Categories
Uncategorised

Geoinformatiikan menetelmät luento 3

Tällä luentokerralla tavoitteena oli oppia yhdistelemään erilaisia, tiettyyn tehtävään liittyviä tietoja toisiinsa ja vertailemaan niitä. Itsenäistehtävässä tarkoituksena oli siirtää tietoa eri kohteista yhteen tiettyyn taulukkoon ja näin harjoitella ja saada taidot paranemaan.

 

Koin tehtävän alussa hankalaksi ja aluksi kestikin kauan, että tajusin, kuinka tiedon saa oikealla tavalla tuotua taulukkoon. Tehtävässä piti tutkia Suomen alueen tulva- ja valuma-alueita ja luoda lopuksi koropleettikartta kuvastamaan tulvaindeksiä. Tämän avulla voi nähdä, kuinka tulva-alueet sijoittuvat Suomen alueella.

 

Hankalinta oli saada tiedot oikeassa muodossa oikeaan paikkaan. Aluksi meni kauan kunnes tajusin, miten ne sinne laitetaan. Tämän jälkeen ei ollut juuri ollenkaan ongelmia. Alla olevasta kuvasta voi huomata, kuinka tulva-alueet ovat lähes kaikki rannikkoalueilla meren tuntumassa. Lapissakin tulvat ovat varsin yleisiä jos vertaa muuhun sisämaahan Suomessa . Suurinta se on kuitenkin etelässä sekä lännessä. Nämä johtuvat juuri meren tuomasta kosteammasta ilmastosta, joka tuo siis juuri tätä kosteampaa ilmaa ja enemmän sateita. Lisäksi rannikoilla on paljon kaupunkeja, jotka ovat tulville alttiimpia asfaltilla päällystettyjen teiden takia, jos vertaa esimerkiksi maaseutuun.

 

Rannikoiden suurempaan tulvaherkkyyteen voi myös vaikuttaa järvien yleisyys juuri näillä alueilla, koska usein järvet tulvivat monesta eri syystä, kuten esimerkiksi keväällä lumen sulamisesta tai rankoista sateista. Hyvänä esimerkkinä muun muassa Turun alue ja sen saaristo ovat tulvaherkkiä alueita, koska ne sijaitsevat rannikolla, jonne meren ilmasto-olosuhteet vaikuttavat enemmän.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *