Viikko 5. Bufferointia ja analyysejä

Tällä viikolla harjoiteltiin erityisesti laskemista karttakohteiden avulla sekä bufferoimaan. Harjoittelimme aluksi edellisen kurssikerran aineiston avulla muun muassa laskemaan Pornaisten taajama-alueen teiden pituuksia ja peltojen aloja. Mielestäni Sum line lenghts- ja Clip-toiminnot olivat tähän tarkoitukseen melko loogisia ja selkeitä käyttää. Harjoittelimme myös bufferointia tutkimalla miten paljon asuttuja rakennuksia Pornaisissa on tietyn etäisyyden päässä teistä.

Varsinaiset harjoitukset teimme tutkimalla Helsinki-Vantaan sekä Malmin lentokenttien ympäristöjä. Näihin tehtäviin emme saaneet niin yksityiskohtaisia oheita kuin aiemmin, vaan tarkoituksena oli käyttää omaa pohdintaa. Päädyimme muutaman kurssikaverin kanssa yhdessä tekemään nämä tehtävät, sillä yhdessä tehdessä aina joku hoksaa jonkin toiminnon ja toinen toisen.  Saadut arvot meillä heitti paikoin muutamalla henkilöllä, minkä arvioimme johtuvan vapaalla kädellä piirrettyjen kiitoteiden rajaamisesta.

Lähinnä Bufferointia ja Select by location-toimintoja hyväksikäyttäen tutkimme, että Malmin lentokentän pahimmalla lentomelualueella (2km lentokentästä) asuu  58 179 ihmistä ja 1km säteellä 8892. Kirjasin saadut tulokset  ylös taulukkoon (taulukko 1).

 

taulukko 1. Tulokset kurssikerran 5 itsenäisistä tehtävistä koottuna yhteen.

Helsinki-Vantaan lentokentästä 2km säteellä asuu 10 680 henkilöä, joista pahimmalla lentomelualueella (vähintään 65 dB) asuu 17 henkilöä. Prosentuaalisesti osuus on 0,16%.  Vähintään 55 dB alueella asuu 647 henkilöä, joka on 6,11% 2 km etäisyydellä asuneista ihmisistä.

Seuraavaksi tutkimme miten paljon asukkaita asuu metro- tai juna-asemien läheisyydessä. Enintään 500 m päässä lähimmästä asemasta asuu saamamme aineiston mukaan 111765 henkilöä, mikä on 21,7% koko alueen asukkaista (516193). Työikäisten osuus on 67,1%.

Valitsimme itsenäisistä tehtävistä tehtävän, jossa tutkimme kouluja ja Helsingin yhtenäiskoulun koulualuetta. Uusia ekaluokkalaisia on alueella aineistonkeruuvuodesta seuraavana vuonna aloittamassa 14 ja yläkouluikäisiä 62. Kouluikäisiä suhteessa aikuisiin on 8,4% (159/1894)x100. Muunkielisiä kouluikäisiä on noin 10.

Mitä jäi käteen tältä kurssikerralta?

Tätä tehtävää tehdessä joduimme todella pohtimaan mitä työkaluja kannattaa käyttää missäkin tehtävässä, jotta saimme halutun tuloksen järkevässä muodossa. Aika pian huomasimme, että hallitsemalla erilaiset valintatyökalut moni tehtävä hoitui helpommin. Bufferointia voisi harjoituksen kaltaisten tehtävien lisäksi hyödyntää esimerkiksi tutkittaessa asutusta julkisen liikenteen tai koulukyytien järjestelyssä, tai esimerkiksi terveyskeskusten kapasiteettiä pohdittaessa.

Oma QGisin käyttäminen alkaa pikkuhiljaa helpottua, kun uskaltaa jo rohkeammin kokeilla eri vaihtoehtoja, mutta kyllä edelleen sain huomata miten mittaamattoman arvokasta kurssikavereiden tuki tehtävien ratkaisussa on. Yhteistyössä on voimaa! 🙂 Kuten Eemil blogissaan kirjoittaa, usein vielä QGisiä pyöritellessä huomaa päätyvänsä lopulta oikeaan tulokseen, vaikka ei täysin ymmärrä prosessia mitä on tullut tehtyä. Tämän uskon helpottavan vasta kun ohjelma (ja ylipäätään paikkatietoohjelmat) tulevat itselle vielä tutummiksi. On kuitenkin äärimmäisen palkitsevaa kun pitkällisen podinnan ja monen yrityksen ja erehdyksen jälkeen saa jonkin tehtävän onnistumaan ja oikea vastaus näkyy silmien edessä. Harjoitukset siis jatkukoon.

 

Lähteet:

Sillankorva Eemil, (2022). KK5: Buffereita ja altaita. Eemilin mantsablogi – GIM 2022 seikkailut. Luettu 21.2.2022 [https://blogs.helsinki.fi/sillanko/].