University of Helsinki
Tämän viikon geoinformatiikkaharjoitukset eivät menneetkään ihan suunnitellusti, kun korona astui kuvaan mukaan. En siis päässyt osallistumaan fyysisesti kurssikerralle, mutta onneksi ohjeet ja tehtävänannot viimevuoden luoentotallenteineen Moodlessa oli kattavat, ja niin vain tästäkin harjoituksesta selvittiin! 🙂
Tällä viikolla oli tarkoitus tutustua eristyisesti rasterikarttoihin ja pistemuotoisiin aineistoihin. Tutustuin myös kartan piirtämsieen QGisissä.
Ruututeemakartta ja ruotsinkieliset pääkaupunkiseudulla
Ensimmäinen tehtävä oli ladata Moodlesta pääkaupunkiseudun asukkaita ja rakennuksia koskeva hyvin laaja tiedosto. Tiedostossa oli hyvin paljon erilaista dataa, joten sen käsitteleminen olisi ollut äärimmäisen raskasta ja hidasta. Tämän vuoksi tein heti alkuun muutamia rajauksia tietokantaan ja karsin käsiteltäväksi vain tehtävän kannalta mielenkiintoiset tiedot. Lisäsin karttaan 1000m x 1000m ruudukon.
Keskityin tarkastelemaan ruotsinkielisten osuutta ja heidän sijoittumistaan pääkaupunkiseudulla. Luotuani ruudukon karttaan sitä oli mielestäni suhteellisen helppo visualisoida ja muuttaa ulkonäköä mahdollisimman informatiivikseksi. Kartassa (kuva 1) on kuvattu ruotsinkielisten suhteellista osuutta pääkaupunkiseudulla.
kuva 1. Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten asukkaiden määrä kuvattuna ruutukartalla.
Mielestäni kartasta tuli melko informatiivinen ja siitä näkee selkeästi, että ruotsinkielisiä on selkeästi eniten Helsingin(ja Espoon) eteläosissa sekä Kauniaisissa. Toisaalta nähdään myös, että ruotsinkielisten määrä suurissa osissa pääkaupunkiseutua on hyvin pieni. Nyt jälkikäteen ajateltuna, ja muiden blogeja luettuani olen kuitenkin sitä miteltä, että minun olisi kannattanut lisätä karttaan jotain nimistöä tai kuntarajoja, jotta lukijan olisi helpompi hahmottaa alueiden sijoittumista, kuten Jessika blogissaan kirjoittaa.
Ruututeemakartan etu on siinä, että kun ruudut ovat yhdenkokoisia, siinä voidaan esittää absoluuttisia määriä. Ruutukartassa voidaan myös tarkastella ilmiötä ilman hallinnollisia- tai teemarajoja, kuten Tilastokeskuksen Tilastokoulun sivuilla kerrotaan. Mielestäni ruututeemakartassa ei kuitenkaan välttämättä aina ole järkevää kuvata absoluuttisia määriä, jos halutaan välttää lukijan väärinkäsitykset. Tuomas pohtii mielestäni hyvin blogissaan, että absoluttisia määriä kuvaavassa ruutukartassa voi myös herkästi tulla väärinkäsitys ruotsinkielisten asukkaiden suhteellisesta osuudesta. Esimerkiksi Helsingin keskustassa ruotsinkielisten suuri määrä ei nimittäin alueen väkilukuun suhteuttettuna ole suuri. Ruututeemakartta kuvaa kuitenkin selkeästi ruotsinkielisten sijoittumista pääkaupunkiseudulla.
Pornaisten korkeusmalli
Kurssikerran toinen tehtävä liittyi Pornaisten alueen laserkeilauksella tuotetun korkeusmallin ja peruskarttalehden kanssa toimimiseen. Tarkoituksena oli tuottaa peruskarttalehdelle korkeuskäyrät ja -malli. Tämä onnistui mielestäni ennakkoluuloistani huolimatta yllättävän kivuttomasti (kuva 2). Pelkkien Word-tiedostoon kirjattujen ohjeiden avulla tuskin olisin saanut tuotettua minkäänlaista karttaa, mutta tässä kohtaa viime vuoden luentotallenne toimi luottopelaajana ja homma toimi. Sain kuin sainkin piirrettyä Pornaisten alueen peruskarttalehdelle korkeuskäyrät, jotka tuotettiin nyt siis laserkeilausmateriaalin perusteella.
kuva 2. Pornaisten alueen peruskarttalehti korkeuskäyrineen.
Verrattuani korkeuskäyriä Maanmittauslaitoksen tuottamiin korkeuskäyriin alueelta huomasin, että itse tuottamani käyrät ovat hieman liiankin tarkkoja ja herkkiä häiriöille, kuten korkeuskäyrät alueen keidassuolla (kuva 3) osoittaa. Pieniä yleistyksiä siis täytyisi tehdä, jotta kartan yleisilme pysyisi siistinä ja helppolukuisena.
kuva 3. Keidassuon korkeuskäyrä pohjautuen laserkeilauksen tuottamaan aineistoon.
Lopuksi harjoittelin vielä vähän piirtämistä QGisissä. Piirsin valitulla alueella (Pornaisten keskustaajama, rajattu punaisella nelilöllä) olevat tiet ja asuinrakennukset karttaan tekemällä molemmille omat tietokannat (kuva 4). Itse piirtotyökalut olivat hyvin simppeleitä käyttää, mutta kieltämättä niiden jättämä jälki ei mielestäni ollut yhtä visuaalinen kuin Corelissa.
Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa ensi viikolla!
kuva 4. Pornaisten keskustaajaman asuinrakennukset ja tiet.
Lähteet:
Hartikainen Tuomas, (2022), 4. kurssikerta. Maa-gis-ta menoa. Luettu 13.2.2022 [https://blogs.helsinki.fi/tuomhart/]
Isomeri Jessika, (2022), Viikko 4 – Rasti ruutuun. Jessikan GIS-hurvittelut – Matka geoinformatiikan saloihin. Haettu 13.2.2022. [https://blogs-test.it.helsinki.fi/jessikangishurvittelut/]
Tilastokeskus. Tilastokoulu. Luettu 13.2.2022. [https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql/data/tt/02/10/www.stat.fi/org/yhteystiedot/www.stat.fi/org/yhteystiedot/data/tkoulu_tutki/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_teemak&lesson_id=4&subject_id=3]