Turo Hiltunen valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2004, minkä jälkeen hän on työskennellyt Nykykielten laitokseen kuuluvassa VARIENG-tutkimusyksikössä tohtorikoulutettavana sekä myöhemmin tutkijatohtorina. Filosofian maisterin tutkinnossaan Turolla oli pääaineenaan englantilainen filologia ja sivuaineinaan yleinen kielitiede, pohjoismaiset kielet ja Iso-Britannian ja Irlannin tutkimus. Lisäksi Turo on opiskellut kasvatustieteitä ja saanut näin opettajan pätevyyden. Nämä opinnot ovat Turon mielestä antaneet hyvän pohjan tutkijan uralle. Ainoastaan pohjoismaisia kielten opinnoista hankittuja tietoja hän ei ole työssään englannin kielen tutkijana tarvinnut.
Tutkijankoulutus on tällä hetkellä suuressa murroksessa, kun opetusministeriön rahoittamista valtakunnallista tutkijakouluista ollaan siirtymässä järjestelmään, jossa jokainen yliopisto jakaa itse opetus- ja kulttuuriministeriöstä saamansa rahoituksen. Helsingin yliopiston englannin kielen tohtorikoulutettavista vain osa työskentelee VARIENG-yksikön piirissä, osa kirjoittaa väitöskirjaansa nykykielten laitoksen muissa yksiköissä, ja osa väitöskirjan tekijöistä saa rahoitusta muista lähteistä.
Kilpailu tutkimuksen rahoituksesta ja tutkijoiden paikoista on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Hyville tutkimusprojekteille ja päteville tutkijoille löytyy kuitenkin edelleen useita erilaisia rahoituslähteitä. Esimerkkeinä yliopiston ulkopuolisista kielen tutkimuksen rahoittajista Turo mainitsee Suomen Akatemian lisäksi Suomen Kulttuurirahaston ja Emil Aaltosen säätiön, jotka tukevat erityisesti jatko-opiskelijoita sekä juuri väitelleitä tutkijoita. Vaikka myös jotkut suuret yritykset rahoittavat tutkimusta, niillä ei ole kovin merkittävää roolia kielitieteellisen tutkimuksen rahoituslähteenä.
Yliopiston lukukaudet ja luennot rytmittävät tutkijan työtä. Tänä päivänä opettaminen on olennainen osa jokaisen tutkijan työtä, vaikka sen osuus työajasta vaihteleekin eri tutkijoilla. Kun luentoja ei ole, tutkijalla on mahdollisuus osallistua alan seminaareihin. Omaa tutkimustyötään tutkija tekee luonnollisesti ympäri vuoden opetuksen ohella, jotta julkaisuja syntyy tasaiseen tahtiin ja tutkimusprojektit pysyvät aikatauluissaan.
Mitkä ovat tutkijan tärkeimmät henkilökohtaiset ominaisuudet? Kaikkein tärkeintä on Turon mielestä innostus, pitkäjänteisyys ja avoin mieli. Jos omasta tutkimuskohteestaan ei ole innostunut, ei jaksa tehdä työtään pitkäjänteisesti. Pitkäjänteisyys puolestaan on välttä-mätöntä, koska tieteen tekeminen vaatii yleensä vuosien puurtamisen. Avoin mieli ja uteliaisuus puolestaan kantavat eteenpäin, sillä valmiita vastauksia ei ole. Vastaukset on keksittävä itse! Ja se onkin Turon mielestä työn parasta antia. Hyvä tutkija on myös järjestelmällinen. Hän osaa hallita ajankäyttöään niin, että julkaistavaa tekstiä syntyy sekä tutkijayhteisölle että opiskelijoille jaettavaksi. Hyvä tutkija pystyy myös sietämään pätkärahoituksesta aiheutuvaa epävarmuutta innostustaan menettämättä.
Teksti: Harriet Uusi-Äijö
Haastattelu on tehty Filologi kieli- ja kulttuuriasiantuntijana -kurssilla, jolla opiskelijoiden tehtävä oli haastatella oman alansa alumnia.