Hyvää mieltä

Ensi kuun alusta olen siirtymässä uuteen työpaikkaan. Vaikka firma on sama, menee sopeutumiseen tietysti oma aikansa. Tehtävät tulevat olemaan haastavampia kuin ennen ja toivottavasti myös mielenkiintoisempia. Tällaista muutosta olen halunnutkin, mutta nyt kun se on oikeasti edessä, tulevat pintaan myös epävarmuuden aiheet. Osaanko minä, voinko minä ja oliko tämä oikea päätös? On kuitenkin hienoa huomata, että vaikka miltä kannalta pohtisin asiaa, niin vastaukseni noihin kysymyksiin on epäröimätön kyllä.

Joskus tuntuu, että elämässä tapahtuu paljon hyviä asioita yhtä aikaa. Olen miettinyt monesti, johtuuko se siitä, että hyvät asiat antavat itsevarmuutta, ja se itsevarmuus auttaa menestymään muissakin asioissa. Kaikki liittyy kaikkeen, tai välillä ainakin tuntuu siltä. Huvittavalla tavalla jopa jotkut tietyissä tilanteissa kuullut biisit jäävät mieleen ikään kuin ne olisivat olleet soimassa aivan tarkoituksella juuri sitä varten, että niistä saa rohkaisua tai hyvää mieltä.

Opintojen kohdallakin olen huomannut, että kun saa jostain tentistä hyvän arvosanan, siitä saa paljon energiaa käytettäväksi seuraavaa tenttiä tai kirjallista tehtävää varten. Erityisesti jos ei etukäteen osannut odottaa keskinkertaista parempaa tulosta.

Nyt aurinkokin on uskaltautunut esiin, ja toivottavasti levittää lämmöllään lisää hyvää mieltä meille kaikille.

Pientä pintaremonttia vai uusi, uljas elämä?

Moni meistä toivoo, että vuoden tai vuodenajan vaihtuessa myös elämä muuttuisi. Lupauksia laatuajasta perheen kanssa, uuden liikuntaharrastuksen aloittamista tai tutkinnon loppuun suorittamisesta tehdään itselle ja muille. Stailaukseen pääsevät niin koti, keho kuin mielikin. Mistä sitten johtuu, että pian innostus alkaa jo haihtua eikä mikään tunnukaan oikeasti muuttuneen?

On hyvä, että joskus pysähtyy miettimään, mitä elämältä haluaa. Uusi vuosi, kevät tai syksy voi hyvinkin tuoda mukanaan uusia ajatuksia, tunteita ja tekoja. Ajankohta ei kuitenkaan ole tärkeintä vaan se, että ymmärtää, mistä kaipaus muutokseen saa alkunsa. Pienillä arjen valinnoilla on elämässä paljon suurempi merkitys kuin lyhytaikaisilla päätöksillä.

Uuden harrastuksen tai opiskelun voi aloittaa miettimättä sitä, jaksaako sitä jatkaa. Jos jostain asiasta kiinnostuu aidosti, siitä tulee pian tärkeä ja luonnollinen osa elämää, ja aikaakin järjestyy. Kiinnostutaan siis itsestämme, läheisistämme, uusista elämyksistä tai palataan vaikka jonkun vanhan lempiharrastuksen pariin aivan rauhassa ja ilman suorittamisen pakkoa. Elämänmittainen projekti rakentuu pala palalta, eikä sille ole määrätty yhtä ainoaa suuntaa tai päämäärää. Monilta tahoilta kuultu totuus on hyvä muistaa: emme voi muuttaa toisia, ainoastaan itseämme.