Katja Tiilikka on kääntäjä ja toimittaja, joka tekee työtään freelancerina, käyttäen Kielikuvitus-markkinointinimeä. Hänen palveluvalikoimaansa kuuluvat käännösten lisäksi myös sisällöntuotanto, kuten artikkelien ja tiedotteiden kirjoittaminen suomeksi ja englanniksi, sekä visuaaliset ilmeet, esimerkiksi julkaisujen taitot ja verkkosivujen ulkoasun suunnittelu.
Tiilikka opiskeli Helsingin yliopistossa vuosina 1994–2001 pääaineenaan englantilaista filologiaa, ja valitsi lähinnä oman kiinnostuksensa pohjalta sivuaineikseen monikielistä ammattiviestintää ja Britannian ja Irlannin tutkimusta. Hän kertoo sivuainevalintoihin vaikuttaneen kuitenkin myös sen, että oli jo opiskeluaikana kiinnostunut kääntämisestä ja kirjoittamisesta, mutta Helsingissä ei vielä tuolloin voinut juurikaan opiskella kääntämistä. Tällöin monikielinen ammattiviestintä tuntui hyvältä vaihtoehdolta, koska siihen sisältyneillä suomen kursseilla opiskeltiin suomen kieltä ja viestintää käytännönläheisesti. Tiilikka mainitseekin, että erityisesti suomen kursseista on ollut esimerkiksi kielenhuollon kannalta nykyisessä työssä paljon hyötyä. Sen sijaan työelämässään hänellä ei ole ollut tarvetta yliopistossa opiskellulle englannin kielen historialle tai kieliopille, mutta hän sanoo niidenkin kasvattaneen ymmärrystä englannin kielestä ja opettaneen analyyttistä ajattelua. Yliopisto-opiskelun jälkeen hän on vielä opiskellut taitto-ohjelmien käyttöä erilaisissa täydentävissä ja ylläpitävissä opinnoissa.
Nykyiseen työhönsä Tiilikka on päätynyt mutkien kautta. Hän innostui kääntämisestä ja kirjoittamisesta jo yliopistossa ja ollessaan ensimmäisessä työpaikassaan ministeriön harjoittelussa, hän kiinnostui taittamisesta. Kuitenkin hän myöntää, että työelämässä on ohjannut paljon myös työn löytämisen vaikeus – esimerkiksi tiedottajan töitä ei saa ilman viestinnän pääaineopintoja, ja käännöstöiden tarjonta on hänen mukaansa viime vuosina vähentynyt.
Tiilikka teki jo opiskeluaikanaan jonkin verran free-käännöksiä ja kokeili muutamia erilaisia töitä, mutta koki niiden tarjoavan liian vähän haasteita ja mahdollisuutta luovuuteen. Freelance-työssä hän nauttiikin monipuolisuudesta, vapaudesta ja oman luovuuden hyödyntämisestä – omaa työtään saa itse hallita ja eri osaamisalueita yhdistää. Työpäivät voivat koostua vaikka kirjan taittamisesta, käännöksen tekemisestä tai verkkosivujen suunnittelusta, ja joskus taas uusien asiakkaiden kartoittamisesta ja verkostojen luomisesta. Haastava puoli on yrittäjälle tuttu epävarmuus: joskus töitä ei ole, joskus niitä on liikaa.
Alan työtilanteesta kysyttäessä Tiilikka mainitsee havaitsemansa muutokset käännösalalla: ennen äskettäistä vanhempainvapaataan hän käänsi paljon tietokirjallisuutta, mutta nyt pari vuotta myöhemmin kyseisiä töitä ei enää tunnu olevan. Hän kokee käännösalalla olevan ”epätervettä kehitystä”, joka ilmenee hintojen polkemisena ja suurten globaalien käännöstoimistojen ”kasvottomuutena”. Yhtenä ohjeena opiskelijoille hän mainitseekin omien käännöstöiden hinnoittelun – ei pilkkahintaan!
Käännös- ja kustannusalan murroksista huolimatta Tiilikka uskoo töitä olevan jatkossakin. Työelämää varten opiskelijan olisi tärkeää hankkia työkokemusta jo opiskeluaikana ja tutustua moniin ihmisiin hyvien verkostojen rakentamiseksi; humanistisen alan yrittäjän on tärkeää verkostoitua oman alan toimijoiden ja muiden yrittäjien kanssa. Freelance-työtä ei ole syytä pelätä, vaan se on hyvä mahdollisuus – Tiilikan sanoin: itseään ei pidä vähätellä vaan tuoda osaamistaan rohkeasti esiin.
Teksti: Lotta Liedes
Haastattelu on tehty Filologi kieli- ja kulttuuriasiantuntijana -kurssilla, jolla opiskelijoiden tehtävä oli haastatella oman alansa alumnia.