Uusia tuulia

Moi vaan kaikille!

Kuten tarkkasilmäiset saattoivatkin jo huomata, täällä kirjoittelee aivan uusi henkilö. Olen Emma, viime kevään ylioppilas ja uusi avoimen yliopiston viestinnän opiskelija. Sen lisäksi, että olen aloitellut opinnot täysin uudenlaisessa opinahjossa, puhaltavat muuallakin elämässäni uudet tuulet, aivan kirjaimellisesti! Muutin nimittäin vajaa kuukausi sitten kotikaupungistani Kuopiosta huomattavasti tuulisempaan, mutta silti niin ihanaan Helsinkiin. Tällä hetkellä opettelen siis viestinnän teorioiden ja teoreetikoiden lisäksi elämää uudessa kaupungissa.

Tieni avoimeen yliopistoon on varmasti tuttu monelle; hain opiskelemaan yliopistoon, jäin varasijalle ja ilmoittauduin avoimeen yliopistoon, toiveenani oppia uutta ja nähdä onko valitsemani ala minulla se oikea. Monet ovatkin kyselleet minulta, että miksi haluan opiskelemaan juuri viestintää. Koen itse, että viestintä on tulevaisuuden ala, jonka merkitys tulee kasvamaan entisestään jo lähivuosina. Viestintä näkyy kaikkialla arjessamme ja me kaikki viestimme, vaikka vain harva tekeekin sitä työkseen. Viestinnän opinnoista ei myöskään varmasti ole koskaan haittaa, vaikka alalle ei päätyisikään töihin. Aineen opiskelu mahdollistaa lisäksi monenlaisia urapolkuja, joka sopii kaltaiselleni tuuliviirille paremmin kuin hyvin.

Tulen kirjoittelemaan tänne blogiin tuntemuksiani niin opiskelusta, viestinnän oppiaineesta kuin elämästä uudesta kaupungissa. Toivottavasti siellä näytön takana on henkilöitä, jotka kokevat tekstini hyödyllisiksi. Jos mieleen tulee kysymyksiä opinnoista, itse aineesta tai ihan mistä vaan, antakaa palaa! Vastailen kysymyksiin enemmän kuin mielelläni 🙂

Terkuin, Emma

Helsingin kesä

Viimeistään elokuun lopulla ihmiset alkavat palata takaisin kesälomiltaan ja syyskausi alkaa avoimessa yliopistossa. Miten vietit kesälomasi? Itse tein sitä, mitä olin alun perin ajatellutkin eli vietin aikaa perheeni kanssa mökkeilemällä ja muuten lukien monta, hyvää kirjaa ja nauttien samalla myös Helsingin kesästä hyvien ystävien seurassa.

Mitä Helsingin kesä sitten pitää sisällään? Kun keskustassa kävelee, varsinkin vähän kauemmaksi, voi tutustua Helsingin ihaniin pieniin putiikkeihin ja kahviloihin, vähän samalla tavalla kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. On Teepuotia, KakkuGalleriaa sekä kierrätysliikkeitä eli kaikkea ihanaa, myös opiskelijan kukkarolle sopivaa, näin pienenä muistutuksena teille lukijat! Sosionomi AMK – opiskeluaikoina tulivat tutuksi niin UFF – kirppikset kuin muutkin paikat, joista selvisi kunnialla silloisilla varoilla. Oli myös aikaa enemmän itselleen kuin nyt perheellisenä opiskelijana, mutta kaikessa on puolensa.

Ja mitä niihin opiskeluihin tulee, nyt syksyllä minulla on vuorossa mm. kirjatentti näin ensi alkuun ja sen jälkeen ”Asiakastyön taidot”-kurssia (sosiaalityön aineopinnoissa). Kurssit ovat vaativia ja niihin kannattaa hyvin paneutua, joten ihanan kiireinen arki on taas luvassa jouluun asti.

Mukavaa opiskelusyksyn alkua kaikille! 🙂 -Maria-

kakku

*pause*

Kun luet tätä, on toivottavasti kesä oikeasti viimein tullut ja auringonpaiste on vienyt mennessään kaikki ajatukset ja elät tässä hetkessä onnellisena. Jos näin on laita kone, tabi tai puhelin kiinni ja palataan asiaan myöhemmin!

Jos olet sateen sisälle paiskaama, kuten minä tätä kirjoittaessa, on nyt mahtava hetki miettiä syksyä ja tulevaa talveä. Äläkä irvistä! Vaikka talvi ei olisi lemppari asioitasi maailmassa, voi se tuoda mukanaan jotain niin hienoa, ettet edes arvannut! Viime talvi antoi minulle mielettömästi lisävarmuutta elämääni. Vaikka välillä koitti epäusko ja aikataulut oli tiukalla, uuden oppiminen ja itsestään uuden löytäminen oli ehdottomasti kaiken vaivan arvoista. Vaikkei opiskelullani ollut Suuria Tavoitteita, tuntui hyvältä huomata, että oikeasti oppii vielä jotain uutta ja on opintopisteet siitä todistamaan. Se mitä opin itsestäni onkin sitten pisteillä mitattamattomissa, mutta varmasti suurempaa!

Siksi pänniikin nyt kertoa, että opiskelut jää paussille ainakin täksi syksyksi. Ehkä satunnainen kurssi sieltä täältä, mutta saa nähdä. Suunnittelin ja kääntelin kalenteria miten päin vain mahdollista, mutta ei niin ei. Perheen toisella opiskelijalla on edessä tiukkaa keskittymistä vaativa syksy ja on mun vuoro auttaa ja tsempata. Eli ei opiskelu arjesta katoa, mutta siirryn huoltojoukkojen puolelle. Ja jos kaikki menee putkeen, on meillä keväällä opiskelija sekä täyspäiväisesti yliopistolla  että avoimella!

Kohta koittaa ilmoittautumiset ja kursseja on taas valita äärestä toiseen Jos vain mahdollista, tartu mahdollisuuteen ja avarra maailmaasi!. Oli mielessä sitten Suuri Suunnitelma tai huviajelua akateemisessa maailmassa; onnea, voimia ja hienoja fiiliksiä!

Ensi vuoteen!

Sisko

23.07.15 00:07 Korjasin löytämäni kirjoitusvirheet

Jatkakaamme opiskelemista :)

Helsingin yliopiston ovet avautuvat! Pääsin koepistejonossa läpi ja minun on vaikea uskoa tätä todeksi 🙂 Avoimen yliopiston opinnot päättyvät (ainakin toistaiseksi). Samoin käyttäjätunnuksenikin parin viikon päästä. Kurssit ovat antaneet minulle hyvin paljon, vastaavanlaisia tulee toki jälleen eteen, sillä samojahan ne ovat näissä yliopistoissa.

Toivotan kaikille tähän blogiin osallistuville muikeita kursseja, kesää ja kasvua! On ollut hienoa jakaa tämä tila kanssanne ja samaistua kirjoituksiinne. Jatkakaamme opiskelemista!

Sari Kivijärvi

avoinfreepic

Tenttejä ja oivalluksia

Kesäkuu hurahti uskomattoman nopeasti ohi!Ihan kaikkia tenttejä en saanut käytyä mitä olin suunnitellut, kun työt ja muu elämä vievät aikaa nekin, mutta ihan tyytyväinen olen kaiken kaikkiaan.Tosin osaa tenttituloksista saa vielä odotella. Kannattaa muuten muistaa tarkistaa ajoissa, että tenttipäivään ei ole tullut muutoksia.Itsellenihän kävi niin, että persoonallisuuspsykologian tentti jäi väliin, kun en ollut huomannut muuttunutta tenttipäivää!Helposti käy näin, kun on kesän alussa merkannut koko kesän tentit kalenteriin ja muutoksia kuitenkin harvoin tulee.Mutta ehkä nyt taas muistaa tarkemmin seurata muutoksia..

Hieman oivalluksiakin on kesän aikana tullut. Kriisiviestintä on mielenkiintoista, sen kun saisi yhdistettyä kriisipsykologiaan ja konfliktinhallintatyöhön. Harkitsen taas myös teologisen tiedekunnan tarjoamaa erillistä maisteriohjelmaa Religion, conflict and dialogue.Siis asiantuntija uskonnollisten konfliktien ratkaisussa, kriisipsykologiassa ja kriisiviestinnässä.Siinä voisi olla tavoitetta, vai leviääköhän mielenkiintoni jo liian moneen erikoisalaan?Onko kenelläkään ideoita, mikähän se titteli ja työnkuva tuollaisella kombinaatiolla sitten voisi olla?

Nauttikaa helteistä nyt kun kesä vihdoin alkoi,että jaksatte taas syksyllä puurtaa!

Viimeisiä rutistuksia ennen kesälomaa

Itselläni alkaa olla viimeisiä rutistuksia opiskeluissani ennen kesälomaa.. yksi tehtävä vielä tekemättä, johon olen kohta lukenut tarvittavan aineiston. Tämä tehtävä on osa sosiaalityön aineopintojeni kokonaisuutta ja liittyy nuoriin eli valinnainen erityisalakurssi. Sosiaalityön avoimen yliopiston opintojeni painopisteet ovat olleet samoja kuin sosionomi AMK-opinnoissanikin eli “lapsuus ja nuoruus” sekä “mielenterveys ja päihteet” ovat olleet siis niitä alueita, joihin olen opinnoissani erikoistunut, lisäksi vielä vammaisten asiat.

Heinäkuussa on sitten luvassa ihan vain lomaa, joka kuluu lepäillen ja perheen kanssa aikaa viettäen. Olen myös löytänyt itselleni uuden samanhenkisen ystävän, josta olen suunnattoman kiitollinen, hänen kanssaan on mukavaa rupatella ja jakaa omaa arkeaan. Nämä ovat niitä hetkiä, joista todella saa voimaa arkeen työn, opiskeluiden ja perheen keskellä.

Ensi syksyllä on luvassa yksi viikon työharjoittelu  omien töiden ylityövapailla todennäköisesti sosiaalitoimistossa tai muussa paikassa, jossa tehdään sosiaalityötä, esim. sairaalassa. Odotan harjoittelua innolla, on hienoa päästä tekemään sitä työtä käytännössä, mitä on viime aikoina opiskellut. Ensi syksyn opinnot ovat syventäviä, joten aikaa opiskeluihin on hyvä varata.

Lopuksi haluan toivottaa Sinulle lukijani oikein ihanaa ja rentouttavaa kesää! Tavataan taas viimeistään syyskuun alussa, kun opintoni jatkuvat! :-)

kesä

Kesä ja kärpäset (ei vaan kesä ja monisatasivuiset opukset)

En ole aiemmin opiskellut kesäisin ja etukäteen pelkäsin, että motivaatio saattaisi olla kesän helteissä melko kadoksissa.Mistä löytyy itsekuri tarttua kirjaan, kun aamulla herää kutsuvaan auringonpaisteeseen?Varsinkin, kun itse on juuri sitä tyyppiä, joka kärsii väsymyksestä ja vetämättömyydestä talvisin ja odottaa aurinkoa kuin kuuta nousevaa..No, tästä ongelmasta ei ole toistaiseksi tarvinnut “kärsiä”, kuin muutamana päivänä. Oikeastaan ihan toimivaa minun kannaltani, että helteet ovat antaneet odottaa itseään. Juuri kesäkuulle olen ottanut eniten tenttejä, joten saanpahan nyt keskittyä näihin. Minulta lukeminen aurinkotuolissa tai puistonpenkillä ei oikein luonnistu!

Olen siis ottanut urakakseni suorittaa nyt kesän aikana psykologian peruskurssit loppuun kirjatenttivaihtoehtona. Lisäksi yritän saada viestinnän perusopinnot ainakin mahdollisimman hyvälle mallille, jos en koko 25 opintopistettä saisikaan kesän aikana kasaan.Näistäkin ainoastaan juuri päättynyt johdatuskurssi oli lähiopetuksena ja loppuihin kursseihin pitäisi sitten jaksaa päntätä kirjatentin muodossa. Toki, kun itse asun 50 km päässä Helsingistä, olen aina tilaisuuden tullen myös oman tiedekunnan opinnoissa valinnut tuon kirjatenttivaihtoehdon, niin säästyy hieman aikaa ja rahaa bussimatkojen jäädessä pois.Toki luennoilta yleensä saa ihan erilaista näkökulmaa aiheeseen, kuin itsenäisellä pänttäyksellä, joten suosittelen lähiopetusta kaikille, joille matkanteko ei ole esteenä!Ja kohtalotovereille, jotka ovat valinneet kirjatenttivaihtoehdon: Jakakaa opiskelu-urakka sopiviin paloihin ja muistakaa nähdä kavereita ja nauttia kesästä!Opiskeltavat asiat jäävät paremmin mieleen, kun urakka on jaettu pieniin osiin ja opitut asiat saavat jäsentyä rauhassa, kun välillä tekee jotain, mikä vie ajatukset sopivasti muualle.

Opiskeluintoa kaikille kesäopiskelijoille toivottaen!

Omasta itsestä huolehtiminen ja opiskelu

Olen käynyt lukupiirissä kurssilaisteni kanssa viime aikoina Alexandrian tiloissa, minulle on ihan uusia nämä yliopiston paikat eli tässä oppii kaikenlaista opiskellessa.. Sitten olen etsiskellyt tietoa tulevaa esseetäni varten.

Kevätkausi alkaa monin paikoin olla lopuillaan ja tuleva kesäloma siintää silmissä.. sitä odotellen.. olen oppinut viime aikoina, tai sanotaanko, että olen palannut elämässäni nk.”peruskysymysten äärelle”, kaikkein tärkeintä oman työn ja opiskeluiden lisäksi on omasta itsestä huolehtiminen, mitä se nyt itse kullekin merkitsee, eipä sitä ihminen sen kummempaa elämässään tarvitsekaan… Minulle se merkitsee liikuntaa, aikaa oman perheen parissa, hiljentymistä hyvän kirjan (ei opiskelukirjan vaan ihan jonkin viihteellisen romaanin) äärelle ja oman itsen tutkiskelua… ”missä mennään nyt, minne olen menossa”.

Hoksasimme opiskelukavereitteni kanssa, että ensi syksyllä on enää 10 opintopistettä sosiaalityön aineopintoja, sitten ne on tehtynä jouluun 2015 mennessä. Kesällä täytyy tehdä yksi kurssi lisäksi. Monia kursseja on ollut päällekkäin ja se on rankkaa. Onneksi ensi syksynä ei ole niin, tosin syventävät kurssit vaativat panostusta paljon. Saa nähdä mihin opiskeluporukkamme hajaantuu ensi joulun jälkeen.. kuka pyrkii sisään yliopistoon ja minne ja kuka jatkaa opintoja.. yksi matka on yhdessä tehtynä sitten ja se on ollut varsin antoisa.

Mukavaa kevään jatkoa kaikille kanssamatkaajille! 🙂

Uni ja Sumu

Pänttäämiseni päätyy uniini tavalla tai toisella. Tällä kertaa minun täytyi avata täysin kuvitteellisia käsitteitä, kuten evokki farkut. Herätessäni muistin tuon tarkoittavan huonolaatuisia farkkukankaita 😀 Minun piti myös tehdä jonkinlaista vasemmistolaista analyysiä, josta en oikein päässyt mihinkään tulokseen. Koekysymyskin taisi puuttua. Tämä johtuu osittain siitä, että Therborn teoksessaan vertaa kahta intialaista osavaltiota toisiinsa kirjoittaessaan valtioiden sisäisistä lapsikuolleisuuden eroista. Se on itsessään pistävä aihe. Toinen osavaltioista on vasemmistolainen Kerala. Ihmisten ja erityisesti paikkojen nimiä on kirjassa lukuisia. Päätin eilen ottaa Keralan esimerkkivarastooni jos tentissä tai valintakokeessa on puitava syntyvyyttä ja eloonjääntiä, siispä otin sen myös uniini.

Unien muistamista auttaa jos usein herättyään kertoo toiselle niistä tai kirjoittaa muistikuvia ylös. Oma ajatuksenjuoksu voi osin selkiintyä. Tuli tässä tapauksessa myös pikkusen kerrattua.

Eilisestä on pakko mainita myös lokeroni ulkoinen maisema. Sumu ja sen läpi pilkehtivä luontodokumentinomainen näkymä, citykanit puolustamassa jälkeläistään ahdistelevalta varikselta, sai jonkin keväisen nostalgian virtaamaan sisälläni. Luonto on jatkuva inspiraation kohde, jonka kauneuden muistaa menemällä ulos.

ID-10012179

Sari

Kun tästä keväästä selviän….

Tovi sitten vannoin, etten kesäksi ota kyllä yhden yhtä kurssia enkä edes vilkaise koulujuttuja päin! Lomalla vain lojun, nukun miten huvittaa ja etsin kadonnutta sosiaalista elämääni (siis ihan kun sellaista koskaan olisi ollut). Hemmottelin itseäni ajatuksella ehkä viikon. Kunnes sähköpostiini pärähti muistutus kohta alkavasta kesäkurssien ilmoittautumisesta. Ihan vain huvikseni vähän ja puoli huolimattomasti selailin mitäs sieltä nyt sitten löytyisi…

Tunti meni kuin unessa ja mieli seikkaili maailman laidoilla. Näin miten kesä jälkeen puhun sujuvasti venäjää ja italiaa. Keskustelen suomalaisesta elokuvasta, japanilaisesta arkkitehtuurista ja maailmankaikkeudesta. Tietysti keveään, mutta pätevään sävyyn ja hiukseni hulmuavat tuulessa (jopa sisällä). Hienoja haaveita!

Realiteetit rysähtivät niskaan ja jouduin tunnustamaan itselleni, etteivät ohuet katkeilevat hiukseni tule koskaan hulmuamaan kuten haluaisin. Muut haaveet olisivat kyllä mahdollisia! Ei nyt ehkä kaikki, mutta osa ainakin. Jos en nyt kahta uutta kieltä ota, mutta jos yhden ja kertaisi sen päästä katoavan ruotsin? Tietysti kesällä pitää hurvitella ja jos oikein riehakkaaksi heittäytyisi ja ottaisi kurssin pari arkeologiaa! Huh huh! Hullu meininki!

Pitää vielä pari iltaa miettiä mitä aikatauluihin mahtuu ja tietysti jännittää pääsenkö mukaan, mutta kyllä se kesä ainakin pari kurssia sisältää! Auringonpaisteessahan on paras lukea!

Kesää odottaen

Sisko