Kategoriat
GIS

QGIS-ympäristöön tutustumista, 1. kurssikerta

Pääsin tutustumaan QGIS:iin ensimmäistä kertaa ikinä kurssin ensimmäisellä kerralla. QGIS eroaa hyvin paljon kaikesta, mitä olen aikaisemmin käyttänyt, joten paljon on opittavaa. Kuten myös Luoma (2020) blogissaan totesi, en olisi omatoimisesti saanut edes tiedostoja auki QGIS:ssä ilman apua. Ryhmätunnilla aika menikin lähinnä siihen, kun toisti perässä mitä opettaja teki. Kotona latasin omalle koneelleni kyseisen ohjelman ja pääsin syventymään paremmin QGIS:in toimintaan. Onneksi apuna oli kattavat kirjalliset ohjeet, ilman niitä olisin ollut auttamattomasti hukassa.

Tekemässäni harjoituksessa halusin vertailla miten lasten ja ikä-ihmisten määrä kunnissa vaihtelee, jos niitä vertaillaan keskenään. Tavoitteenani oli löytää mahdollisia alueellisia eroavaisuuksia.

Kuva 1. Tummalla liilalla merkitty kunnat, joissa paljon lapsia verrattuna yli 65-vuotiaisiin. Tummanoranssilla merkitty kunnat, joissa huomattavasti enemmän ikääntyneitä, kuin lapsia.

 

Kuvasta 1. voi selvästi havaita muutamia alueellisia ryhmittymiä. Kuntia, joissa on paljon ikääntyneitä asukkaita, näkyisi olevan enemmän Itä-Suomessa. Puolestaan lapsipainotteiset alueet sijaitsevat pää-asiassa Pohjanmaan suunnilla, sekä pääkaupunkiseudulla.

Materiaaleissa oli paljon taulukoitua tietoa kunnista. Itseäni kiinnosti erityisesti verrata asukaslukua perheiden määriin. Niinpä otin tarkasteluun 10 kuntaa joissa oli eniten lapsia verrattuna ikääntyneisiin, sekä 10 kuntaa, joissa puolestaan oli eniten ikääntyneitä lapsiin verrattuna. Jaoin kyseisten kuntien asukasluvun perheiden määrällä, jolloin tulokseksi tuli, montako henkilöä yhdessä perheessä keskimäärin on.

Kunnat, joissa eniten lapsia vanhuksiin verrattuna
Asukasluku jaettuna perheiden määrällä
Liminka −75,000000000000000 4,391
Tyrnävä −64,939999999999998 4,309
Luoto −52,579999999999998 4,27
Lumijoki −48,969999999999999 4,241
Kempele −47,200000000000003 3,812
Pornainen −44,770000000000003 3,73
Muhos −40,469999999999999 3,852
Lempäälä −38,659999999999997 3,808
Kontiolahti −38,049999999999997 3,753
Sievi −37,409999999999997 4,117
Lihavoinnilla korostettuna kunnat, jotka sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla

Taulukko 1. Kunnat, joissa paljon lapsia.

 

Kunnat, joissa eniten vanhuksia verrattuna lapsiin
Asukasluku jaettuna perheiden määrällä
Sottunga 767,5 3,156
Kuhmoinen 324,21 3,517
Kustavi 312,94 3,568
Puumala 305,68 3,411
Pelkosenniemi 296,2 3,323
Kumlinge 278,48 3,453
Pello 260,64 3,145
Luhanka 260,55 3,211
Salla 250,53 3,302
Sysmä 246,15 3,578

Taulukko 2. Kunnat, joissa paljon ikääntyneitä.

 

Saadut arvot ovat linjassa sen kanssa, mitä oletin tulokseksi. Kunnissa, joissa on paljon lapsia, myös perhekoot ovat keskimäärin suuria. Kaksi kolmasosaa Suomen lestadiolaisista asuu Pohjois-Pohjanmaalla (MTV3-STT, 2002). Lestadiolaisille ominaista on isot perheet, jolloin myös syntyvyys on suurta. Mielestäni Pohjois-Pohjanmaan liilat alueet (kuva 1.) selittyvät hyvin alueella asuvien lestadiolaisten suurella määrällä.

Toinen liila keskittymä sijoittuu pääkaupunkiseudulle. Muutto maalta kaupunkeihin on voimakasta. Useimmiten kaupunkeihin muuttavat ihmiset ovat nuoria, joilla ei ole vielä lapsia, tai lapset ovat vielä pieniä. Siksi pääkaupunkiseudulla on muuhun maahan nähden enemmän lapsia kuin ikä-ihmisiä.

Suurin osa kuvan 1. oransseista alueista on pienempiä kuntia, joissa on paljon ikääntyneitä. Työikäiset ihmiset ovat muuttaneet isompiin kaupunkeihin työpaikkojen vähentyessä pienissä kunnissa. Jos tarkastellaan taulukkoa 2., voidaan huomata, että useassa kunnassa yli 65-vuotiaita on jopa kolminkertainen määrä verrattuna alle 15-vuotiaisiin.

Sottungassa yli 65-vuotiaita on jopa yli seitsemän kertaa enemmän kuin lapsia. Tämä kuitenkin selittynee sillä, että koko kunnassa on vain 101 asukasta. Tällöin lukemat tilastoissa voivat näyttää todella hälyttäviltä, vaikka todellisuudessa kyse on vain muutamasta ihmisestä. Tilastojen lukemia onkin siis syytä tarkastella monesta näkökulmasta, ennen kuin tekee johtopäätöksiä.

 

Tutkiskelin mistä aiheista kanssaopiskelijani olivat tehneet oman karttaesityksensä. Esimerkiksi Ward (2020) oli tutkinut kuntien työttömyysastetta. Vertasin omaa karttaesitystäni (kuva 1.) hänen omaansa. Kun oikein tarkasti vertailin näitä kahta karttaa, saatoin huomata, että kunnissa, joissa ikääntyneitä on korkeintaan 50% enemmän kuin alle 15-vuotiaita, myös työttömyys on vähäistä. Etenkin Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla yhteys on selvästi havaittavissa.

Moisio (2020) puolestaan oli luonut teemakartan Suomen kesämökkien sijainneista. Omaan tutkimukseeni nähden en näe minkäänlaista yhteyttä mökkien kanssa. Kuitenkin oli kiehtovaa huomata miten kesämökit Suomessa sijoittuvat. Kuten Moisio oli itsekin todennut, suurin osa mökeistä sijoittuu järvien läheisyyteen. Tämä ei sinänsä ole mitenkään yllättävää, koska itse pidän lähes itsestään selvyytenä, että mökki ja järvi kuuluvat yhteen.

 

Lähteet

Luoma, A. (2020). Kurssikerta 1: Tutustumista QGIS-ohjelmistoon. Viitattu 13.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/luomanni/

Moisio, V. (2020). Viikko 1 – QGis:in maailmaan tutustumista. Viitattu 13.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/moivenla/

MTV3-STT (2002). Lestadiolaiset pitävät Pohjois-Pohjanmaan väkiluvun kasvussa. Viitattu 13.2.2020 https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lestadiolaiset-pitavat-pohjois-pohjanmaan-vakiluvun-kasvussa/1818646#gs.w7qrxb

Ward, E. (2020). QGIS:iä sarvista kiinni! Viitattu 13.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/emmaward/