Tag: kesäopinnot

Posted on

Miten olisi opintokokonaisuus kesäopintoina?

Nyt on hyvä aika suunnitella kesän opintoja. Vaikka useimmissa oppiaineissa Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kesäopetuksen kurssitarjonta kattaakin vain osan opintokokonaisuuksista, on silti joitakin opintokokonaisuuksiakin tarjolla. Siispä kerron, mitä voisi saada kesällä suoritetuksi sivuainemielessä tai alkuna yliopisto-opinnoille.

Kasvatustieteiden perusopinnot (yhdistelmä yleistä ja aikuiskasvatustiedettä) ovat 25 opintopisteen laajuiset. Niistä yleisesti voi jatkaa aineopintoihin ja toisaalta myös haettaessa moniin paikkoihin opettajan pedagogisiin opintoihin näistä voi olla suurikin hyöty. Kasvatustieteissä on myös erityispedagogiikan perusopinnot (25 op) ja toisaalta maksuttomana kurkistuskurssina Lasten ja nuorten koulukiusaaminen ryhmäilmiönä.

Humanistisen tiedekunnan opinnoista voi suorittaa hiukan useampia. Kotimaisen kirjallisuuden perusopinnot (30 op) voi suorittaa myös tänä kesänä, joskin yksi kurssi painottuu alkusyksyyn. Kulttuurien tutkimuksesta ja sen alaisena olevista opintosuunnista Aasian tutkimuksesta ja taidehistoriasta olisi mahdollista suorittaa 15 opintopisteen kokonaisuudet. Sukupuolentutkimuksesta voi opiskella myös 15 opintopisteen kokonaisuuden ja se kandidaattitutkinnon ohella antaa ainakin tällä hetkellä hakukelpoisuuden sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan.

Valtiotieteellisen tiedekunnan opintotarjonnasta on politiikan ja viestinnän tutkimuksen opinnoista viestinnän 15, 25 tai 35 opintopisteen opintokokonaisuudet suoritettavissa. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat suorittaa monialainen asiantuntijuus sosiaali- ja terveysalalla -opintokokonaisuuden 15 opintopisteen laajuisena. Sosiaalitieteiden perusopinnot (25 op) on mahdollista suorittaa kokonaisuutena, mutta se edellyttää Johdatus sosiaalitieteisiin -kurssin (joka on muuten maksuton pääsykoekurssi) ilmoittautumisen 30.3. klo 15.00 mennessä ja suorittamisen nyt kevään aikana. Aineopinnot sosiaalitieteistä (35 op) on mahdollista suorittaa nyt kesän aikana, mutta ne vaativat tietenkin sopivia perusopintoja taustalle.

Taloustieteestä voi tehdä 15 tai 25 opintopisteen kokonaisuuden. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa opetettavan yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelman tarjonnasta voi suorittaa samannimisen opintokokonaisuuden 15, 25 tai 35 opintopisteen laajuisena. Kuitenkin tähän kokonaisuuteen liittyy tieteenaloja, joiden tarjontaan kuuluvista opinnoista voi suorittaa oman 15 opintopisteen kokonaisuuden. Ne ovat poliittinen historia, sosiaali- ja kulttuuriantropologia sekä talous- ja sosiaalihistoria.

Lisäksi tietojenkäsittelytieteestä voi tehdä perusopinnot (25 op). Muitakin kursseja on paljon tarjolla, joten nyt vain ilmoittautumaan ja opintoja suunnittelemaan!

t. Jukka

P.S. Ennakkotiedot ensi lukuvuodesta kertovat, että tiedossa on vammaistutkimuksen opintokokonaisuuden kaksi kurssia. Kun ne yhdistää tämän kesän johdantokurssiin, saa siitä 15 opintopisteen kokonaisuuden!

P.P.S. Omat valintani olen jo tehnytkin. Aikomuksenani on suorittaa joitakin teologisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan opintoja.

Posted on

Se n. kerta

Oletko yrittänyt saavuttaa tai saada jotakin, joka ei vain tunnu kohdallasi onnistuvan syystä tai toisesta? Yrität ehkä monta kertaa ja saatat vaihtaa tapaa, millä voisit tavoittaa haluamasi. Saatat jossakin kohdassa luovuttaa tai sitten olet päättänyt jatkaa niin kauan, kunnes onnistut.

Itse olen monta kertaa ollut n. kertaa yrittämässä jotakin. N. kerralla tarkoitetaan sellaista numeerista kertaa, jota ei ole laskettu tai jota ei halua määritellä tarkemmin.

Yksi näistä yrityksistäni oli pyrkimys päästä yliopiston tutkinto-opiskelijaksi. Olin valinnut erityisen suosiotun alan eli psykologian. Sitten avoimessa yliopistossa opiskelin sen lisäksi muitakin opintoja ja pian alkoi vaikuttaa siltä, että erityispedagogiikka olisi hyvä kakkosvaihtoehto. Se tieteenalana tavallaan on lähellä psykologiaa ja sen teemat koskettivat mina, sillä olenhan itsekin monivammainen. Yritin myös monta vuotta päästä lukemaan erityispedagogiikkaa, kunnes n. kerta toi toivotun lopputuloksen avoimen väylän kautta. Tässä yhteydessä n oli 8. Kuitenkin myöhemmin olen havainnut eri syistä, että maailmani menisi turhan pieneksi, jos vammaisena työskentelisin vammaisalalla. Minua kiinnostaa enemmän ihmisten koulutus ja oppiminen, laaja-alainen hyvinvointi, sukupuoli ja sateenkaari-ihmiset. Haluaisin opettajaksi, mutta en erityisopettajaksi.

Näin ollen eri syistä johtuen olen sitten hakeutunut myös sosiologian tai nykyisemmin sosiaalitieteiden pääaineopiskelijaksi, mutta opinto-oikeuteni käsittää vain kandidaatin tutkinnon. Lisäksi sivututkintona opiskelen sukupuolentutkimuksen maisteritutkintoa. En usko, että se yksinään riittäisi minulle (monille muille kylläkin) tuomaan alaan liittyvää työpaikkaa varsinkaan koulutuksen piiristä, mutta elämä voi välillä yllättää iloisestikin.

Tiedän, että joku voi tätä kirjoitustani kritisoida rankastikin. Joillakin elämä menee aina suunnitelmien mukaan, mutta toiset taas saavat yrittää kerta toisensa jälkeen. Tiedän kuitenkin kokemuksesta sen, että vaikeuksienkin kanssa aikaan saatu tavoiteltu asia tuntuu erityisen mukavalta. On jopa järkevää tavoitella unelmiaan, koska silloin ihminen tietää, mitä juuri sillä hetkellä elämältään haluaa.

Huomenna alkaa yhteishaku. Uskalla tavoitella unelmiasi sitä kautta! Jos siinä ei tällä kerralla tule toivottua tulosta, voit opiskella avoimessa yliopistossa. Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kesäopinnot on julkaistu viime perjantaina, joten voit katsoa, olisiko siellä jokin sinua kiinnostava kurssi tai opintokokonaisuus, joka voisi auttaa sinua eteenpäin tavoitteissasi.

t. Jukka

P.S. Pahoittelen, että olen ollut hiljaa täällä blogimaailmassa. Itselläni on tapahtunut monia asioita, kuten koiran poismeno ja olkapääni on pysynyt kipeänä, vaikka sen kuntoutuksessa ollaankin menty parempaa kohti.

Posted on

Kohti vuotta 2019

Syyslukukausi 2018 alkaa kääntyä viimeisille hetkilleen. Vielä työtä on jäljellä; ainakin yksi essee ja kaksi tenttiä olisi suunnitelmissani. Toiseen tenttiin ilmoittauduin juuri ja toisen ajankohtaa pohdin vielä, sillä se on Examinarium-tentti, jollaisessa en vielä ole ollutkaan Helsingin opinnoissa.

Reilu 2 viikkoa sitten olin Opiskelun olohuone -tapahtumassa keskustelemassa teemalla Oppiminen tekee hyvää. Iloni oli kohdata muitakin avoimen opiskelija-aktiiveja. Oli mukavaa vaihtaa ajatuksia ja mietteitä. Sielläkin huomasin, kuinka nautin siitä, että saan kuunnella ja neuvoa toisia. Itse ainakin arvostan tällaista oppimisen muotoa.

Continue reading “Kohti vuotta 2019”

Posted on

Kesäopintoihin tauon jälkeen

Hei kaikki blogin lukijat!

Täällä blogialueella on ollut pitkään hyvin hiljaista. Jokaisella on varmasti ollut omat syynsä. Itse voin kertoa suoraan, ettei taukoilu ole ollut päähänpisto, vaan ihan todellisen elämän aikaansaannoksia. Olen elänyt ainakin viisi vuotta väsymysongelmien kanssa. Piikkikammoisena uskaltauduin vasta alkuvuodesta tutkimuksiin ja 1.3. minulla todettiinkin todella korkea paastoverensokeri (19,9). Parhaillaan yritän päästä hyvään tasapainoon verensokerin kanssa.

Koska melkein kaikki muuttui opintojen suhteen Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa, muuttuivat minunkin opintoni. Minulta jäi kesken sosiaalipsykologian aineopinnot ja yhteiskuntapolitiikan perusopinnot, jotka olisin halunnut tehdä loppuun asti. Näin ollen aloitan pitempään haaveissani olevat viestinnän opinnot. Ajatuksenani on suorittaa 25 opintopistettä, mikä laajuudeltaan vastaa perusopintokokonaisuutta esimerkiksi Turun yliopistossa, jossa opiskelen pääaineinani erityispedagogiikkaa ja sosiologiaa.

Continue reading “Kesäopintoihin tauon jälkeen”

Posted on

Onko täällä ketään?

Avoimessa yliopistossa, kuten yliopistossa yleensäkin, opiskelu on hyvin itsenäistä. Minulla ei ole (vielä) kokemusta “suljetulla” puolella opiskelusta, mutta voisin kuvitella, että siellä ollaan ainakin jonkin verran enemmän tekemisissä opiskelukavereiden kanssa. Avoimessa opiskelu on välillä ja varsinkin alussa tuntunut siltä, että olen avoimen yliopiston ainoa opiskelija.

Joillekin tämä varmasti sopiikin erittäin hyvin ja itsekin pidän itsenäisestä työskentelystä, mutta kaipaan opiskeluun myös jonkinlaista sosiaalista aspektia. Onneksi asiat ovat hiljalleen muuttumassa ja toki se on paljon kiinni myös omasta aktiivisuudesta. Jo opiskelut aloittaessani löysin googlailun tuloksena tieni HYAYOY:n eli Helsingin yliopiston avoimen yliopiston opiskelijayhdistyksen (mahtava nimi ja lyhenne!) Facebook-sivuille. Yhdistys on viettänyt jonkinasteista hiljaiseloa viime aikoina, mutta elokuun aikana on tarkoitus jälleen aktivoitua ja tulen itsekin olemaan mukana toiminnassa. Kannattaa siis laittaa sivut seuraukseen. Kirjoittelen tänne varmasti jatkossa enemmän opiskelijayhdistyksenkin jutuista, kunhan saadaan syksy käyntiin ja pääsen paremmin toimintaan mukaan. Olisi hienoa nähdä paljon avoimen opiskelijoita mukana yhdistyksessä!

Kesän parhaimpia opiskeluasioita on aivan yllättäen ollut uskontotieteen kurssini, joka on paitsi ollut todella mielenkiintoinen ja tarjonnut jonkinlaista suuntaa tulevaisuuden opiskeluja ajatellen mutta kurssiin on sisältynyt myös ryhmätyö, jonka kautta olen päässyt tapaamaan muita opiskelijoita, enkä siis olekaan ihan yksin. 🙂 Kurssi on verkkokurssin muodossa, joten kaiken voisi myös hoitaa verkon välityksellä, mutta olemme onneksi oman ryhmäni kanssa saaneet sovitettua aikataulut niin, että tapaamme useammankin kerran ja on ollut tosi kiva päästä tutustumaan taas yhteen uuteen opiskelumuotoon ja tietysti opiskelukavereihin. Oppiminen on vain jollain tavalla helpompaa ja mukavampaa kun ajatuksia pääsee vaihtamaan ihan oikeiden, elävien ihmisten kanssa kasvotusten.

Kesähän ei ole säiden puolesta tänä vuonna edes alkanut, mutta muuten se on mennyt todella nopeasti. Huomenna on elokuu! Kesäkursseja on itselläni ohjelmassa vielä kaksi elokuulle ja syksyn opinnotkin alkavat jo parin viikon päästä kun aloitan teologian perusopinnot. Ajattelin, että tekisin kesäkurssien loputtua jonkinlaista tilannekatsausta ensimmäisestä puolesta vuodesta opiskelijana, mitä olen saanut suoritettua ja mitä on muuten jäänyt käteen. Nyt voin jo sanoa sen, että avoimen yliopiston parhaita puolia on se, että eri alojen kiinnostavia kursseja suorittamalla on mahdollista löytää se oma juttu. Kannattaa olla liikenteessä avoimin mielin, sillä se saattaa löytyä hyvin yllättävältäkin suunnalta.

Tsemppiä kaikille loppukesän ja syksyn opintoihin, toivottavasti törmätään opiskelijayhdistyksen tapahtumissa tai kursseilla! 🙂

Posted on

Syvällisiä mietteitä opintotuesta, kandista ja tulevasta kesästä

Tässä ollaan palailtu joululomilta. Joulu tuli vietettyä rauhallisissa merkeissä kotona. Pidin selkeästi yhden viikon ansaitun tauon opiskeluista. Täytyy muistaa palkita itseään opiskelusta. Minä onnistuin, minä pärjäsin, eli  jos muut eivät huomaa minua kiittää hyvästä työstä, niin muistanhan itse! Opiskelu on kovaa työtä. Ei auta, vaikka opintotukia pienennetään (höh!).

Työssä käynti opintojen ohessa (sitä itsekin tehneenä tiedän), niin on hyvin, hyvin rankkaa. Ei sitä montaa vuotta jaksa, ellei sitten halua päätyä uupumukseen ja sekin kuluttaa yhteiskunnan varoja.  Toki on niitä, jolle se ei ole ongelma; puolipäivätyö on varmaan silloinkin enemmän kyseessä. Toisaalta on hyvä muistaa jokaisen yksilöllisyys, varsinkin niiden, joille ylöspäin pyrkiminen vaatii enemmän ponnisteluja.  Ja näin yhteiskuntapolitiikkaakin tässä opiskelleena, niin voin ajatella, ettei kaikkien kulttuurinen pääoma (Bourdieu, sosiologian teoreetikko) ole samanlainen. Eli ei omaa kaikki samalla tavalla tietoa siitä, kuinka opiskeluissa pärjätään. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei siis mielestäni toimi. Ei vaan ole vaikeissa oloissa kasvaneilla samaa kykyä hyödyntää peruskoulun, lukion ja muita eri koulujen opiskelumahdollisuuksia. Eli olen oppinut näillä avoimen yhteiskuntapolitiikan perusopinnoilla lisää jotakin arvokasta ja tärkeää.  Joku viisas on puhunut viisaita sanoja ja parhaani mukaan niitä yritän tässä pienenä ihmisenä ymmärtää.

Olen tässä aloitellut kandidaatintutkielmaani. Se täytyy suorittaa täydentävänä opintoina sosiaalityön maisteriopinnoissani Kuopiossa. Teen kirjallisuuskatsauksen. En ole aiemmin sellaista tehnyt, eli ihan uusi juttu minulle. Pääsee siinä tutustumaan tähänkin tutkimuksen tekotapaan. Se koittaa jokaiselle opiskelijalle jossain vaiheessa, jos jatkaa opintoja pidemmälle. Ehkä kannattaa jo opintojen alkuvaiheessa vähän miettiä, mikä aihe kiinnostaa niin kandia voi jatkaa tavalla ja toisella graduun asti.

Samalla minulla pyörii muitakin kursseja ja tänä keväänä suoritan täällä avoimessa vielä joitakin yhteiskuntapolitiikan perusopintoihin kuuluvia kursseja. ”Johdatus ympäristöpolitiikkaan 5op.” on niistä yksi. Mielenkiinnolla odotan sitä. Saa nähdä, tuleeko kurssista yhtä suosittu, kuin ”Viha ja valta 5op.” kurssi oli. Ainakin opiskelijoilta on havaittavissa innostusta asian tiimoilta.

Ensimmäisen sähköisen tentin suorittaminen Kuopiossa oli mielenkiintoista. Tenttijärjestelmät kehittyvät ja nykyään verkkotentin lisäksi on tarjolla muitakin kuin ”paperia ja kynä”-tenttejä. Sähköisen tentin voi suorittaa kun se sopii omiin aikatauluihin. Se sopii etäisyysopiskelijalle hyvin. Internet ja kehityksen edistyminen tarjoaa paljon hyviä puolia kuten edellä mainitut. Toki se tuo tullessaan myös paljon huonoa. Lisäksi siellä on tarjolla kaikenlaista, joiden todenperäisyydestä voi olla montaa mieltä. Tieteellisessä tutkimuksessa ”Google” ei tarjoa riittävää tietoa juurikaan. Lasten mediakasvatus on tässä tärkeässä roolissa myös.

Toivon saavani kandin valmiiksi nyt kevään aikana, ja jos en saa, niin esittelen sen syyskuun kandikonferenssissa. Yhteiskuntapolitiikan perusopinnot täällä avoimessa olisi tarkoitus saada valmiiksi myös nyt kevään 2017 aikana ja on minulla muitakin kursseja. Tarkoituksenani on lisäksi ottaa kesäopintoja täältä avoimesta mahdollisesti. Jos näin on, niin jatkan kirjoittelua täälläkin ensi syksyyn 2017 asti. Kesäopintoihin ilmoittautuminen alkaa maaliskuussa. Ennakkotiedot näyttivät niistä hyviltä. Toivotaan ensi kesälle 2017 siis hyviä kursseja. ”Johdatus vammaistutkimukseen 5op.” on kiikarissani ainakin.

 

 

 

Posted on

Journalismin juurilla, sukellus someen ja viestintäpolitiikkaa

Oletko pohtinut, että Twitterissä on oikeastaan vain n. 50 000 aktiivista suomalaiskäyttäjää tuottamassa sisältöä, mutta silti siellä käytyjä keskusteluja nostetaan varsin aktiivisesti esille mediassa? Ikään kuin yhteistä linjaa luodaten, suuntaa näyttäen? Kenen näkökulmasta se oikeastaan kertoo, ja miten kattavasti?

Tiesitkö, että internetissä, sosiaalisessa mediassa pätee 90-9-1 sääntö, jonka mukaan 90% osallistuu vain sisällön seuraamiseen, 9% kommentoi ja ainoastaan alle 1% tuottaa sisältöä? Miten suureksi tämän yhden prosentin valta muodostuu?

Entä oletko ajatellut, että tulevaisuuden toimituksellisissa rekrytoinneissa voi varsin merkittävä rooli olla hakijan jo olemassa olevalla kontaktiverkostolla facebook-ystävineen ja instagram-seuraajineen?

En ollut ajatellut minäkään. Kesäkurssieni myötä olen ajatellut näitä ja varsin monia muita kiinnostavia asioita, aivan uusin silmin.

Olin etukäteen hieman miettinyt, miten onnistuisin yhdistämään yhteisen loman koko perheen kanssa huvipuistoillen, reissaten ja kesäpäivistä torikahveilla ja jätskillä nauttien, varsinkin kun heti puolison ensimmäiselle kesälomaviikolle napsahti erään opintojakson lopputehtävän palautus. Turhaan huolehdin, asioilla on tapana järjestyä. Niin nytkin. Lasten nukahdettua touhukkaan päivän päätteeksi oli aikaa istuskella milloin ilta-auringossa, milloin työhuoneessa naputellen esseitä tai välitehtäviä ja valmistautua tenttiin.

Opintopisteitä ropisi tältä kesältä melkoinen määrä, vaikkakaan niillä ei itselleni aikuisopiskelijana ole suoranaista merkitystä tässä mittakaavassa. Positiivisen palkitsevaa silti.

Kannustava ja innostava päätös myös se, että avoimessa yliopistossa järjestetään tässä määrin kesäopintoja ja etenkin verkko-opiskelun mahdollistavia. Näin ne lukukaudet eivät jää vain syksyyn ja kevääseen, vaan haluttaessa on mahdollista tehdä läpi vuoden.

Kesä on kääntymässä syksyyn, uudet opintojaksot odottavat vaahteranlehtien pudotessa maahan ja tuulen kääntyessä lämpimästä syksyn viimaiseksi.

 

– Marika

tentti_viestintarakenteet

 

Posted on

Aurinkoenergiaa ja katse kesään

Kesäopinnot avoimessa yliopistossa läppäriä mukana kuljettaen vai rentoilua hiekkarannalla meren tuntumassa varpaat lämpimään hiekkaan upottaen?

Tulevana kesänä ajattelin yhdistää molemmat. Ainakin pyrin niin tekemään.

Näin kevään kynnyksellä, kun talven lumesta on jäljellä enää muutama pieni kasa varjoisammissa paikoissa, krookukset valtaavat kukkapenkit ja leskenlehdet kylpevät auringossa, huomaa löytävänsä itsestään mielettömän määrän lisäenergiaa. Malttamattomana jo odotan, että ekat hiirenkorvat kurkistaisivat kotipihan koivusta ja ilma lämpenisi sen verran, etteivät varpaat palelisi (liian) aikaisin käyttöön otetuissa tennareissa.

Näen silmissäni lukuisat hetket perheen ja ystävien kanssa kotipihalla grillaillen ja herkutellen, uimarantareissut lasten kanssa piknikkori ja huopa matkaan napattuina, aurinkorasvasta tahmaiset aurinkolasit sormenjälkineen ja lasten onnellisen kikatuksen merenrannassa, kiertelyt kauniissa Porvoon vanhassa kaupungissa(mme) tunnelmallisissa pikkuputiikeissa, Muumimaailman ja Titi-Nallen talon. Paljon ystäviä, jäätelöä, aurinkoa, valoa, onnellisia muistoja. Kiireetöntä aikaa.

Kiireetön aika ja lukuisat valitut kesäopinnot – ristiriita?

Toivon, ettei. Niinä illan hiljentyvinä hetkinä, kun pikkutytöt nukahtavat ja puoliso saa oman hetkensä elokuvan tai kirjan ääressä, ajattelin itse toisinaan sukeltaa verkkoviestinnän, kriisiviestinnän, sosiaalisen median ja journalistisen työn maailmaan. Olen vakuuttunut, että ihan joka kerta konetta avatessa ei motivaatio ole huipussaan, mutta silti se, että opinnot mielenkiintoisine kokonaisuuksineen etenevät kesälläkin, tuntuu oikealta ratkaisulta. Hyvältä ratkaisulta.

Innostusta lisää se, että monet opintojaksoista vaikuttavat ainakin kuvauksensa perusteella oikeasti käytännönläheisiltä. Verkkojulkaisemista, sosiaalista mediaa verkkoviestinnän työkaluna, mediatekstien ja mainonnan sukupuolioletuksia, kriisiviestintää ja sen johtamista. Ei vain (sinänsä merkityksellistä) teoriaa, vaan tartuntapintoja teorian kautta käytäntöön.

Tätä kesää odotan erityisen paljon. Pääsemme muuttamaan vapun tienoilla uuteen kotiimme rempan valmistuessa ja saan olla lasten kanssa koko kesän kotona yhteisestä ajasta ja tekemisestä iloiten. Koko perheen yhteiselle kesälomallekin on mukavia, odotettuja suunnitelmia. Kyllä sinne muutamat verkkokurssit mahtuvat lomittuen väliin.

Auringosta saa juuri nyt huiman paljon energiaa.

– Marika

kesa

Posted on

Elämän ruuhkavuosissa

Pöydän reunalla nököttää tenttikirja, muutama sivu vasta käännettynä lukemisen merkiksi. Teekupin tee ennätti jäähtymään sillä aikaa, kun kävin peittelemässä perheen pienimmän – flunssaisena ja kuumeisena – uudelleen nukkumaan pinnasänkyynsä. Annoin rakkaan nallen pikkutytön kainaloon, nostin peiton ylemmäs nukkumatin matkaan lähteneellä.

Pienten nukahdettua katsoimme kalentereita kuukausiksi eteenpäin, pohdimme loppukevään aikatauluja ja sitä, miten me oikeastaan tätä arkea järjestelemme. Miten meistä kumpikin puolisoina löytää aikaa sille yhteiselle tärkeälle ja rakkaimmalle – perheelle – että toisaalta niille omille merkityksellisille asioille kuten liikkumiselle, ystäville ja tätä sivuten opinnoille.

Iltakokouksia, lasten harrastuksia, tenttejä, luentoja, ohjattuja jumppatunteja. Aikaa ystäville iltateehetkineen ja maailmanparantamiskeskusteluineen. Muutto uuteen kotiin vain viikkojen päässä, omakotitalon irtaimiston pakkaaminen ja uuden kodin remontointi. Katseita uuteen ja kaikki niin kovin odotettua ja toivottua, vaikkakin samalla ajallisesti haastavaa.

Omassa elämässäni on kääntynyt uusi lehti, sillä opintovapaani alkoi tämän kuun alussa. Kaksi vuotta aikaa sille, että saan mahdollisuuden täydentää ammatillista osaamistani ja päivittää vanhempainvapaiden jälkeen tietotaitoni ajan tasalle ennen palaamistani takaisin viestinnän työtehtävieni ääreen. Kaksi vuotta, 24 kuukautta, aikaa uusille ajatuksille, ideoille, oivalluksille. Kaksi vuotta aikaa sille, että etsin tunteja opiskeluun illan hämäristä hetkistä ja päiväuniajan lomasta, varastan lisätunteja kellon lähestyessä puoltayötä tai kukonlaulun aikaan aamulla.

Elämän ruuhkavuodet. Keskellä niitä. Taituroiden.

Silti odotan tulevaa paljon – tai oikeastaan mahdollisuutta jatkaa matkaa, jonka aloitin jo menneenä syksynä viestinnän verkko-opintoja aloittaessani.

Pöydällä tenttikirjan vieressä lojuu lehtiö, johon on raapustettu suunnitelmaa kesäopinnoista. Jännä, miten kesäopintotarjontaa katsoessa tuli nostalginen tuulahdus reilun kymmenen vuoden takaa – muistikuva siitä, miten jonotin kesäisenä aamuna Jyväskylässä saadakseni opinto-oikeuden kesän kasvatustieteen ja erityispedagogiikan opintoihin. On kiehtovaa lähteä opiskelemaan yliopistotason opintoja näin intensiivisesti vuosien tauon jälkeen. Toivon, että vuodet työelämässä ovat antaneet uutta perspektiiviä, vaikka sama lapsekas into tuntuu yhä kipinöivän sisällä.

Siirrän esikoisen illan askartelujen kimalleliimat ja pääsiäismunien mosaiikkivärit syrjään, otan uudelleen tenttikirjani ja käännän seuraavan sivun. Puoliso sanoo keittävänsä uuden teen.

Näin on hyvä. Askelia uuteen.

– Marika

opintosuunnitelmia

Posted on

Kesä ja kärpäset (ei vaan kesä ja monisatasivuiset opukset)

En ole aiemmin opiskellut kesäisin ja etukäteen pelkäsin, että motivaatio saattaisi olla kesän helteissä melko kadoksissa.Mistä löytyy itsekuri tarttua kirjaan, kun aamulla herää kutsuvaan auringonpaisteeseen?Varsinkin, kun itse on juuri sitä tyyppiä, joka kärsii väsymyksestä ja vetämättömyydestä talvisin ja odottaa aurinkoa kuin kuuta nousevaa..No, tästä ongelmasta ei ole toistaiseksi tarvinnut “kärsiä”, kuin muutamana päivänä. Oikeastaan ihan toimivaa minun kannaltani, että helteet ovat antaneet odottaa itseään. Juuri kesäkuulle olen ottanut eniten tenttejä, joten saanpahan nyt keskittyä näihin. Minulta lukeminen aurinkotuolissa tai puistonpenkillä ei oikein luonnistu!

Olen siis ottanut urakakseni suorittaa nyt kesän aikana psykologian peruskurssit loppuun kirjatenttivaihtoehtona. Lisäksi yritän saada viestinnän perusopinnot ainakin mahdollisimman hyvälle mallille, jos en koko 25 opintopistettä saisikaan kesän aikana kasaan.Näistäkin ainoastaan juuri päättynyt johdatuskurssi oli lähiopetuksena ja loppuihin kursseihin pitäisi sitten jaksaa päntätä kirjatentin muodossa. Toki, kun itse asun 50 km päässä Helsingistä, olen aina tilaisuuden tullen myös oman tiedekunnan opinnoissa valinnut tuon kirjatenttivaihtoehdon, niin säästyy hieman aikaa ja rahaa bussimatkojen jäädessä pois.Toki luennoilta yleensä saa ihan erilaista näkökulmaa aiheeseen, kuin itsenäisellä pänttäyksellä, joten suosittelen lähiopetusta kaikille, joille matkanteko ei ole esteenä!Ja kohtalotovereille, jotka ovat valinneet kirjatenttivaihtoehdon: Jakakaa opiskelu-urakka sopiviin paloihin ja muistakaa nähdä kavereita ja nauttia kesästä!Opiskeltavat asiat jäävät paremmin mieleen, kun urakka on jaettu pieniin osiin ja opitut asiat saavat jäsentyä rauhassa, kun välillä tekee jotain, mikä vie ajatukset sopivasti muualle.

Opiskeluintoa kaikille kesäopiskelijoille toivottaen!