CreaTing Maps
Seitsemäs ja samalla viimeinen kurssikerta oli mielestäni ehkä koko kurssin antoisin. Olimme kehittyneet siihen vaiheeseen QGIS-taidoissamme, että aloitimme heti omatoimisesti tekemään kurssin ”lopputyötä”. Tehtävänä oli muodostaa karttoja itse valitusta aiheesta. Itse luotettavan ja käyttökelpoisen datan louhiminen internetin syöväreistä oli työläämpää kuin olisin uskonut. Löysin lopulta dataa haluamastani aiheesta, Brasiliasta.
Tuotin neljä koropleettikarttaa eri muuttujilla Brasiliasta osavaltioittain. Lähteenä käytin Brasilian hallituksen ylläpitämää DataViva sivustoa, josta löysin paljon erinäköistä dataa osavaltioittain. Käyttämäni data on vuodelta 2010, joten osa sen tiedoista on voinut hieman muuttua vuosien kuluessa, mutta pääpiirteittäin sanoisin lukujen olevan suhteellisen luotettavia.
Ensimmäisessä kartassa halusin tarkastella Brasilian demograafista jakautumista (kuva 1). Brasiliassa asuu yli 207 miljoonaa ihmistä (World bank 2016), mikä tekee siitä Etelä-Amerikan väestörikkaimman valtion. Väestö on kuitenkin jakaantunut ja keskittynyt tietyille alueille sekä suurimpiin kaupunkeihin. Luonnonmaantieteelliset tekijät toki vaikuttavat myös paljon asiaan. Maailman suurin sademetsä, Amazonia, kattaa suuren osan Brasilian maapinta-alasta. Suurimmat väestökeskittymät ovat kaakkoisosissa rannikolla. Eniten ihmisiä asuu Sao Paulon osavaltiossa, jossa sijaitsee myös samanniminen ja samalla Brasilian suurin kaupunki Sao Paulo.
Seuraavaksi halusin tarkastella vaurauden ja mammonan jakaantumista (kuva 2). Brasiliassa raha ja valta ovat keskittyneet pienelle eliitille (Plutokratia?). Löytyy miljardöörejä sekä vastapainona miljoonia köyhyydessä eläviä ihmisiä. Rikollisuus ja yleinen turvattomuus ovatkin valtiossa suuri ongelma, joiden voidaan (ainakin osittain) katsoa olevan seurasta kansalaisten heikosta taloudellisesta tilanteesta.
Tummimmalla punaisella erottuu pieni alue lähes keskellä Brasiliaa. Alue on Distrito Federaalin liittopiiri, jossa sijaitsee Brasilian pääkaupunki, Brasilia. Alue on selvästi Brasilian rikkain. Keskimääräinen BKT asukasta kohden alueella on 58 400 Brasilian realia. Muuten vauras on keskittynyt etenkin kaakkoiselle alueelle, jossa sijaitsee suuria kaupunkeja, kuten Sao Paulo ja Rio de Janeiro. Vastaavasti köyhimmät alueet ovat Brasilian pohjoisosissa Maranhaon, Piauin ja Cearan osavaltioissa, joissa BKT jää selvästi allen 10 000 realin asukasta kohden.
Kolmannessa kartassa valitsin muuttujaksi elinajanodotteen (kuva 3). Halusin nähdä, onko vauraudella korrelaatiota ihmisten elinaikaan. Vastauksena voin suoraan sanoa, että korrelaatio on havaittavissa. Vauras Kaakkois-Brasilia erottuu tummemmalla, kun köyhempi pohjoinen on selvästi vaaleampi. Halusin tarkastella yleistä elämänlaatua datan avulla vielä laajemmin, joten tein vielä yhden kartan inhimillisen kehityksen indeksin mukaan.
Inhimillisen kehityksen indeksissä otetaan elinajanodotteen lisäksi huomioon koulutus sekä elintaso (ostovoima korjattu BKT). Koropleettikartassa on havaittavissa samaa säännönmukaisuutta kuin edellisissä, mutta ei yhtä selkeästi (kuva 4). Käänteisesti ja hieman ironisesti Brasiliassa voitaisiin puhua ”rikkaammasta ja paremmin pärjäävästä etelästä” ja ”köyhemmästä pohjoisesta”.
Brasilia kuuluu nopean talouskasvun maista koostuvaan BRICS-ryhmään. Talouskasvu on viime vuosina kuitenkin heikentynyt ja BKT on romahtanut viidessä vuodessa. Vuonna 2011 BKT oli huippulukemissa, 2,6 triljoonassa, kun vain viisi vuotta myöhemmin, 2016, se oli enää 1,8 triljoonaa (World Bank). Syitä tähän on monia, kuten korruptio, maailman finanssikriisit sekä Mercosurin lisäämä taloudellinen protektionismi.
Sosioekonomisiin ongelmiin tulisi kiinnittää huomiota enemmän, sillä se heijastaa koko valtion kehitystä. Ongelmana on etenkin yhä kasvavat tuloerot ja segregoituminen rikkaiden ja köyhien välillä.
A vot
Viimeinen kurssikerta oli mielenkiintoinen ja se opetti paljon. Aikaisemmilla kerroilla aineistot ovat olleet valmiina ja työtä tehty yhdessä vaihe vaiheelta. Nyt viimeisellä kerralla meidän täytyi hyödyntää aikaisemmin oppimaamme ja työskennellä itsenäisesti, mikä lisäsi omaa itseluottamusta asioiden onnistuessa ilman sen tarkempaa ohjaamista.
Lähteet:
DataViva, ”http://dataviva.info/en/” (Luettu: 28.2.2018)
The World Bank – Brazil, ”https://data.worldbank.org/country/brazil” (Luettu: 25.3.2018)
The World Factbook – Brazil, ”https://www.cia.gov/library/publications/resources/the-world-factbook/geos/br.html” (Luettu: 25.3.2018)
Yksi vastaus artikkeliin “7. Kurssikerta | O Brasil é lindo maravilhoso!”