

”Tanssi kuului Yliopistoliikuntaan alusta asti, koska ihmiset ovat aina halunneet tanssia!”

UniSportin historia juontaa juurensa Yliopistoliikunnan alkuaikoihin vuoteen 1967, jolloin Helsingin yliopisto palkkasi ensimmäinen päätoimisen henkilön, liikunnan lehtoriksi nimetyn Raimo Sarkaman järjestämään opiskelijoiden liikuntaa. Ainoat käytössä olevat liikuntatilat silloin olivat Porthanian liikuntasali ja Domuksella sijainnut palloilusali. Lisää liikuntavuoroja sai liikunnan lehtori Rami vuokratuksi Helsingin kaupungilta ja paikallisilta urheilulaitoksilta.Vastanimitetyn lehtorin toimistotila oli ollut alussa hetken jopa Domuksen kellarissa. Kurssi-ilmoittautumisten vastaanottoa varten oli puhelin, kynä ja paperia nurin päin olevalla hedelmälaatikolla.

Opiskelijaliikuntaa ja -urheilua tarjosivat jo ennestään ylioppilasseurat ja silloin HYY:ssä toimiva urheilutoimikunta, jolla oli oma sihteeri. Hän järjesti muun muassa palloilusarjoja sekä liikuntatapahtumia ja huolehti ylioppilaskunnan osanotosta Akateemisen Urheiluliiton (SAUL) toimintaan.

Yliopistoliikunnan tavoitteena on ollut alusta asti monipuolinen tarjonta. Urheilijoista ja palloilijoista oli siis jo pitkälti huolehdittu, mutta nyt oli mahdollista saada uusia lajeja ohjelmaan ja lisätä myös naisten suosimaa ryhmäliikuntaa. Tavoitteena on ollut myös kulkea ajan hengessä, etsiä ja kokeilla uusia tuulia maailmalta.

Voimistelu, eli jumppa, on kautta aikojen ollut naisten keskuudessa hitti. Suomessa naisten voimistelulla on pitkät perinteet ja alun perin erityinen tanssillinen tausta. Voimistelussa musiikin tai rytmin tukema, koko kehon mukana olo liikkeessä, oli paikoin kuin tanssia. Tanssia alettiin kaivata yhä enemmän silloisten muutaman jazztanssitunnin lisäksi. Tällöin Pirkko astui kuvioihin. Elettiin 70-luvun alkupuolta. Pirkko tuli Yliopistoliikunnan palkkalistoille tuntiopettajana valmistuttuaan Helsingin yliopiston Voimistelulaitokselta; ”Jumpalta”, niin kuin hän itse kuvailee. Tuolloin Pirkko suunnitteli, järjesti ja opetti Yliopistoliikunnassa nykytanssia ja jazztanssia – tuolloin nykytanssi kulki nimellä moderni tanssi. Ennen Yliopistoliikuntaa Pirkko oli mukana ensimmäisessä suomalaisessa nykytanssin ammattilaistanssiryhmässä ja jo kouluvuosista lähtien Raija Riikkalan liikunta-ja tanssiryhmässä. Hän oli hankkinut tanssikoulutusta useilla kursseilla kotimaassa ja ulkomailla.

Aikuisbaletti alkeet_in_english_kuva3_2015_ Töölö70-luvun loppupuolella Yliopistoliikunnan tanssitarjontaa kehitettiin viikkotuntien, nykyisten ryhmäliikuntatuntien, lisäksi joka keväisillä tanssin tiiviskursseilla. Tiiviskurssilla opiskelijat saivat kokonaiskäsityksen eri tanssilajeista ja pystyivät kehittämään taitojaan pidemmälle kuin viikkotunneilla. Jorma Uotistakin pyydettiin vetämään kyseisiä kursseja, mutta ei tuolloin kiireiltään ehtinyt. Yliopistoliikunnalla oli kontaktit moniin alan huippuihin – ja niin on tänäkin päivänä.

”Opettajat ovat aina tulleet mielellään opettamaan Yliopistoliikuntaan, koska he kokivat, että opiskelijaporukka on niin innostunutta, avointa ja ”fiksua”. He pitivät tunnelmaa rennompana kuin yksityisissä tanssikouluissa. ”

Tanssissa opettajilla on myös paljon vapautta rakentaa ja suunnitella tuntinsa kulku, pienet koreografiat ja improvisaatiot, sekä valita musiikkeja.

Tanssitunteja pidettiin Porthaniassa sekä silloisen ”Jumpan” tiloissa, nykyisen Arkkitehtuurimuseon talossa Kasarminkadulla. 70-luvulla tanssitrendejä olivat lavatanssit, kansantanssit, moderni tanssi eli nykytanssi sekä jazztanssi. 80-luvulta lähtien ovat Suomessa kiinnostusta herättäneet eri maista tulleet tanssin muodot. Varsinaisiksi buumeiksi nousivat itämainen tanssi ja afrotanssi. Yliopistoliikunnan tanssitarjonnasta ne löytyivät heti ensimmäisten opettajien aloittaessa. Pian ohjelmasta löytyi myös flamencoa, sambaa, salsaa, parisalsaa, bailatinoa, capoeiraa ja aikuisbalettia.

Järjestettiin myös ”Tutustu tanssiin” -kursseja, jotka toimivat itseasiassa ikään kuin tanssikasvatuksena opiskelijoille. Kurssi koostui luennosta videonäytteineen ja käytännön harjoituksista. Se tarjosi mahdollisuuden kokeilla uutta, tutustua eri tanssityyleihin ja vähän niiden historiaankin. Kurssin kautta opiskelijat saivat kokonaisvaltaisemman käsityksen tanssin eri tyylisuunnista. Kurssi toimi tietämättään ”esiasteena” myöhemmin lanseeratuille tanssien tutustumistunneille, joita pyöritetään UniSportilla edelleen.

Yliopistoliikunnan ohjelmassa oli myös ryhmätunti edistyneemmille tanssia tai voimistelua harrastaneille. Tästä ryhmästä syntyi 80-luvulla tanssiryhmä ”Acat academica”. Ryhmä esiintyi avajaiskarnevaaleissa, yliopiston useissa juhlissa mm. ulkomaisten opiskelijoiden illassa, Yliopiston 350-vuotisjuhlissa ym. Acat osallistui myös Gymnaestradaan Tanskassa. Tämä kaikki vaati toki lisää extraharjoituksia kun vaan tilaa saleilta löytyi. Pirkko veti tätä ryhmää, teki koreografiat ja kävi itse myös ahkerasti kouluttautumassa ja oppimassa tanssista lisää. Hieno kokemus ryhmälle oli kutsu Japanin Osaka-festivaaleille esiintymään! Tätä varten harjoiteltiin tietysti ahkerasti ja ennen Japaniin lähtöä järjestettiin ”Kuuttoman keskiviikon kenraali” –esitys, jossa oli katsojia aina rehtoreita myöden!

90-luvulla tanssin saralla suosittuja olivat itämainen tanssi, mutta lukujärjestyksiin tuli tuolloin mukaan myös Breakdance ja Capoeira. 90-luvun puolivälissä kuvioihin tuli mukaan myös, nykyisinkin erittäin suosittu, aikuisbaletti. Helsingin Yliopiston teknisen osaston puutyöhuoneelta tilattiin jopa balettitangot, jotka asennettiin Kumpulaan. 90-luvulla tanssilajien kirjo jatkoi kasvuaan ja jatkokurssien lisäksi kevätkauden päätteeksi alettiin järjestää jokaisesta lajista omia, erillisiä lajikohtaisia tiiviskursseja. Niissä saattoi olla vieraileva ”tähtiohjaaja” ulkopuolelta tai säestys, kuten afrotanssissa tai capoeirassa. Tiiviskursseista tuli hyvin suosittuja.

Pirkko kiteyttää lopuksi Yliopistoliikunnan, nykyisen UniSportin, toimintaa ohjaavan tekijän:

”Yliopistoliikunnan yhtenä tärkeimpänä ohjenuorana toiminnalle on aina ollut ajassa eläminen, lajitarjonta, joka saa mahdollisimman monen liikkumaan mielellään; saamaan kehon liikkeellä mielensäkin liikkeelle.”

Lue lisäksi Pirkon tanssin ABC, miksi tanssia.

Teksti ja haastattelu: Laura Sippel
Asiantuntija: Pirkko Kantinkoski
Kuvat: Magi Viljanen, Danila Calabrese

3 thoughts on “Tanssia läpi Yliopistoliikunnan – UniSportin – pitkän historian!

  1. Mahtava tarina, kiitokset kuuluu Pirkolle kun on jaksanut opettaa ja ohjata. Itse olen tanssinut muutaman vuoden Acat ryhmässä, esiintynyt Charleston ryhmässä ja opettanut turkkilaisia tansseja Tutustu tanssiin kursseilla. Osallistun yhä ahkerasti tanssitunneilla hiphopista zumbaan kun on aikaa. haleja ja suukkoja Pirkolle ja koko yliopistoliikunnalle.

  2. Päivitysilmoitus: Afrotanssi Helsinki – MINTINTHEBOX

Leave a Reply

Your email address will not be published.