Iiris Kestilä, Lapin yliopisto, puhui opiskelipaneelissa lohkoketjuteknologiaan liittyvistä patenttioikeudellisista kysymyksistä.
Legal Tech Lab järjesti perjantaina ensimmäisen varsinaisen tapahtumansa. Teemana oli oikeudellisten palveluiden tulevaisuus, kun teknologia tulee avuksi palveluiden tuottamisessa. Yliopiston pieni juhlasali oli pakkautunut täyteen innostunutta väkeä.
Arvaan, että moni epäilijä miettii, pitääkö tällaisesta nyt mukamas innostua, kun muitakin tutumpia asioita olisi, joista olisi tarpeen kantaa huolta. Väittäisin kuitenkin, että kiinnostuminen kannattaa.
Oli hienoa kuulla esimerkiksi oikeusministeriön suunnitelmista viedä digitalisaatiota eteenpäin; niistä oli hankejohtaja Marko Loisa kertomassa. Asiakirjahallinnan järjestelmä on uudistumassa ja semanttista Finlexiä rakennetaan hyvää vauhtia. Kehittyneemmät järjestelmät auttavat tiedontarvitsijaa nykyistä paremmin. Loivan mukaan asiakkaat odottavat jatkossa myös tuomioistuimilta sähköisiä palveluita, joten niitä pitää tuottaa. – Ensi syksyn Hackathon (Labin järjestämä kehittämiskilpailu) tulee muuten keskittymään juuri semanttiseen Finlexiin.
Pääalustuksen piti lohkoketjuteknologian kehittäjiin kuuluva Gavin Wood. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa hajautettuja toimintamalleja, kuten esimerkiksi virtuaalirahan, jonka arvo ei perustu siihen, että joku instituutio keskitetysti takaa sen.
Lienee selvää, että tämäntapaiset radikaalisti uudenlaiset teknologiat haastavat myös oikeudellisia sääntelyitä, mutta myös avaavat mahdollisuuksia ylläpitää erilaisia järjestelmiä ja vaikka rekistereitä hyvin kevyellä tavalla. Lainsäätäjän on osattava tehdä viisaita ratkaisuja ja joudumme osin myös sopeutumaan siihen, että teknologian muuttumisen myötä tietyllä tapaa itse todellisuus muuttuu.
DLA Piperin osakas, asianajaja Markus Oksanen kertoi kokemuksistaan globaalissa, maailman suurimpiin kuuluvassa asianajotoimistossa. Mitä ilmeisimmin DLA Piper panostaa todella paljon myös teknologiseen kehittämiseen. Oksanen kuitenkin arveli, että Suomi voisi olla kokoaan isompi tekijä teknologian hyödyntämisessä ja oikeudellisten palveluiden kehittämisessä: meillä on vahvaa osaamista sekä teknologiapuolella että juridiikassa. USA:ssa parhaajien koodaajien palkat ovat karkaamassa käsistä.
Näyttää ilmeiseltä, että Legal Tech on tullut jäädäkseen. On todella tärkeää, että yliopisto voi tarjota kohtaamispaikan alan toimijoille. Näin myös oikeustieteen tutkijat pääsevät nopeammin kiinni siihen, mitä näissä kysymyksissä todella tapahtuu.
Yliopiston strategiaan kuuluu, että opiskelijat tulisi nostaa toiminnan keskiöön. Legal Tech Lab on tästä erinomainen esimerkki. Se on toimintaa, joka poikkeaa normaalista, sillä kyse ei ole mistään tavanomaisesta opintosuorituksesta, vaan jostain paljon suuremmasta. Opiskelijat ovat ottaneet sen omakseen. Tietenkään se ei voi jää pelkästään opiskelijoiden varaan, mutta näkee, että opiskelijat ovat oivaltaneet, että nämä teemat eivät ole science fictioniä, vaan vaikuttavat jo nyt. Esimerkiksi pian avautuva gradupankki tuo opiskelijoiden tutkimustyön esille ja luo hienon väylän vaikkapa ohjelmistoyhtiöiden ja tiedekunnan välille.
Tiedekunnan tehtävänä on valmistaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään. Koen, että nyt todellakin tehdään oikeita asioita. On myös ilo nähdä, että kaikki toimijat keskustelevat näistä asioista viisaasti ja hyvässä hengessä. Yliopiston kuuluu olla se paikka, jossa tiede ja käytäntö kohtaavat ja jossa ajankohtaisia kysymyksiä valotetaan monista näkökulmista. Harvoin on esimerkiksi niin paljon puhuttu arvoista ja oikeudenmukaisuudesta kuin perjantain seminaarissa.
Seminaarin suurimmat aplodit sai Gemma Galdon Clavell, joka muistutti siitä, että teknologiaan ei kannata luottaa sinisilmäisesti. Oikeuden suuret kysymykset vaativat, että eettiset ja oikeudelliset näkökulmat pidetään vahvasti mukana. Tietosuojaa koskevat keskustelut ovat tästä hyvä esimerkki. Nettiaikana ongelmana ei niinkään ole muistaminen, vaan unohtaminen: oikeus tulla unohdetuksi.
Kööpenhaminasta tulleet vieraat kertoivat, että heillä on vastaavantyyppistä toimintaa vireillä. Tiedekunta oli järjestänyt jonkinlaisen kilpailun innovaatioista kiinnostuneille opiskelijoille. Pääpalkintona oli palkintomatka Helsinkiin tähän seminaariin.
Syksyllä on eräs australialaisen oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani kertonut tulevansa tutustumaan Legal Tech Labin toimintaan. Heillä päin keskustellaan kuulemma jo siitä, pitäisikö oikeustieteen opiskelijoille tarjota opetusta koodaamisessa.
Hyvä kysymys. Pitäisikö meillä?
Kimmo Nuotio
dekaani
PS: Legal Tech Labista:
https://www.helsinki.fi/en/networks/legal-tech-lab