Kolmannella kurssikerralla keskityimme tietokantoihin ja niiden ominaisuuksiin. Tällä kurssikerralla käytössämme oli tietokantoja öljykentistä, konflikteista sekä timanttikaivoksista.
Tein tunnilla myös kartan Suomen tulvaindeksistä sekä järvisyysprosentista (kuva 1.). Tulvaindeksi esiintyy koropleettikarttana ja Järvisyysprosentit näkyvät kartalla pylväinä. Mielestäni kartta onnistui kerrankin ihan hyvin. Väriskaala sopi hyvin kartan teemaan ja lopputulos on muutenkin esteettisesti mukiin menevä. MapInfoa opin käyttämään hitaasti mutta varmasti. Pylväsdiagrammit erottuvat myös hyvin kartan väriskaalasta ja kartta pysyy selkeänä, vaikka siinä on esitettynä runsaasti tietoa. Kartan tekeminen tuntui vaihteeksi jopa mukavalta.
Muutin kartan ääriviivoja mustasta harmaaksi, jotta se pehmentäisi kartan yleiskuvaa. Valitsin myös pylväiden väriksi tummansinisen, sillä mielestäni se sopi hyvin kartan muihin väreihin sekä sen teemaan. Kuten kartasta näkee, tulvaindeksi on suurimmillaan Suomen rannikkoalueilla, jossa myös järviä on vähemmän. Kuten Sonja Koivisto mainitsee blogissaan, “Suurimpien tulvariskien alueella järvisyys on ilmeisen alhainen.”. Tulvaindeksi lasketaan jakamalla uoman keskiylivirtaama sen keskialivirtaamalla.
Lähteet:
Koivisto, S.(2017). Tietokantojen käsittelyä (1.2.2017). blogs.helsinki.fi/kosokoso/2017/02/01/tietokantojen-kasittelya/ (Luettu 10.2.2017).