Tiedote: yliopistokyselyn tulokset

Yliopisto on taas uusien myllerrysten edessä. HY:n johtosäännön muutosesityksen yleisenä linjana on keskittää valtaa rehtorin käsiin sekä avata tie työelämäprofessuureille ja toimintojen markkinapohjaistamiselle. Samaan aikaan kun Helsingin yliopistossa pyritään muuttamaan johtosääntöä, puhutaan myös lukukausimaksuista, toimintojen kaupallistamisesta, profiloinneista ja poisvalinnoista sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistämisestä.

Tehdyt esitykset ovat saaneet aikaan laajaa kriittistä keskustelua Helsingin yliopiston toimielimissä ja eri foorumeilla, mutta tulkinnat mielipiteiden jakautumisesta eroavat. Asian selvittämiseksi ryhmä yliopistoaktiiveja on tehnyt kyselyn, johon on ehtinyt vastata noin 1000 yliopistolaista, joista 300 on opiskelijaa ja 700 henkilökunnan edustajaa. Vastanneista parhaiten edustettuna on professorien ryhmä: melkein puolet professoreista on vastannut kyselyyn. Pidempi vastaamisaika olisi tuonut enemmän vastauksia, mutta koska yliopiston hallitus kokoontuu päättämään johtosäännöstä jo 14. huhtikuuta, on tulokset julkistettava nyt.

Kysely selvitti yliopistolaisten kantoja muutoksiin joita on esitetty yliopistojen organisaatiossa ja tehtäväkentässä. Kysymykset koskivat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistämistä, uusia ns. työelämäprofessuureja, johdon valintaprosesseja sekä tutkintojen kaupallistamista ja tutkimuksen ns. strategista suuntaamista poliittisin ja kaupallisin perustein määrättyihin teemoihin.

Yksikään tehty muutosesitys ei nauti vastanneiden enemmistön kannatusta. Paria poikkeusta lukuun ottamatta sama kriittinen yleinen mielipide vallitsee erikseen jokaisessa tiedekunnassa ja yksikössä ja kaikissa henkilökuntaryhmissä. Vain johtavassa asemassa olevien mielipiteet ovat osin suopeita joillekin muutosesityksille, mutta heidänkin mielipiteillään on taipumusta jakautua.

Yliopistolaiset hylkäävät yksimielisesti tai melkein yksimielisesti ajatuksen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistämisestä, lukukausimaksuista ja toimintojen kaupallistamisesta sekä ehdotuksen siitä, että rehtori tai rehtori ja hallitus valitsisivat tiedekuntien ja laitosten johtajat.

Mielipiteiden hajonta on jonkin verran suurempaa työelämäprofessuurien, profilointien ja neuvostojen jäsenyyden suhteen, mutta yhdessäkään tapauksessa esitysten kannattajia ei ole 30% enempää, ja yleisesti ottaen myös näissä tapauksissa mielipiteiden jakauma on samanlainen läpi yliopiston – johtavassa asemassa olevia lukuun ottamatta. Päätulokset löytyvät taulukoista 1 ja 2 alla.

Itse kysely on edelleen avoinna ja siihen voi vastata 19.4. saakka. Kysely on tarkoitettu Helsingin yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille ja löytyy täältä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/59622/lomake.html. [Kysely suljettiin 20.4. ja kaikkiaan vastauksia tuli 1042 kpl].

Lisätietoja antavat:

Jukka Kekkonen  050 – 525 5652
Laura Kolbe  040  -511 7505
Heikki Patomäki  040 – 518 4854
Thomas Wallgren  02 – 941 29 226

Koko data-aineisto on nyt saatavilla excel-tiedostona. Riveillä 80-101 on anomalia eli todennäköisesti yhden yliopistojohdolle myötämielisen henkilön peräkkäin tekemät parikymmentä vastausta professorikiintiössä (mutta vaihdellen tiedekuntaa ja sukupuolta). Näitä ei kuitenkaan ole puhdistettu aineistosta.

Lisäksi lopullisen aineiston tulokset löytyvät nyt yksinkertaisessa taulukkomuodossa, jossa mukana alkuperäinen kysymyksen muotoilu. Tarkempaa analyysia löytyy ristiintaulukoinnista, josta selviää jakautumat eri tiedekunnissa ja ryhmissä.

 

Taulukko 1: muutosesitykset johtosääntöön, esittäjänä HY:n johto

Muutosesitys

1. Yliopiston hallituksen tulee valita dekaani rehtorin esityksestä, kannatus 15%
2. Rehtorin tulee valita laitoksen johtaja, kannatus 13%
3. Laitos- ja tiedekuntaneuvostoihin voidaan valita jäseniä myös laitoksen ja tiedekunnan ulkopuolelta, kannatus 30%
4. Työelämäprofessuurit (myös kokemus ja menestys yritysmaailmassa, julkishallinnossa tai politiikassa voivat toimia professorien valintaperusteena), kannatus 23%

Huomioita:

-yksimielisyys läpi yliopiston kaikkien tiedekuntien ja yksiköiden: kysymykset 1 ja 2
-poikkeuksena eläinlääketiede ja farmasia ja hallinto (mielipiteet hallinnossa jakautuvat tasan): kysymys 3
-poikkeuksena verkostot, kampusorganisaatiot ja muut yksiköt (yht. kolme vastausta): kysymys 4

-henkilöstöryhmistä ainoan poikkeuksen tekevät johtavassa asemassa olevat: kysymykset 3 ja 4; mielipiteet jakautuvat tasan kysymyksen 1 osalta

 

Taulukko 2: muut muutosesitykset, esittäjänä OKM, Suomen Akatemia ja myös HY:n johto, UNIFI (rehtorien neuvosto) jne

Muutosesitys

5. Tutkintojen kaupallistaminen ja yliopistotoimintojen markkinapohjaistaminen, kannatus 13%
6. Profiloinnit (”toimivat tarkoitetulla tavalla ilman merkittäviä haitallisia sivuvaikutuksia”), kannatus 23%
7. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistäminen,, kannatus 3%

Huomioita:

-yksimielisyys läpi tiedekuntien ja yksiköiden: kysymykset 5, 6 ja 7

-henkilöstöryhmistä ainoan poikkeuksen tekee johtavassa asemassa olevat: kysymys 5 (mielipiteet jakautuvat tasan) ja kysymys 6 (yhden enemmistöllä)

-kysymyksen 7 kohdalla yksimielisyys ei ole aivan niin täydellistä kuin voi äkkiä ajatella; 23% vastanneista on sitä mieltä, että asiaa pitää selvittää

2 thoughts on “Tiedote: yliopistokyselyn tulokset

  1. Kiitokset tuloksista! Valitettavasti itse katsoin että kyselylomake oli heikosti toteutettu ja vastaajaa voimakkaasti lomakkeen laatijoiden näkemyksiä kohti johdatteleva. Lomaketta jaettiin omassa tiedekunnassani saatteella “ryhmä yliopistolaisia kerää mielipiteitä”, siinä vaiheessa epäselväksi jäi kenen kysely on kyseessä ja mihin tarkoitukseen. Itse ainakaan en mielipidettäni anna epämääräisiin tarkoituksiin ja nimettömille ryhmille. (Pidän tällaisten kyselyjen kierrättämistä opiskelijoiden keskuudessa hieman ongelmallisena.) Uskon että monet jättivät vastaamatta näiden puutteiden takia. Vastausten määrä olisi varmasti huomattavasti suurempi ja keskusteluun enemmän kiinnostusta mikäli kysely olisi laadittu paremmalla ammattitaidolla ja avoimemmin.

  2. Kiitos kommentista. Olen saanut sähköpostitse puolenkymmentä vastaavaa kriittistä huomiota. Osa on jäänyt epämääräisiksi, osa on täsmentänyt kritiikin kohdetta. Yksi olisi halunnut tehdä selkeämmän erottelun lukukausimaksujen ETA-alueen ulkopuolisilta ja muilta välillä, toinen kiinnitti huomiota siihen, että lukukausimaksuista ei sinänsä käsitteellisesti seuraa, etteikö opiskelijoiden valinta voisi edelleen perustua (myös) ansioihin.

    Nyansseja olisi toki voinut olla lisää monissakin kysymyksissä, eikä suoraa käsitteellistä yhteyttä esimerkiksi tuossa esimerkkikysymyksessä tietenkään ole, mutta kysymystä tehtäessä on oletettu, että kausaalinen yhteys näiden välillä kuitenkin on: mitä korkeammat lukukausimaksut, sitä enemmän varallisuus ja maksukyky alkavat vaikuttaa valikoitumiseen. Esimerkiksi Harvardissa opiskelijoiden vanhempien keskitulot ovat yli puoli miljoonaa dollaria vuodessa (mikä on kymmenen kertaa enemmän kuin kotitalouksien tulojen mediaani USA:ssa).

    Pyrimme pitämään kysymyspatteriston lyhyenä ja yksinkertaisena. Kaikki kyselytutkimukset tekevät joitakin oletuksia ja kehystävät asiat tietyllä tavalla. Totuudenmukaisuuteen ja avoimuuteen pitää pyrkiä, mutta neutraalia tapaa tehdä kyselyitä ei ole. Tässä tapauksessa oletukset ja kehystämiset varmasti poikkeavat niistä virallisista kyselyistä, joihin saamme tuon tuosta vastata.

    Toivoisin, että meillä yliopistolaisilla olisi sen verran kansalaisrohkeutta, että voisimme käydä keskustelua avoimesti omilla nimillämme.

    Viimein: kysely on edelleen avoin ja siihen voi vastata 19.4. saakka.

Kommentointi on suljettu.