Viikko 3. Eri tietokantojen yhdistämistä ja teemakartan tekoa

Kolmatta kurssikertaa vietettiin tänään jälleen tiivisti QGisin äärellä istuen.

Aloitimme kurssikerran tutustumalla hyvin laajaan tietokantaan, joka koski Afrikan valtioita. Tämä oli jaettu meille kurssin Moodle-alueella. Ladattuamme tiedoston ja avattuamme QGisin aloimme harjoitella aineiston avulla erilaisia toimenpiteitä muun muassa yhdistämällä eri datarivejä. Yhdistimme harjoitusmielessä parin valtion osalta erilliset tiedot digitalisointityökalun avulla niin, että kunkin valtion tiedot löytyvät yheltä riviltä. Tämän toimenpiteen avulla saa selkeästi siistittyä taulukkoa, mutta se vaikutti melko työläältä tavalta, jos tarkastelussa on suuri aineisto. Sama efekti saadaan aikaan myös Processin toolboxista löytyvän Dissolve-työkalun avulla kaikille valtioille yhtäaikaa. Tämän työkalun avulla ei kuitenkaan päässyt vaikuttamaan siihen, miten hyvin alkuperäisen aineiston tiedot (tässä tapauksessa pinta-alatiedot) säilyvät. Myös aggregate-työkalun avulla voi sulauttaa eri alueiden tietoja yhteen niin, että valintoja eri luokitteluun on hieman enemmän.

Afrikka-tietokannan siivoamisen jälkeen harjoittelimme liittämään tietoa muista ohjelmista. Toimme annetuista materiaaleista Excel-muotoista tietoa taulukkona QGisiin. “Muutaman” pienen (hyvin opastetun) välivaiheen jälkeen saimme lisättyä Afrikan kartta-aineistoon lisää dataa. Voi miten pienestä sitä voikaan kokea onnistuneensa! 😉

Kuten edellä kerroin, Afrikka-aineisto oli hyvin laaja ja jäin pohtimaan mitä kaikkea sen tarjoaman datan avulla voisi visualisoida. Ainakin timanttikaivosten ja öljykenttien tuottavuusluokittelua voisi verrata konfliktien määrään ja tarkastella korrelloiko ne keskenään. Olisi myös mielenkiintoista nähdä miten internetin käyttö on Afrikassa levinnyt ja yleistynyt aineistossa esitettyjen vuosien aikana. Toisaalta voisi tarkastella myös öljykenttien vaikutusta alueen talouteen, mitä voisi ilmentää esimerkiksi internetin käyttöaste eri alueilla. Eemil oli blogissaan pohtinut Afrikan luonnonvarojen ja äärimmäisen köyhyyden välistä korrelaatiota ja visualisoinut tästä hienon ja informatiivisen kartan. Kuten hän toteaa blogissaan, “luonnonvarat eivät  ole  oikotie onneen”.

Afrikka-harjoittelun jälkeen saimme alkaa itsenäisesti tekemään tämän viikon harjoitustehtävää, jonka tavoitteena oli ensinnäkin tietokannan siistiminen omaa käyttöä vastaavaksi, ulkoisen tiedon liittäminen tietokantaan, uuden tiedon tuottaminen olemassa olevaan tietokantaan ja lopulta teemakartan tekeminen. Tarkastelimme tässä Suomen vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksia ja tulvaherkkyyttä, ja tuotimme lopulta kartan laskemamme tulvaindeksin avulla. Kuvassa 1 olen visualisoinut Suomen vesistöjen tulvaherkkyyttä tulvaindeksin avulla.

Kartan tuottaminen ei käynyt niinsanotusti kivutta, vaikka lähes kaikkia tarvitsemiamme ominaisuuksia harjoittelimme ensin yhdessä Afrikka-tietokannan avulla. Kun siirryimme itsenäiseen harjoitukseen ja sain ensimmäisen tehtävän hyvin alkuun, minun käyttämä tietokone ilmoitti työpäivänsä päättyneen ja QGis kaatui. Sama toistui vielä uudelleen myöhemmässä vaiheessa, jolloin tajusin luovuttaa ja heittää repun selkääni ja häipyä paikalta. Näin paremmaksi jatkaa harjoitusta kotona yön pimeinä tunteina. Kotona harjoitusta yksin, ilman kurssikavereiden apua, jatkaessani voin kuitenkin hyvin allekirjoittaa Jessikan sanat: “vastavuoroinen auttaminen on best”. Kyllä luokassa harjoitusta yhdessä tehden se sujui huomattavasti helppommin!

Lopulta sain tuotettua tehtävässä pyydetyn teemakartan. Kartasta (kuva 1) näkee selvästi, että tulvaherkät alueet painottuvat Suomen rannikkoalueille. Ajattelen tämän johtuvan erityisesti merestä kohonneen maan tasaisuudesta. Lisäksi erityisesti Pohjanmaalla joet virtaavat laakeilla alueilla, jolloin ne altistuvat tulville herkemmin. Myös virtausta tasaavien järvien vähyys heijastuu usein alueiden tulvaherkkyytenä, kuten tästäkin kartasta voimme päätellä. Järvisuomen alueella ei tulvaindeksi ole kuvan 1 mukaan lainkaan merkittävä. Koitin lisätä karttaan vielä järvisyyttä kuvaavat diagrammit, mutta vaikka näinä yön pimeinä tunteina kokeilin kaikkia vaihtoehtoja ja koitin parhaani, en saanut diagrammeista mitenkään järkevän näköisiä ja kokoisia. Siispä jätin ne pois kartasta. Sen verran kuitenkin perfektionistia on minussakin, että luultavasti palaan tähän haasteeseen vielä viikonlopun aikana…

Kaikenkaikkiaan kolmannella kurssikerralla opin paljon eri aineisojen yhdistämisestä ja tietokantojen muokkaamisesta. Paljon jäi taas käteen uusia työkaluja QGisin ääressä toimimiseen. Toivon vain että nämä tänään hankkimani työkalut pysyisivät edes hetken aikaa tallessa 🙂

LÄHTEET:

Eemilin mantsablogi. Haettu 2.2.2022 [https://blogs.helsinki.fi/sillanko/]

Jessikan GIS hurvittelut. Haettu 2.2.2022. [https://blogs-test.it.helsinki.fi/jessikangishurvittelut/]