Viimeistä kurssikertaa varten saimme itse tehdä vapaavalintaisen teemakartan, jossa oli kaksi aihetta. Toisin kuin aiemmilla kurssikerroilla tarkoitus oli kuitenkin etsiä käytettävät aineistot ja tietokannat ainakin osittain netistä, eikä vain yhdistellä kurssikansioiden valmiita tiedostoja. Tehtävä osoittautuikin yllättävän vaativaksi. Erityisesti kartalla esitettävän alueen ja kartalla esitettävien aiheiden rajaaminen tuntui vaikealta, aineistoa kun oli vaikka hevosille jakaa.
Koska maailma on suuri ja alueita ja aiheita on enemmän kuin tarpeeksi, päätin tehdä oman karttani Euroopan alueelta, EU-maista tarkalleen ottaen. Euroopasta löytyikin runsaasti aineistoa eurostat-sivustolta (http://ec.europa.eu/eurostat/data/database). Koska tehtävänä oli tehdä kahta muuttujaa esittävä kartta valitulta alueelta, piti seuraavaksi valita muuttujat, jotka halusin esittää kartalla. Itseäni kiinnosti tietää, onko EU-maissa yhteyttä taloudellisen hyvinvoinnin ja sukupuoltenvälisen tasa-arvon kanssa. Taloudellista hyvinvointia kuvaamaan valitsin “GDP per capita in PPS”-tilaston (Tables by themes> Economy and finance> National accounts (including GDP)> GDP and main components> GDP per capita in PPS) vuodelta 2015, ja sukupuolten välistä tasa-arvoa valitsin kuvaamaan sukupuolten välisellä tulokuiluaineistolla (Cross cutting topics> Equality (age and gender)> Gender equality> Earnings and social inclusion> Gender overall earnings gap) vuodelta 2014.
Aineistojen valinta oli vielä helppoa verrattuna seuraavaan tuskalliseen työvaiheeseen: aineistojen muuttamiseen MapInfolla työstettäviksi. Ensinnäkin aineistoja tarkastellessa piti varmistaa, että jokaisesta maasta löytyy tiedot, ja että molempien aineistojen tiedot koskevat sanoja maita, sekä tietojen taulukointi esimerkiksi exelissä sopiviksi. Tässä menikin käytännössä suurin osa ajasta, ja aina kun luulin saaneeni aineistot valmiiksi varsinaista kartantekoa ajatellen, niin huomasin jonkin asian olevan pielessä. Näin samoista aineistoista kertyi monet monet tiedostot ennen kuiin ne viimein olivat valmiita.
MapInfossa työskennellessä sopivan projektion löytämisen jälkeen oli aika liittää kerätyt aineistot kartalle. Bruttokansantuotteen vaihteluja EU-maissa kuvasin perinteiseen rasterityyliin, ja sukupuolten välisen tulokuilun suuruutta taas kuvasin pylväsdiagrammeilla. Lopputulos näyttää seuraavalta (Kartta 1.):
Lopputuloksessa on kyllä periaatteessa kaikki osaset kohdillaan, mutta se ei kerro lukijalle paljoakaan. Sari Aroalhoa lainaten: “Ei ole kiva fiilis valmista karttaa katsellessa huomata, että koko kartta on tehty täysin päin helvettiä.” (“Tee se itse, kurssikerta 7”, 3.3.2017). Aroalhon kohdalla lause ei kylläkään pidä paikkaansa kurssikerran hienoja karttoja katsellessa, mutta minulle se sopii kuin nenä päähän.
Kartan aihetta miettiessäni ja sitä tehdessäni oletin siis automaattisesti, että maissa, joissa GDP asukasta kohden PPS-yksiköissä on matala, olisi naisten ja miesten välinen tulokuilu korkea ja päinvastoin. Karttaani tarkastellessa osittain näin onkin, esimerkiksi Turkissa tulokuilu näyttää olevan suuri ja GDP taas matala. Kuitenkin esimerkiksi GDP:ltään samassa luokassa olevaa maata Latviaa tarkastellessa voidaan havaita, että tulokuilu on siellä vastaavasti pieni. Kartassa ei tunnu olevan paljon päätä eikä häntää, ja syyttävän sormen voinkin osoittaa vain itseeni.
Mitä sitten olisin voinut tehdä toisin, että kartasta olisi tullut onnistuneempi, eikä nykyisenkaltaianen kissan oksentamaa jo kertaalleen syötyä herne-maissi-paprikasalaattia muistuttava epäsikiö? Vastaus jääköön tuleville sukupuolille selvitettäväksi. Ei vaineskaan. Ensinnäkin olisin voinut aineistoja tutkiessani jo etukäteen selvittää, korreloivatko valitsemani tekijät toistensa kanssa, näin koko kartta olisi kenties jäänyt tekemättä ja maailmassa olisi yksi huono kartta vähemmän. Ei sillä että kahden tekijän keskenään korrelointi välttämättä tarkoittaisi syy-seuraussuhdetta, mutta se olisi ainakin ollut jonkinmoinen lähtökohta kartalle. Olisin voinut myös käyttää erilaista tilastoa kuvaamaan vaikka sukupuolten välistä epätasa-arvoa, esimerkiksi olisin voinut kartallani verrata naisten koulutuksen tasoa talouden hyvinvointiin jne. No, tehty mikä tehty.
Kurssi on siis tältä erää taputeltu, ja vaikka tuskaa, hikeä, verta, räkää ja kyyneleitä se paikoin tuottikin, voin sanoa, että näin taaksepäin katsellessa saimme aika paljon tehtyä. Melkein ylpeä voisi olla, elleivät omat tuotokset paikoin aiheuttaisi lähinnä myötähäpeää itseä kohtaan. En vieläkään ole Map-Infon ammattilainen enkä edes amatööri, mutta ainakin alkeet ovat jollain tasolla hallussa, vaikka homma sujuukin edelleen sulavimmin tarkkojen ohjeiden kera. Kiitos ja kumarrus Suurelle Johtajallemme Artulle, joka siivitti minutkin vastoinkäymisten kautta voittoon tällä kolmannen periodin Via Dolorosalla.
Loppuun vielä Jouko Lappalaista (“Osa 7-‘Sä oot viimeinen, sua jättäis en'”) siteeraten:
“’Ja Jumala päätti seitsemäntenä kurssikertana työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.’
(1. Moos 2:2)”
Lähteet:
Tilastoja Euroopan alueelta: <http://ec.europa.eu/eurostat/data/database> Luettu 1.3.2017.
Viittaukset:
Aroalho Sari, “Tee se itse, kurssikerta 7”, Sarin pakkiblogi, 3.3.2017. <https://blogs.helsinki.fi/aroalho/> Luettu 18.3.2017.
Lappalainen Jouko, “Osa 7-‘Sä oot viimeinen, sua jättäis en'”, Vain PAK(ki) puuttuu – Tarinoita paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia -kurssista, 2.3.2017. <https://blogs.helsinki.fi/ladjouko/> Luettu 18.3.2017.