Rankingit ovat totuudenjälkeisen yhteiskunnan täydellinen ilmentymä

Tämä blogi on katsaus professori Chris Brinkin erinomaisen kiinnostavaan kirjaan The Soul of a University (Bristol UP, 2018). Brink on matemaatikko, joka on toiminut muun muassa Newcastlen yliopiston rehtorina. Kirjan ytimessä on numeroiden väärinkäytön voimakas kritiikki. Samalla Brinkin päätarkoitus on puolustaa totuutta, hyvyyttä ja relevanssia. Lue loppuun

Yliopistoille uusi tarkoitus 21. vuosisadalla: kohti edistyksellistä globaalia visiota

Kaikkialla maailmassa yliopistojen päämääräksi on asetettu menestyä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Yliopistojen pitää saada mahdollisimman paljon rahoitusta ja olla tehokkaita. Oletuksena on, että tehokkuutta saavutetaan toteuttamalla uuden julkisjohtamisen oppeja eli kilpailun, hierarkioiden, laadunvalvonnan ja tuotosten mittaamisen avulla. Näiden muutosten tosiasiallisia vaikutuksia on arvioitu kriittisesti suuressa määrässä tutkimusta.

Lue loppuun

Yliopiston arvot

Helsingin yliopistossa perustettiin syksyllä arvotyöryhmä. Ryhmä on nyt tehnyt ehdotuksen arvojen päivittämisestä yhteisön keskustelun pohjaksi. Työryhmä esittää, että keskeiset arvot olisivat sivistys, vapaus, erinomaisuus ja yhteisöllisyys. Yliopistolaiset voivat kommentoida ja keskustella ehdotuksesta yliopiston sisäisessä flamma-verkossa 4.2. asti.

Lue loppuun

Tampereen yliopisto myytiin teknologiateollisuudelle 50 000 eurolla – perustuslain kumoaminen ei maksanut sitäkään

Yhtiövalta on saavuttanut uudet mittasuhteet. Tampere3 osoittaa, että yhtiöiden ja teollisuuden etu menee nyt myös perustuslain edelle. Teoriassa Suomen perustuslaki lupaa yliopistoille itsehallinnon. Yliopistolain §3:ssä täsmennetään, että ”yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. Itsehallintoon kuuluu päätöksenteko-oikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.” [Tämä kirjoitus löytyy myös yliopistokäänteen blogina]

Lue loppuun

Ulkoinen tutkimusrahoitus vastaan vapaa tutkimus

On syntynyt epäterve tilanne. Jokainen yliopisto panostaa yhä enemmän ulkoisen rahoituksen hakemiseen. Ne palkkaavat ihmisiä tekemään yhä ammattimaisempia ja hiotumpia hakemuksia. Samalla hakemuksia tehdään aiempaa enemmän – ja siten niitä myös täytyy arvioida aiempaa enemmän. Yliopistolaiset tekevät hakemukset ja toimivat toistensa hankkeiden arvioitsijana. Osa tutkija-opettajista käyttää jopa puolet työajastaan pelkkien hakemusten tekemiseen.

Lue loppuun

Helsingin yliopiston kanslerinvaalissa on kyse tulevaisuuden yliopiston linjasta

Helsingin Sanomilla on tapana puuttua vaalien kulkuun. Lehti antaa ensisijaisesti tilaa ja positiivisia asioiden kehystämisiä niille, joiden vaalimenestystä se haluaa edistää, ja esittää valikoidusti kannatuslukemia. Yksi varma keino vaikuttaa vaalitulokseen on julistaa etukäteen vaalien ”pääehdokkaat”. Tuttuun tyyliinsä HS julkaisi keskiviikkona 24.5. uutisen otsikolla ” Helsingin yliopiston kanslerikilpailussa on kaksi vahvaa ehdokasta”.

Lue loppuun

Poliittisia virhepäätelmiä yliopistokollegiossa

Eilen maanantaina 24.4. kollegiossa äänestettiin kansleriehdokkaiden lyhyestä listasta. Kollegio päätti, että kanslerihaussa valitaan seuraavalle kierrokselle neljä hakijaa: Kaarle Hämeri, Jukka Kekkonen, Pertti Panula ja Anne Pitkäranta. Selvästi eniten ääniä saivat Hämeri ja Panula. Näiden ehdokkaiden julkinen kuulemistilaisuus järjestetään pe 2.6. klo 9.00 alkaen päärakennuksen pienessä juhlasalissa. Aiemmin kollegio jo valitsi yliopiston seuraavan hallituksen ulkopuoliset jäsenet.

Lue loppuun