Haastattelujen käytöstä ”vastuullisessa arvioinnissa”

Paitsi yliopistojen nykyinen akateeminen henkilökunta niin myös resurssien jako yliopistoissa ovat tulosta aiemmin tapahtuneista valinnoista. Hakijoita, oppialoja ja yliopistoja on viimeisen parinkymmenen vuoden ajan arvioitu määrämittaisten kriteerien mukaan – välillä jopa pelkästään niihin nojaten. Suomessa sitaatti-indeksit ja vaikutusfaktorit korvasivat tutkimuksen sisällöllisen arvioinnin 2000-luvun kuluessa.

Continue reading

Kulminaatiopiste yliopistopolitiikassa?

Suomen yliopistopolitiikkaa on uuden yliopistolain tultua voimaan vuonna 2010 johdettu suuntaan, joka on aiheuttanut yhä suurempia ongelmia. Laki toi yliopistoihin akateemiselle yhteisöllisyydelle vieraan hierarkkisen johtamismallin. Yhdistettynä uuteen palkkausjärjestelmän ja työsuhteiden epävarmuuteen, malli on johtanut vieraantumisen, pelon ja alistuvan sopeutumisen kokemuksiin.

Continue reading

Hallituksen ulkopuolisten jäsenten valinnasta

Helsingin yliopistokollegioon kuuluu 50 jäsentä: 20 professoria, 15 keskiryhmien edustajaa ja 15 opiskelijaa. Organisaatiokaavioissa kollegio esitetään usein yliopiston ylimpänä elimenä, mutta tosiasiassa sen valta rajoittuu kerran neljässä vuodessa tapahtuvaan hallituksen ulkoisten jäsenten ja kanslerin valintaan. Muodollisesti tärkein päättävä elin on yliopiston hallitus, joskin rehtorille on annettu monissa asioissa käytännössä yksinvalta. Joka tapauksessa keskustelut seuraavan hallituksen ulkopuolisista jäsenistä ovat nyt käynnissä. Päätökset tehdään joulukuussa.

Continue reading

Rankingit ovat totuudenjälkeisen yhteiskunnan täydellinen ilmentymä

Tämä blogi on katsaus professori Chris Brinkin erinomaisen kiinnostavaan kirjaan The Soul of a University (Bristol UP, 2018). Brink on matemaatikko, joka on toiminut muun muassa Newcastlen yliopiston rehtorina. Kirjan ytimessä on numeroiden väärinkäytön voimakas kritiikki. Samalla Brinkin päätarkoitus on puolustaa totuutta, hyvyyttä ja relevanssia. Continue reading

Yliopistoille uusi tarkoitus 21. vuosisadalla: kohti edistyksellistä globaalia visiota

Kaikkialla maailmassa yliopistojen päämääräksi on asetettu menestyä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Yliopistojen pitää saada mahdollisimman paljon rahoitusta ja olla tehokkaita. Oletuksena on, että tehokkuutta saavutetaan toteuttamalla uuden julkisjohtamisen oppeja eli kilpailun, hierarkioiden, laadunvalvonnan ja tuotosten mittaamisen avulla. Näiden muutosten tosiasiallisia vaikutuksia on arvioitu kriittisesti suuressa määrässä tutkimusta.

Continue reading

Yliopiston arvot

Helsingin yliopistossa perustettiin syksyllä arvotyöryhmä. Ryhmä on nyt tehnyt ehdotuksen arvojen päivittämisestä yhteisön keskustelun pohjaksi. Työryhmä esittää, että keskeiset arvot olisivat sivistys, vapaus, erinomaisuus ja yhteisöllisyys. Yliopistolaiset voivat kommentoida ja keskustella ehdotuksesta yliopiston sisäisessä flamma-verkossa 4.2. asti.

Continue reading