Author: Jukka T Väisänen

Olen vuonna 1977 syntynyt erityispedagogiikan ja sosiologian, pääaineopiskelija Turun yliopistossa sekä sukupuolentutkimuksen maisteriohjelman opiskelija Helsingin yliopistossa. Avoimessa yliopistossa opiskelen tällä hetkellä sosiaalipsykologian aineopintoja ja johtamista. Aikaisemmin (1997 - 2003) olen suorittanut ns. virkamiesruotsin, saksan tekstinymmärtämisen, espanjan peruskurssit sekä sosiaalipsykologian perusopinnot. Paljon muutakin, kuten aikuiskasvatustiedettä ja kulttuurihistoriaa, olen opiskellut. Aikaisemmalta koulutukseltani olen opistoasteinen vakuutustoiminnan yo-merkonomi.
Posted on

Muutoksia ja mietteitä tutkintotavoitteisia opiskelijoita varten

Viime kerralla kirjoitin aloittaneeni kasvatustieteiden perusopinnot uudestaan. Kuitenkin heti samalla viikolla sain tietää saaneeni jo 5. tutkinnonsuoritusoikeuteni. Periaatteessa ala ei ole uusi, vaan se on jatkumona aikaisempaan tutkintooni. Sain siis tutkinnonsuoritusoikeuden Helsingin yliopistoon sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan väestötieteen opintosuuntaan.

Kertonen jatkossa ehkä enemmän väestötieteestä. Nyt kuitenkin voin kertoa helpotuksesta, sillä saan varsin kvantitatiivista koulutusta itselleni. Samoin opinala on sellainen, joka motivoi itseäni. Samalla selkiytyi seuraavan 1,5 – 2 vuoden urakointi. Tiedän, mitä opiskelen nyt ja mitä myöhemmin. Tarkoitukseni on heti ensimmäisen suoritetun maisteritutkinnon jälkeen hakeutua opettajan pedagogisiin opintoihin, ellei elämä tee jotakin yllättävää.

Tutkintoihini kuuluu sivuaineita. Yhtenä niistä on viestinnän 25 opintopisteen opintokokonaisuus, jonka sijoitan filosofian maisterin tutkintooni. Olen aloittanut Media ja kulttuuri -opintojakson. Aloitusluennolla esitettiin joitakin kysymyksiä, jotka tunnistin tyypillisiksi tutkintotavoitteisen avoimen yliopiston kysymyksiksi.

Haluaisinkin muistuttaa yleisesti muutamasta seikasta. Vaikka varsinkin nuorempana tuntuu siltä, että on jokin yksi ja ainoa vaihtoehto, mihin haluaa opiskelemaan, voivat mahdollisuudet olla todellisuudessa moninaisemmat. Ajattelen nyt esimerkiksi viestintää. Jos haluaa opiskella sitä pääaineena, on sen opiskeleminen mahdollista myös maisterivaiheessa. Helsingin yliopistossa on hyvä mahdollisuus liikkua maisterioptioiden kautta kandiohjelmasta toisen alan maisteriohjelmaan. Moniin maisteriopintoihin pääsee myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen pohjalta, kunhan on muut vaadittavat opinnot suorittanut.

Epäonnistumisen pelko on erittäin aiheellinen. Oma näkemykseni on se, että jokaisen on hyvä joskus epäonnistua, jotta ymmärtää omat rajansa ja tietää, ettei kaikki aina mene suunnitelmien mukaan. Epäonnistumisista ei kannata lannistua, vaan päättäväisesti on hyvä suunnata eteenpäin. Epäonnistuminen on oppia elämältä.

Muutakin oppia on. Uusia innostavia asioita voi löytää Ovet auki avoimeen -verkkotapahtumasta 31.8.2023. Itse lähden kohta uuden tiedekuntani orientaatiotilaisuuteen.

Opiskeluintoista syksyä kaikille,

t. Jukka

Posted on

Puolen vuoden tahaton tauko

Hei,

mitä sinulle kuuluu? Minulle tulikin odottamaton tauko tänne kirjoittamisessa, sillä itselläni ainakin on ollut todella paljon kaikenlaista. Harmittavasti viime kirjoituksen aikaan olin saanut plantaarifaskiitin tai luupiikin ja vieläpä sen lisäksi jouduin pieneen onnettomuuteen heti loppiaisen jälkeisenä päivänä. Loukkasin siinä molemmat polveni, joskaan en pahasti.

Kuten jotkut ehkä muistavat, onnistuin saamaan neljännen tutkinnonsuoritusoikeuteni viime syksynä. Valitettavasti kulttuurien tutkimus on osoittautunut itselleni vieraaksi kentäksi. Toki uskontotiede on ihan kiehtovaa, mutta muu on itsen venyttämistä. Kulttuurien tutkimus on pääosin laadulliseen tutkimukseen suuntautunutta ja moni olettaa minun olevan laadullisesti suuntautunut. Tuo vain ei pidä paikkaansa, sillä olen erittäin vahvasti määrälliseen tutkimukseen suuntautunut.

Lisäksi tiedän nyt entistä vahvemmin, että itseäni lähimpinä tieteenaloina ovat kasvatustieteet, sosiaalitieteet ja sukupuolentutkimus. Minullahan on erityispedagogiikassa maisteritutkinnon suoritusoikeus, mutta se tuottaa asiantuntijatehtäviin ja minulla ei monivammaisena ole mielenkiintoa työskennellä vammaistyön kentällä. Sen sijaan minulla on halua opettaa aikuisia ja työskennellä koulutuksen maailmassa. Jo lukiossa halusin opinto-ohjaajan koulutukseen, mutta ainoa reitti siihen oli Joensuussa, jonka sijaintia pidin turhan kaukaisena muusta elämästäni. Niinpä loin kakkostoiveeni psykologiaan, mikä ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Nyt viime vuosina olen pyrkinyt sekä Jyväskylään että Joensuuhun. Viime vuonna jäinkin Joensuun haussa 1. varasijalle.

Sen sijaan tänä vuonna haut eivät onnistuneet oikeastaan mitenkään. Jyväskylässä on esivalinta, jossa valitaan arvosanojen perusteella. Minulla on ollut tuplasti huonoa tuuria, sillä kasvatustieteellisistä perusopinnoista minulla on arvosana “hyväksytty”, joka antaa pienimmän mahdollisen pistemäärän. Lisäksi erityispedagogiikan aineopintojen arvosanassa oli erikoinen painokerroin, sillä sitä laskettaessa painotettiin tutkimusmenetelmäkurssia. Se meni minulla huonosti, eikä muiden kokonaisuuteen kuuluvien opintojen kiitettävät ja erinomaiset arvosanat riittäneet nostamaan sitä kiitettävään arvosanaan. Nämä opinnot olen suorittanut Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa vuosituhannen alussa.

Sosiaalitieteissä olen saanut vain kandidaatin tutkinnon oikeuden sosiologiassa. Se onkin miltei valmis. Valitettavasti pelkällä kandidaatilla ei saa esimerkiksi opettajan pedagogisiin opintoihin hakuoikeutta.

Sukupuolentutkimuksen maisteriopintoihin hain ajatuksella, että sen tutkinnon avulla saisin lisäosaamista ja vaikuttavuutta tulevaisuuden aikuiskoulutuksn kentällä. Rehellisesti sanoen en usko, että pelkällä filosofian maisterin tutkinnolla sukupuolentutkimukseen suuntautuneena olisin mitenkään vahvoilla. Järjestötyö, jota moni tuntuu tuputtavan itselleni, ei kiehdo, enkä usko myöskään persoonani olevan monessakaan paikassa toivottu.

Yritän kuitenkin edelleen opinto- ja uraohjaajan koulutukseen. Tänä vuonna epäonnistuin pääsykokeissa pahasti. En saanut soveltuvuuskoekutsuja, sillä pisterajat jäivät liian kauaksi. Sen sijaan olen aloittanut Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa yleisen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot saadakseni vähintään kiitettävän arvosanan niistä.

Nauttikaa kesästä,

t. Jukka

Posted on

Ristiinopiskelua

Miksi opiskelen? Miten opiskelen? Nämä ovat hyviä kysymyksiä, joihin liittyvä vastaus vaihtelee elämän myötä. Jokaisen vastaus on ihan omanlaisensa. Asiaa voi lähestyä motivaation näkökulmasta.

Suuri osa haluaa tutkinnon. Niin minäkin. En sinänsä ole tilivelvollinen julkisesti kenellekään, miksi minulla ei jo sitä maisteritutkintoa ole. Siihen on monta syytä. Kuitenkin viimeinkin alkaa näyttää siltä, että yksi maisteritutkinto edistyy.

Harrastan otsikon mukaista ristiinopiskelua. Vaikka joku voisi olettaa, että kertoisin nyt teologian opinnoista, niin ohimennen mainitsen, että se on yksi oppiaine, jonka todennäköisesti liitän johonkin Turun yliopiston tutkintooni. Tarkoitankin ristiinopiskelulla nyt sitä, että osan opinnoista suorittaa jossakin toisessa yliopistossa.

Otan esimerkiksi Turun yliopistossa minulla tekeillä olevan kasvatustieteen maisterin tutkinnon. Pääaineenani siinä on erityispedagogiikka. Teen siihen sivuaineenaaikuiskasvatustieteen aineopinnot, mutta lisäksi vielä muun opintokokonaisuuden. Voisinkin nyt laittaa kuvittelunäkökulmasta ajatusharjoituksen. Millä tavalla esimerkiksi Helsingin yliopiston avoimen yliopiston opintokokonaisuus joko teologiasta ja uskonnontutkimuksesta (30 op) tai viestinnästä (35 op) vaikuttaisi työllistymiseen?

Teologian ja uskonnontutkimuksen hyöty ei välttämättä olisi työllistymisnäkökulmasta mitenkään erityinen verrattuna moneen muuhun alaan. Toisaalta se voisi auttaa työllistymisessä hengellistä tietoa vaativaan työhön, mutta erityispedagogiikan kenttää (jonne en kyllä koe olevani ollenkaan sopiva) ajatellen en keksi sille hyötyä. Sen sijaan viestinnän opinnoista voisi olla apua esimerkiksi erityispedagogiikan alan tiedotusta silmällä pitäen. Vastaavasti voisin kuvitella lapsuuden- ja nuorisotutkimuksen opintokokonaisuuden tai kriminologian opintokokonaisuuden antavan erityistä sisällöllistä tietoa.

Toinen kuvitteluni koskee humanistista tutkintoani, jossa pääaineeni tulee olemaan uskontotiede. Vaikka suuntaudunkin opettajalinjalle, mahtuu aikaisempien opintojeni myötä siihenkin muita opintoja. Kulttuurien tutkimus on niin laajasti ulottuva ala, että mikä tahansa ihmistieteisiin kuuluva sopisi siihen. Vaikka lukiossa luinkin laajan matematiikan, olisi minun vaikea kuvitella jotakin matemaattista tiedettä, ellei sitten mennä tilastotieteeseen tutkimusmenetelmäajatuksien kanssa. Toki mafyke-opettajia tarvitaan nyt, mutta en näe itseäni opettamassa matematiikkaa, kemiaa, enkä varsinkaan fysiikkaa. Sen sijaan esimerkiksi tutkimusintressejä ajatellen voisin harkita jurikin aikaisemmin mainitsemaani teologiaa ja uskonnontutkimusta, mutta myös sosiaali- ja kulttuuriantropologiaa.

Miksi kannustan ristiinopiskeluun? Se antaa monille uusia näkökulmia. Ristiinopiskelulla voi myös saada uusia ajatuksia ja näkökulmia sekä jopa muokata alan tutkimuskenttää.

Hyvää joulun odotusta,

t. Jukka

Posted on

Taidetta ja kulttuuria

Joskus jostakin henkilöstä sanotaan, että hän on kulttuurin suurkuluttaja tai harrastaja. Tällöin saatetaan viitata henkilön käymiseen elokuvateattereissa, konserteissa, taidenäyttelyissä tai teattereissa. Kuitenkin hän on silloin nähdäkseni taiteita harrastava, vaikka ymmärtääkseni taide onkin osa kulttuuria hyvin vahvasti. Toisaalta taideharrastus voi olla taiteen tekemistä monin tavoin.

Itselleni taiteet ja kulttuurit ovat olleet tärkeitä oikeastaan aina. Vaikka vuonna 2019 aloitinkin lähellä kulttuurien tutkimusta olevassa sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmassa, niin nyt sain opiskelupaikan Turun yliopistosta kulttuurien tutkimuksen tutkinto-ohjelmassa. Tarkoitukseni on suuntautua siellä uskontotieteeseen ja uskonnonopettajan linjalle. Muut opetettavat aineeni (ja samalla sivuaineeni) ovat psykologia ja elämänkatsomustieto.

Turussa kulttuurien tutkimuksen pääaineet ovat etnologia (entiseltä nimeltään kansatiede), folkloristiikka ja uskontotiede. Nämä toki ovat Helsingissäkin, mutta näiden lisäksi voi opiskella Aasian tutkimusta, alue- ja kulttuurintutkimusta, arkeologiaa, Lähi-Idän ja islamin tutkimusta sekä taidehistoriaa. Näistä Turussa oppiaineista arkeologia ja taidehistoria ovat tarjolla muissa koulutusohjelmissa pääaineina.

Taidetta taas Helsingin yliopistossa tutkitaan elokuva- ja televisiotutkimuksessa, estetiikassa, musiikkitieteessä, teatteritieteessä ja yleisessä kirjallisuustieteessä. Turussa taas pääaineina ovat mediatutkimus, musiikkitiede ja edellä maintsemani taidehistoria.

Sinänsä taiteiden tutkimuksen ja kulttuurien tutkimuksen tutkinto-ohjelmista saa samat tutkintonimikkeet: humanististen tieteiden kandidaatti (HuK) ja filosofian maisteri (FM). Samoja asioita voi tutkia molemmissa, mutta näkökulma on eri. Jos esimerkiksi haluaisi tutkia elokuvia ja nuorisoa, voisi kansatieteessä tutkia niitä nuorisokulttuurin osana, kun taas elokuva- ja televisiotutkimuksessa voisi olla tutkimuskohteena elokuvat, jotka käsittelevät nuorisoa. Jos taas haluaisi tutkia Aku Ankan taskukirjoja, onnistuisi se taidehistorian näkökulmasta, mutta mahdollisesti myös estetiikan ja yleisen kirjallisuustieteen näkökulmasta.

Mahdollisuudet ovat rajattomat. Valitettavasti kaikkea ei voi yksi ihminen tutkia.

Minun aikaisempi tarkoitukseni oli kertoa alkavasta lukuvuodesta täällä avoimessa yliopistossa. Mainitsen vain nyt näistä taiteiden ja kulttuurien tutkimuksen perusopinnoista sen, että ne alkavat seuraavalla viikolla. Jos pääset osallistumaan näihin tutkinto-ohjelmiin integroituihin opintoihin, niin suosittelen lämpimästi.

Lämpimin syysterveisin,

Jukka

P.S. Ensi tiistaina 6.9. on avoimen yliopiston verkkotapahtuma, jonne kannattaa osallistua!

Posted on

Vakavaa ja vegaanista vuustokastiketta

Edellisestä kirjoituksestani vierähtikin hiukan enemmän aikaa kuin kuvittelin. Flunssani oli yllättävän pitkä, joskaan ei mitenkään vakava. Sen sijaan oloni oli kuitenkin heikompi pitkään. Neljä koronatestiä antoivat negatiivisen tuloksen.

Vakavaa sen sijaan on Vakava-koe, joka on valtakunnallinen kasvatusalan valintakoe. Sillä karsitaan soveltuvuuskokeeseen eri varhaiskasvatuksen opettajien, luokanopettajien, kotitalousopettajien ja käsityön opettajien sekä erityisopettajien koulutuksiin. Itse osallistuin tähän siksi, että pyrin opinto- ja uraohjaajan koulutukseen Itä-Suomen yliopistoon. Laitoin kokeilun vuoksi myös Turun yliopiston luokanopettajan koulutukseen hakemuksen.

Olin osallistunut myös eri maisterihakuihin opinto-ohjaajuus pääasiallisesti mielessäni. Valitettavasti Joensuussa soveltuvuuskoekutsu maisterihakuun liittyen jäi omassa erillisessä pääsykokeessaan 0,19 pisteen päähän ja Jyväskylässä 4 pisteen päähän todistusvalinnassa. Sen sijaan Vakavan kautta pääsin soveltuvuuskokeeseen sekä opinto- ja uraohjaajan koulutukseen että luokanopettajan koulutukseen.

Kokemus oli toki jännittävä, mutta myös hyvä. Ymmärsin tehneeni henkilökohtaisesti tietyn tyyppivirheen ja ajattelin, ettei minulla sen vuoksi ole mitään mahdollisuuksia. Viikko sitten maanantaina olinkin yllättynyt, kun tuloksena oli 3. varasija sekä Itä-Suomen yliopiston opinto- ja uraohjauksessa että Turun luokanopettajakoulutuksessa. Uskonkin vahvasti avoimen yliopiston opintojen antaneen vahvaa pohjaa kasvatusajatteluni kehitykseen.

Varasijoilla on myös tapa liikkua. Kun olen ei-ensikertalaishakija, liikehdintää on varmasti vähemmän, sillä paikkojakin on vähemmän. Kuitenkin tätä kirjoittaessani olen 1. varasijalla Itä-Suomen yliopiston opinto- ja uraohjaajan koulutukseen ja 2. varasijalla Turun yliopiston luokanopettajakoulutukseen. Lisäksi vielä suurempana yllätyksenä olen 1. varasijalla Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen koulutusohjelmaan, jossa suuntautuisin uskontotieteeseen ja uskonnonopettajaksi. Vielä suurempi yllätys on se, että tuossa haussa olin alun perin varasijalla 12.

***

Jollakin kurssilla mainostin tätä ja kerroin itsestäni esimerkiksi nykyisen vegaaniuteni. Pyydettiin jotakin hyvää ruokavinkkiä, joten itse asiassa tässä sellainen on.

Vegaaninen vuustokastike (vegaaniseen lasagneen tai zitiin)

2 prk kaurafraichea
1 tlk maustettua kauraruokavalmistetta eli kaurakermaa
1 – 2 rs vegaanista pizzajuustoa (vegaaninen juusto = vuusto)
(halutessa perunajauhoa tai vehnäjauhoa)

Lisää kulhoon kaurafraichet ja kaurakerma. Sekoita vispilällä. Pilko pieniksi paloiksi vuusto ja sekoita. Voit myös lisätä peruna- tai vehnäjauhoja saadaksesi hiukan paksumpaa kastiketta.

***

Tulevan lukuvuoden avoimen yliopiston opetusohjelma on nyt pääosin julkaistu. Tähän palaan seuraavassa kirjoituksessani, jonka julkaisen toivottavasti pian.

Ystävällisin kesäterveisin,

Jukka

Posted on

Flunssassa opintoja 

Määräajat ovat itse kullekin olemassa. Toiset ovat hyvinkin tarkkoja niiden noudattamisessa ja toiset taas eivät tee niin syystä tai toisesta. Itse kuulun näihin jälkimmäisiin,  mutta terveydentilalla on aina jokin osuus asiaan. 

Kuitenkin ryhmätyöskentelyä vaativat opintojaksot ovat sinänsä mukavia, jos kokee, että kuuluu jollakin tavalla ryhmään. Itseäni on piristänyt Viestinnän tutkimuksen perusteissa se, että yksi osasuoritus on ryhmätyö. Omassa ryhmässämme jakauduimme vielä työpareihin ja teimme yhdessä osuuksiamme. 

Viikko sitten tiistaina heräsin tukkoisen nenän hallitsemana. Minun piti lähteä sukupuolentutkimuksen kurssin luennolle Helsinkiin, mutta totesin, ettei minun kannata tehdä sitä. Päätös oli oikea, sillä tunnin kuluttua heräämisestäni sain niistellä nenääni koko ajan ja vetinen nuhavaihe jatkui aktiivisesti koko päivän. Kuitenkin flunssa jatkui ja tein  viikon aikana neljä koronatestiä, joista kaikki osoittautuivat negatiivisiksi.  

Olin perjantaina kahden vaiheilla, keskeytänkö tuon viestinnän kurssin. Ajattelin, että olen niin monta kertaa tehnyt eri suoritukset ja sitten kurssi on loppuvaiheissa jäänyt kesken, etten luovuta. Ryhmällä on usein voimaa. Tällä kertaa se voima ei ole ollut painostavaa, vaan motivoivaa. Kiitos koko ryhmälle! 

Olen myös osallistunut Helsingin yliopistolla väestötieteen opintojakson luennoille ja pitänyt Tutun yliopiston kasvatustieteiden syventävien opintojen laadullisten tutkimusmenetelmien kurssiin liittyvän pienryhmäesitelmänkin. Nyt vain olisi tarpeen saada lievästi flunssainen oloni vaihtumaan terveeksi oloksi, sillä tehtäviä on paljon monessakin paikassa. Kuitenkin on muistettava, ettei terveyden kustannuksella saa yrittää tehdä mitään. 

Terveyttä sinulle, hyvä lukija. Tavataan taas täällä!

Ystävällisin terveisin,

Jukka
optimisti

 

Posted on

Miten olisi opintokokonaisuus kesäopintoina?

Nyt on hyvä aika suunnitella kesän opintoja. Vaikka useimmissa oppiaineissa Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kesäopetuksen kurssitarjonta kattaakin vain osan opintokokonaisuuksista, on silti joitakin opintokokonaisuuksiakin tarjolla. Siispä kerron, mitä voisi saada kesällä suoritetuksi sivuainemielessä tai alkuna yliopisto-opinnoille.

Kasvatustieteiden perusopinnot (yhdistelmä yleistä ja aikuiskasvatustiedettä) ovat 25 opintopisteen laajuiset. Niistä yleisesti voi jatkaa aineopintoihin ja toisaalta myös haettaessa moniin paikkoihin opettajan pedagogisiin opintoihin näistä voi olla suurikin hyöty. Kasvatustieteissä on myös erityispedagogiikan perusopinnot (25 op) ja toisaalta maksuttomana kurkistuskurssina Lasten ja nuorten koulukiusaaminen ryhmäilmiönä.

Humanistisen tiedekunnan opinnoista voi suorittaa hiukan useampia. Kotimaisen kirjallisuuden perusopinnot (30 op) voi suorittaa myös tänä kesänä, joskin yksi kurssi painottuu alkusyksyyn. Kulttuurien tutkimuksesta ja sen alaisena olevista opintosuunnista Aasian tutkimuksesta ja taidehistoriasta olisi mahdollista suorittaa 15 opintopisteen kokonaisuudet. Sukupuolentutkimuksesta voi opiskella myös 15 opintopisteen kokonaisuuden ja se kandidaattitutkinnon ohella antaa ainakin tällä hetkellä hakukelpoisuuden sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan.

Valtiotieteellisen tiedekunnan opintotarjonnasta on politiikan ja viestinnän tutkimuksen opinnoista viestinnän 15, 25 tai 35 opintopisteen opintokokonaisuudet suoritettavissa. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat suorittaa monialainen asiantuntijuus sosiaali- ja terveysalalla -opintokokonaisuuden 15 opintopisteen laajuisena. Sosiaalitieteiden perusopinnot (25 op) on mahdollista suorittaa kokonaisuutena, mutta se edellyttää Johdatus sosiaalitieteisiin -kurssin (joka on muuten maksuton pääsykoekurssi) ilmoittautumisen 30.3. klo 15.00 mennessä ja suorittamisen nyt kevään aikana. Aineopinnot sosiaalitieteistä (35 op) on mahdollista suorittaa nyt kesän aikana, mutta ne vaativat tietenkin sopivia perusopintoja taustalle.

Taloustieteestä voi tehdä 15 tai 25 opintopisteen kokonaisuuden. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa opetettavan yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelman tarjonnasta voi suorittaa samannimisen opintokokonaisuuden 15, 25 tai 35 opintopisteen laajuisena. Kuitenkin tähän kokonaisuuteen liittyy tieteenaloja, joiden tarjontaan kuuluvista opinnoista voi suorittaa oman 15 opintopisteen kokonaisuuden. Ne ovat poliittinen historia, sosiaali- ja kulttuuriantropologia sekä talous- ja sosiaalihistoria.

Lisäksi tietojenkäsittelytieteestä voi tehdä perusopinnot (25 op). Muitakin kursseja on paljon tarjolla, joten nyt vain ilmoittautumaan ja opintoja suunnittelemaan!

t. Jukka

P.S. Ennakkotiedot ensi lukuvuodesta kertovat, että tiedossa on vammaistutkimuksen opintokokonaisuuden kaksi kurssia. Kun ne yhdistää tämän kesän johdantokurssiin, saa siitä 15 opintopisteen kokonaisuuden!

P.P.S. Omat valintani olen jo tehnytkin. Aikomuksenani on suorittaa joitakin teologisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan opintoja.

Posted on

Se n. kerta

Oletko yrittänyt saavuttaa tai saada jotakin, joka ei vain tunnu kohdallasi onnistuvan syystä tai toisesta? Yrität ehkä monta kertaa ja saatat vaihtaa tapaa, millä voisit tavoittaa haluamasi. Saatat jossakin kohdassa luovuttaa tai sitten olet päättänyt jatkaa niin kauan, kunnes onnistut.

Itse olen monta kertaa ollut n. kertaa yrittämässä jotakin. N. kerralla tarkoitetaan sellaista numeerista kertaa, jota ei ole laskettu tai jota ei halua määritellä tarkemmin.

Yksi näistä yrityksistäni oli pyrkimys päästä yliopiston tutkinto-opiskelijaksi. Olin valinnut erityisen suosiotun alan eli psykologian. Sitten avoimessa yliopistossa opiskelin sen lisäksi muitakin opintoja ja pian alkoi vaikuttaa siltä, että erityispedagogiikka olisi hyvä kakkosvaihtoehto. Se tieteenalana tavallaan on lähellä psykologiaa ja sen teemat koskettivat mina, sillä olenhan itsekin monivammainen. Yritin myös monta vuotta päästä lukemaan erityispedagogiikkaa, kunnes n. kerta toi toivotun lopputuloksen avoimen väylän kautta. Tässä yhteydessä n oli 8. Kuitenkin myöhemmin olen havainnut eri syistä, että maailmani menisi turhan pieneksi, jos vammaisena työskentelisin vammaisalalla. Minua kiinnostaa enemmän ihmisten koulutus ja oppiminen, laaja-alainen hyvinvointi, sukupuoli ja sateenkaari-ihmiset. Haluaisin opettajaksi, mutta en erityisopettajaksi.

Näin ollen eri syistä johtuen olen sitten hakeutunut myös sosiologian tai nykyisemmin sosiaalitieteiden pääaineopiskelijaksi, mutta opinto-oikeuteni käsittää vain kandidaatin tutkinnon. Lisäksi sivututkintona opiskelen sukupuolentutkimuksen maisteritutkintoa. En usko, että se yksinään riittäisi minulle (monille muille kylläkin) tuomaan alaan liittyvää työpaikkaa varsinkaan koulutuksen piiristä, mutta elämä voi välillä yllättää iloisestikin.

Tiedän, että joku voi tätä kirjoitustani kritisoida rankastikin. Joillakin elämä menee aina suunnitelmien mukaan, mutta toiset taas saavat yrittää kerta toisensa jälkeen. Tiedän kuitenkin kokemuksesta sen, että vaikeuksienkin kanssa aikaan saatu tavoiteltu asia tuntuu erityisen mukavalta. On jopa järkevää tavoitella unelmiaan, koska silloin ihminen tietää, mitä juuri sillä hetkellä elämältään haluaa.

Huomenna alkaa yhteishaku. Uskalla tavoitella unelmiasi sitä kautta! Jos siinä ei tällä kerralla tule toivottua tulosta, voit opiskella avoimessa yliopistossa. Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kesäopinnot on julkaistu viime perjantaina, joten voit katsoa, olisiko siellä jokin sinua kiinnostava kurssi tai opintokokonaisuus, joka voisi auttaa sinua eteenpäin tavoitteissasi.

t. Jukka

P.S. Pahoittelen, että olen ollut hiljaa täällä blogimaailmassa. Itselläni on tapahtunut monia asioita, kuten koiran poismeno ja olkapääni on pysynyt kipeänä, vaikka sen kuntoutuksessa ollaankin menty parempaa kohti.

Posted on

Hyvää joulua!

Aluksi haluan toivottaa hyvää joulua sinulle. Otin tämän kuvan kaksi vuotta sitten, kun lähdin joulun viettoon.

Olen ollut täällä blogimaailmassa hiljaa nyt viime ajat. Olen ollut opintojen ohella työelämässä, eikä kaikelle ole riittänyt aikaa. Toimin määräaikaisena ja osa-aikaisena opintoneuvojana Helsingin yliopistossa, aluksi Kaisa-talon tiimissä ja sitten opettajien arvioinnin tuessa humanistisessa ja teologisessa tiedekunnissa. Pidin työstäni kyllä, vaikka epävarmuus osaamisestani olikin vahvasti mukana. Toivottavasti jatkoakin tulisi.

Toisaalta elämääni ovat liittyneet uudetkin terveysongelmat. Olen nimittäin alkukesästä alkaen elänyt olkapää- ja olkavarsikipujen kanssa. Jos kyseessä olisi tuo oikea puoli, ei se vaikuttaisi asioihin niin paljon, mutta koska olen ns. yksikätinen (oikea on siis proteesi kyynärpään jälkeen), kivut ovat elämääni jopa takkia päälle pukiessa.

Kuitenkin elämässäni on tapahtunut hyvääkin. Otin nyt syksyllä rohkean kokeiluaskeleen avoimeen ammattikorkeakouluun ja kouluttauduin 10 opintopisteen kanssa työkykykoordinaattoriksi. En tiedä, tulenko hyötymään koulutuksen suorittamisesta, mutta kiinnostusta työelämäasioihin on aina ollut. Teinhän aikoinani työharjoitteluni liiketalouden opistotutkinnossa silloisessa Tuusulan työvoimatoimistossa.

Tällaisia kuulumisia minulla oli tällä kertaa.  Nyt jouluaattona on hyvä muistaa läheisiä ja hiukan muitakin. Yksi sopiva tapa on ostaa tiedonnälkäisille ja oppimishaluisille avoimen yliopiston lahjakortti. Se varmasti toisi iloa monille.

Siispä hyvää joulua! Ehkä tapaamme taas jo välipäivinä.

Lämpimin jouluterveisin,

Jukka

Posted on

25 vuotta!

Täytin 25 vuotta 8.10.2002. Siitä ei ole siis nyt kyse, vaan ajattelin ottaa esiin sen, mitä tapahtui 25 vuotta sitten. Elämäni muuttui silloin monella tavalla.

Olin kirjoittanut edellisenä keväänä ylioppilaaksi ja toiminut kesällä puhelinmyyjänä. Osallistuin psykologian pääsykokeisiin Tampereella, mutta se ei tuottanut kunnon tulosta. Niinpä päädyin aloittamaan avoimessa yliopistossa psykologian perusopinnot ja toisen kotimaisen kielen kurssin eli niinsanotun virkamiesruotsin. Siitä alkoi taival, joka jatkuu edelleen.

Alkuni oli hiukan kankeaa. Koska en ollut mitenkään yliopisto-orientoituneesta piiristä lähtöisin, jouduin tekemään työtä oppimiseni ja opiskelutaitojeni kanssa. Kuitenkin lopputuloksenani oli psykologian perusopinnot arvosanalla erinomaiset tiedot ja 25 opintopisteen sivuaine myöhemmin kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa. Sen sijaan tein ruotsin vielä kahdesti uudestaankin, sillä halusin korottaa arvosanani tyydyttävistä tiedoista hyviin tietoihin. Lopulta onnistuinkin siinä.

Mikä muu muuttui 25 vuotta sitten, oli ruokavalio. Tein mainitsemiani opintoja eräällä kansanopistolinjalla ja asuin oppilaitoksen asuntolassa. Ryhdyin kasvissyöjäksi, josta sitten ajan myötä olen tiukentanut jonkin verran linjaani vegaanisempaan suuntaan.

25 vuodessa on tapahtunut paljon muutoksia. Silloin alussa ilmoittauduttiin opintokokonaisuuksiin, mikä ei enää ole kaikkien yliopistojen tapa. Kasvisruokana tarjottiin herne-maissi-paprikaseosta, eikä nykyajan kasviproteiinituotteista ollut juurikaan tietoa. Tofu oli harvinaista herkkua.

Näin se aika muuttuu.

Terveisin, Jukka