Kuudennella kurssikerralla pääsimme heti ensitöiksi ulkoilemaan ja opettelemaan GPS-paikantimen käyttöä, pisteiden keräämistä ja niiden siirtämistä lopulta kartalle. Lähdimme ryhmissä kiertämään Kumpulan ympäristöä ja keräämään GPS-pisteitä valitsemastamme ilmiöstä. Ryhmämme keräsi Kumpulan kampuksen ja sen lähiympäristön roskisten GPS-pisteet paikantimeen tallennettuna ja paperille kirjoitettuna, sijainti(x ja y-koordinaatteina)- ja korkeustietona noin 10 metrin tarkkuudella. Hommaa jatkoimme seuraavaksi sisätiloissa.
Kerätyistä GPS-pisteitä tehtiin Excel-taulukko, jonka siirsimme taas MapInfoon. Kumpulan alueen pohjakartalle loimme näin pistekartan tutkituista ilmiöistä. Meidän ryhmämme onnistui sijaintitietojen kanssa yllättävän hyvin ja ainoastaan 1 piste 16:sta oli hieman poissa kohdaltaan. Harjoittelimme myös yhdessä paikantimen yhdistämistä tietokoneisiin ja GPS-pisteiden tuontia MapInfoon. Huomattavasti yksinkertaisempaa mielestäni oli kuitenkin pisteiden käsin kirjoitus ja Excelin kautta MapInfoon tuominen. Korkeustiedot heittivät meillä monilla kymmenillä metreillä ja ne myös vaihtelivat rajusti, mutta se on kuulemma täysin normaalia ja meistä riippumatonta (huh).
Kurssikerran toinen yhteisharjoitus käsitteli geokoodausta. Avasimme MapInfoon Helsingin kartan ja sen lisäksi Excel taulukon pelikoneista. Tehtävänä oli paikantaa pelikoneet kartalle toisen tietokannan (Helsingin teistä) avulla. Tiedostot tarkistettiin, laitettin asetukset kuntoon ja aloitettiin geokoodaus. Ohjelma yhdisti tietyin tarkkuuskriteerein tietokantojen tiennimet ja kadunnumerot, ja sijoitti pelikoneet tiettylle, määritetylle etäisyydelle teistä. Muokkailimme tarkkuuskriteerejä ja yhdistimme eri ulkoasuisia kadunnimiä ja saimme lopulta aikaiseksi Helsingin kartan, johon on merkitty kaikki alueen pelikoneet. Geokoodaus has happened.
Itselle tuli tässä vaiheessa mieleen, että olisi ollut mielenkiintoista lisätä kartalle vielä tietoa esimerkiksi peliongelmaisten määrästä eri alueilla Helsingissä. (Toim. Huom. alan kuulostaa liian kiinnostuneelta maantieteilijältä. apua.)
Mutta kuten Mia Toivonen blogissaan (2016) toteaa, olisi tietoja peliongelmaisista varmasti vaikea paikantaa kartalle, koska tiedot ovat arkoluontoisia ja luottamuksellisia ja kaikilla ei välttämättä ole edes kotiosoitetta.
Kurssikerran itsenäistehtävä käsitteli tällä kertaa hasardeja ja niiden alueellista esiintymistä. Meidän tuli itse hakea Internetistä (linkit oli valmiina, kiitos kaunis!) tietoa erityisesti maanjäristyksistä, mutta myös tulivuorenpurkauksista ja meteoriittien putoamispaikoista ja luoda 3 karttaa, joita voisi opettajana tuntityössä käyttää havainnolistamaan hasardeja ja niiden alueellista sijoittumista.
Kuten aina, suurin osa ajasta minulta meni päätöksen tekoon (Millon mä opin keskittymään olennaiseen??), että mistä aiheesta ja millä rajauksella kartat teen. Päätin käsitellä tulivuorenpurkauksia ja maanjäristyksiä ja sain aikaan seuraavat kartat.
Ensimmäisessä luomassani kartassa (kuva 1) on esitettynä vuoden 2002 jälkeen tapahtuneet yli 8 magnitudin maanjäristykset oransseina (aurinko)symboleina ja tulivuorenpurkaukset vuoden 1964 jälkeen merkittynä punaisina kolmioina. Halusin ensimmäiseksi luoda kartan, jossa on esitettynä viimeaikaisimmat purkaukset ja järistykset, koska ne ovat usein ne mielenkiintoisimmat ja joista on ehkä kuullut uutisissa ja ne myös antavat suuntaa ilmiöiden tämän hetkisestä aktiivisuudesta ja runsaudesta.
Päätös seuraavista kartoista oli haastava ja se syntyi Pak-tunnin jälkeisellä luennolla, jonka jälkeen palasinkin tekemään karttani loppuun. Halusin seuraavien karttojen jotenkin liittyvän ensimmäiseen karttaan, mutta myös toisiinsa, jotta “opetuksessani” olisi joku pää ja häntä – tai edes toinen niistä. Päädyin kuitenkin seuraavaksi tekemään kartan, johon on merkitty tulivuorenpurkaukset vuoden 1900 jälkeen. Jouduin yhdistämään kartalle samoilla symboleilla edellisen kartan tietokannan lisäksi tietokannan, jossa oli tiedot vuosina 1900-1964 tapahtuneista tulivuorenpurkauksista.
Kolmanneksi tein sitten edellisen kartan mielessä pitäen kartan, jossa oli merkittynä yli 7 magnitudin maanjäristykset myöskin vuoden 1900 jälkeen. Tässä välissä symboli on pysynyt samana, mutta sen värisävy näköjään hieman muuttui.
Tällaisten karttojen tekeminen on aivan tuttua puuhaa ja helppoa Excel-tietokantojen tuomista MapInfoon. Kohtasimme kuitenkin matkan varrella muutamia uusia ongelmia. Ensinäkin opimme Exceliin tietokantojen tuomisen yhteydessä käsittelemään niitä jo Excelissä fiksusti, jakamaan “taulukoksi” ja muuttamaan pisteet pilkuiksi. Tämän olisi pitänyt ratkaista myös Excelin pakottava tarve muuttaa numerot päivämääriksi, mutta leveys- ja pituuspiiri tiedot jäivät joissain kohdissa silti vääristyneiksi numerosarjoiksi. Tämän takia en luota 100% karttoihini, vaan uskon etteivät kaikki symbolit ole aivan kohdillaan.
Symboleja on kartallani myös joissain kohdissa niin paljon, ettei niistä saa selkoa tai todellista kuvaa niiden määristä. Eipä kuitenkaan jää epäselväksi, että näillä alueilla on hyvin runsaasti tulivuorenpurkauksia/ maanjäristyksiä. Tällaisia karttoja olisi hauska tehdä lisää, mutta tarvitsisin tarkemmat ohjeet minkälaisen kartan tehdä, koska olen niin surkea tekemään päätöksiä, ettei itse tekemisestä meinaa tulla mitään.
Lähteet:
Toivonen, M. (2016). Kurssikerta 6 – Pisteaineistot kartalle & geokoodaus; bussipysäkkejä, pelikoneita ja hasardeja <https://blogs.helsinki.fi/miatoivo/2016/02/29/kurssikerta-6-pisteaineistot-kartalle-bussipysakkeja-pelikoneita-ja-hasardeja/> (15.3.2016)
<http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html> (23.2.2016)
<http://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database> (23.2.2016)