Muutosvastarinta somessa: inise ensin, sopeudu sitten

blogiteksti1

15. maaliskuuta Instagramin käyttäjien keskuudessa kuohui. Noin 400 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää keräävä kuvanjakopalvelu julkaisi tiedotteen tulevasta muutoksesta:  Instagram on siirtymässä algoritmimalliin, jonka myötä palvelussa jaetut kuvat ja videot järjestetään jatkossa kronologian sijaan käyttäjän aiempaan toimintaan perustuvaan tärkeysjärjestykseen. Instagram perusteli päätöstään muun muassa palvelun suosion kasvulla, mikä on johtanut jaettujen kuvien ja videoiden määrän moninkertaistumiseen ja siihen, että käyttäjät “ohittavat kokonaan keskimäärin 70 prosenttia syötteensä kuvavirrasta”.  Tämän vuoksi  “käyttäjän kannalta tärkeimmät kuvat ja videot jäävät usein näkemättä”. Uusi algoritmi optimoikin julkaisut, joiden Instagram uskoo olevan käyttäjälleen merkittävimpiä, suoraan syötteen alkuun.

Uutiset uudistuksesta olivat hädin tuskin tulleet julki, kun se jo sai sovelluksen käyttäjät raivon partaalle.

Mediapersoona Kylie Jenner (56,7 miljoonaa instagram-seuraajaa) kommentoi uudistusta omalla Instagram-tilillään: “Ugh Instagram, jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä.”

Tuhannet Instagramin käyttäjät haukkuivat uudistuksen typeräksi ja tarpeettomaksi omilla sosiaalisen median kanavillaan. Instagramin tuhoa povaava aihetunniste #RIPInstagram ponnahti nopeasti eri sosiaalisten medioiden kärkeen. Vetoomus, joka haluaa säilyttää Instagramin syötteen täysin kronologisena, on kerännyt jo yli 300 000 tukijaa.  Muutos tuomittiin myös monessa perinteisessä mediassa, kuten talouslehti Forbesissa.

Sosiaalisen median uudistusten vastustaminen ei ole mikään uusi ilmiö. Facebookin aikajana-uutuutta vastustettiin jo 2012 ja blogipalvelu Tumblr on saanut useaan otteeseen kritiikkiä käyttäjiltään lanseeratessaan muutoksia. Vastustuksesta huolimatta sosiaaliset mediat muuttuvat, kehittyvät ja uudistuvat jatkuvasti. Niiden on pakko, mikäli ne haluavat pysyä mukana kovassa kilpailussa käyttäjien suosiosta.

Voisi kuvitella, että käyttäjät kyllä sisäistävät muutospakon. Miksi uudistuksia silti niin hanakasti vastustetaan? Ovatko syynä kenties perustavanlaatuiset eroavaisuudet sosiaalisen median käyttäjien ja ylläpitäjien käsityksissä siitä, millaisia sosiaaliset mediat oikeastaan ovat?

facebook

Sosiaalisesta mediasta tuli osa elämäämme nopeasti, muttei suinkaan kertarysäyksellä. Sosiaalisen median mutkikasta matkaa ja kehityksen suuntaviivoja on kartoitettu esimerkiksi teoksessa Sosiaalisen median lyhyt historia (Suominen, Östman, Saarikoski ja Turtiainen. Gaudeamus 2013), jossa käydään läpi sosiaalisen median syntyhistoriaa vuosituhannen alusta vuoden 2013 korville. Pikkuhiljaa blogien, virtuaalimaailmojen, nettikeskustelupalstojen, kuvajakelun, laajakaistaverkkojen, sosiaalisten verkostointipalvelujen ja mobiilisovellusten myötä sosiaalinen media on liittynyt yhä kiinteämmin osaksi ihmisten ja organisaatioiden jokapäiväistä kommunikaatiota sekä näin myös yhteiskunnan rakenteita.

Samalla kun sosiaaliset mediat ovat integroituneet yhteiskuntaan, ne ovat läpikäyneet monta sisäistä muutosvaihetta. Monet nykypäivän suosituitut sosiaaliset mediat muuttuivat ensin opiskelijoiden kokeiluista akateemikkojen ja älymystöjen kommunikaatiokanaviksi, sitten koko kansan viihteeksi ja lopulta vakavasti otettaviksi yrityksiksi sekä opetus- ja markkinointivälineiksi. Ajatellaanpa vaikka Facebookia: vuonna 2004 kolme Harvardin yliopistonörttiä koodasi opiskelija-asuntolassaan yhteisöpalvelun koulunsa opiskelijoille. Kahden vuoden kuluttua palvelulla oli lähes 13 miljoonaa käyttäjää ympäri maailmaa. Tänä päivänä yli 3000 ihmistä työllistävä Facebook on maailman kymmenenneksi arvokkain brändi.

Sosiaaliset mediat ovat siis suuryrityksiä,  joissa pyörivät suuret rahat. Tuotot kerätään mainostajilta, joita varten palvelut keräävät tietoja käyttäjistään. Moni lukuisista uudistuksista, kuten Instagramin algoritmimuutoskin, liittyy pohjimmiltaan tavalla tai toisella taloudellisiin seikkoihin.

instagram logos

Sosiaaliset mediat mielletään usein vapaiksi, omaehtoisiksi ja käyttäjälähtöisiksi: verrattuna vaikkapa perinteiseen mediaan, niissä ohjat ovat käyttäjillä. Tästä näkökulmasta tarkasteltaessa unohdetaan usein se, että sosiaaliset mediat ovat voittoa tuottavia yrityksiä, jotka käyttävät valtaa ja määrittelevät itse, mitä ominaisuuksia ja mahdollisuuksia ne käyttäjilleen tarjoavat. Ehkä tässä ristiriidassa piilee syy siihen, miksi erityisesti käyttäjien valtaa kaventavat muutokset aiheuttavat suurta kiukkua ja kränää: jokaisen uuden muutoksen myötä illuusio omaehtoisesta mediasta järkkyy. Kun vaikkapa Instagramin kohdalla käyttäjä on saanut itse aiemmin hallita uutisvirtaansa, ei hän suostu luopumaan tästä oikeudesta helpolla. Ristiriita yrityksen ja käyttäjien välille syntyy, kun yrityksen liiketoiminta ja käyttäjien halu luoda ja käyttää vapaasti sosiaalista mediaa eivät kohtaa.

Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, miten Instagramin uudistuksen käy. Usein epämiellyttävien muutosten tullessa käyttäjät ensin protestoivat, mutta lopulta kuitenkin sopeutuvat uusiin ominaisuuksiin, kuten vaikkapa Facebookin aikajanan tapauksessa. Harva enää edes muistaa, miltä Facebook näytti ennen aikajanaa. Instagram on kuitenkin luvannut kuunnella käyttäjiensä palautetta, ja mahdollisesti algoritmi-muutos voisi olla vapaaehtoisesti valittava.

Käyttäjän paras mahdollisuus taistella muutosta vastaan ja osoittaa valtansa taitaa silti olla oman käyttäjätilin poistaminen. Mittavasta vastarinnasta huolimatta suhtaudumme kuitenkin varauksella massojen Instagram-lähdölle, joten yritys taitaa tässäkin vetää lopulta pidemmän korren.

– Roosa, Ripsa ja Anni

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.