Viikko 2: Päräyttävät projektiot

Toisen kurssikerran opetus eteni vähän nopeammin kuin ensimmäisellä kerralla ja tehtävätkin osoittautuivat haastavammiksi. Tämän perjantai-aamun aiheena oli karttaprojektiot ja niiden aiheuttamat vääristymät. Karttaprojektioita tarvitaan, jotta maapallo kolmiulotteisena kappaleena saadaan esitettyä kaksiulotteisella kartalla. Projektioiden erot liittyvät siihen, mitä maapallon ominaisuuksia ne vääristävät. Esimerkiksi oikeapintaiset projektiot näyttävät pinta-alat suhteellisen oikein, kun taas oikeakulmaiset keskittyvät ilmansuuntien välisten kulmien tarkkuuteen.

Ensimmäisenä tehtävänä oli mitata QGIS:in työkaluilla karttaprojektion vaikutusta pinta-alaan. Tässä taulukossa laskettiin Pohjois-Lapissa sijaitsevan sattumanvaraisen alueen pinta-ala.

Projektiot vaikuttavat selkeästi pinta-alaan, erityisesti Mercatorin projektio on tunnettu siitä, että se vääristää napoja lähellä olevien alueiden pinta-aloja liian suuriksi. Tälläkin alueella se kasvattaa pinta-alan moninkertaiseksi verrattuna todellisuuteen. Eckert IV on puolestaan oikeapintainen projektio, mikä tarkoittaa sen pyrkivän mahdollisimman tarkkaan pinta-alojen esittämiseen. Robinsonin projektio on tietynlainen kompromissi, se on tehty vääristämään kaikkia ominaisuuksia hieman, jotta maailmankartta näyttäisi mahdollisimman luonnolliselta.

Seuraavaksi oli tarkoituksena visualisoida Suomen kartalle projektioiden vaikutusta Suomen eri alueiden pinta-aloihin. Tehtävän toteuttaminen tuotti suuria hankaluuksia oppitunnilla, mutta kotona ohjeiden pilkuntarkalla seuraamisella tästäkin haasteesta selvittiin.

Tässä kartassa vertailin Mercatorin projektiota ja TM35FIN-projektiota. Kartasta huomaa selkeästi, että Mercator vääristää pinta-aloja enemmän pohjoisessa Suomessa eli lähempänä pohjoisnapaa. Vääristymä kasvaa tasaisesti etelä-pohjoissuunnassa. Toisaalta Etelä-Suomessa Mercatorin projektion pinta-ala on nelinkertainen verrattuna todellisuuteen eli ero on todella merkittävä sielläkin. Tämä kartta ehkä vähän korostaa etelä-pohjoissuunnassa tapahtuvaa pinta-alojen kasvua, vaikka vääristymä on merkittävä myös etelässä.

Toisessa kartassa vertailin Robinsonin projektiota ja TM35FIN-projektiota. Ensivaikutelmaltaan kartta näyttää kovin samanlaiselta kuin edellinen kartta. Karttaselitettä lukiessa huomaa kuitenkin, että vääristymä pinta-aloissa on huomattavasti pienempi Robinsonin projektiossa kuin Mercatorin. Etelä-pohjoissuunnassa tapahtuva muutoskin on selkeästi pienempi, vaikka näillä väreillä ja luokkajaoilla se helposti näyttääkin yhtä voimakkaalta. Tällaisten asioiden takia on tärkeä muistaa lukea karttaselite huolella, jotta varmasti ymmärtää mitä kartta kuvaa.

Kaikissa projektiossa pinta-alojen vääristymät eivät ole etelä-pohjoissuuntaisia. Rosa Selenius tarkasteli blogissaan Bonnen projektiota, joka on oikeapintainen, kartioprojektioita muistuttava projektio. Tässä projektiossa erot pinta-aloissa ovat itä-länsisuunnassa ja oikeapintaisuudesta johtuen vääristymät pinta-aloissa pieniä.

Pinta-alojen laskemisessa oli aluksi suuria vaikeuksia, mutta kun sain ohjelman toimimaan niin kuin halusin, ei tämäkään tehtävä osoittautunut ylitsepääsemättömäksi!

Lähteet

Selenius, Rosa. (2022). Rosan blogi. Lainattu 7.2.2022, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/ramlasel/2022/02/04/viikko-2/