Afrikka -tehtävän tietokantojen aineistot
Tehtävänä oli pohtia, mihin valmiiden tietokantojen aineistoja voitaisi hyödyntää. Aineisto sisälsi dataa mm. Afrikan timanttikaivoksista ja öljykentistä. Molemmat näistä ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, joiden avulla köyhien valtioiden on mahdollista rikastua. Kun tarkastellaan etenkin kaivosten ja öljykenttien tuottavuutta, voidaan päätellä kuinka paljon rikkauksia kullakin valtiolla suurin piirtein on käytettävissään.
Dataa löytyy myös siitä, kuinka paljon kussakin maassa on internetin käyttäjiä, sekä kuinka monella on Facebook. Kun suhteutetaan luvut asukaslukuun, voidaan karkeasti päätellä, mitä isompi prosentuaalinen osuus väkiluvusta kuuluu internetin piiriin, sitä parempi elintaso kyseisessä maassa on.
Internetin sekä Facebookin käyttäjien määrä vaihtelee hyvin paljon eri valtioiden välillä. Kuvan 1. sarake Läpäisevyys kertoo prosentuaalisen osuuden väestöstä, joilla on Facebook käytössään.
Mielestäni internetin käyttäjämäärillä ja konfliktien määrillä on korrelaatiota keskenään, koska keskimääräisesti konflikteja näyttäisi olevan enemmän valtioissa, joissa on vähemmän internetin käyttäjiä.
Afrikan karu timanttibisnes
Häkkilä (2021) viittaa blogitekstissään avartavaan Time-lehden artikkeliin veritimanteista. Me ajattelemme, että on epäeettistä ostaa timantteja, joiden alkuperä ei ole tiedossa. Jos haluaa ostaa timantin, jonka löytäjällä on ollut inhimilliset työolosuhteet, kannattaa ostaa esim. Kanadassa tuotettu timantti. Tämä ei kuitenkaan paranna Afrikkalaisten timanttikaivosten työoloja, vaan helposti käy niin, kun haluamme suojella timanttikaivosten työntekijöitä, että todellisuudessa heistä tuleekin toimintamme uhreja ja heidän elantonsa ehtyy. Esimerkiksi Kongo tuottaa viidesosan maailman teollisuustimanteista ja noin 10% väestöstä on riippuvainen timanttituloista. Vaikka timantilla olisi jokin sertifikaatti eettisesti tuotetusta timantista, se ei kuitenkaan takaa kaivoksen hyviä työolosuhteita, eikä timanttia voida jäljittää mihinkään tiettyyn kaivokseen. Voidaanko ajatella, että ”reilun kaupan” timantit on huijausta? (Time.) Finnwatchin (2017) selvityksen mukaan suurin osa suomalaisista koruliikkeistä ei pysty jäljittämään myymiensä timanttien alkuperää.
Tulvaindeksi -tehtävä
Kotitehtäväksi minulle jäi tulvaindeksikartan tekeminen. Tehtävän teko sujui muuten hyvin, mutta loppuvaiheessa, kun minun olisi pitänyt liittää järvisyys -diagrammit karttaan, se ei onnistunut millään. Sain kyllä diagrammeja oikeille paikoille, mutta ne olivat paria diagrammia lukuun ottamatta kaikki saman kokoisia. Väänsin tämän kanssa useamman tunnin, mutta en saanut diagrammeista millään oikean kokoisia, niin että ne olisivat kuvanneet oikein alueen järvisyysprosenttia. Katsoin YouTubesta useita tutoriaaleja ja koitin kaikkia mahdollisia eri asetuksia, mutta ei. Illalla palasin vielä tehtävän pariin ja avasin koko tiedoston uudelleen QGIS:ssa. Laitoin diagrammit uudelleen pohjakartan päälle ja kappas vain, ne tulivat heti ihan oikein! Ilmeisesti ongelma oli QGIS -ohjelmassa ja vain projektin uudelleen avaaminen korjasi virheen. Huh, huh, ensi kerralla koitan tätä kikkaa jo vähän aiemmin.
Olen kuitenkin tyytyväinen Suomen tulvaindeksi -karttaani (kuva 2.). Siitä erottuu sinisellä hyvin alueet, joissa on korkea riski tulville, sekä punaiset diagrammit kertovat valuma-alueen järvisyydestä. Eli mitä korkeampi diagrammi on, sitä isompi osa alueen pinta-alasta on järviä. Kasper Mickos (2021) oli hienosti kiteyttänyt kartalla kuvatun ilmiön: ”järvet toimivat vesistöissä tasapainottavina tekijöinä, jotka varastoivat vettä pitkiä aikoja. Mikäli vesistössä ei ole paljoa järviä, suuret vaihtelut vesimäärässä johtavat helposti tulviin, sillä ylimääräinen vesi ei voi kerääntyä muualle kuin joen uomien ulkopuolelle.”. Myös Mickosen luoma kartta aiheesta (hänen blogissaan) on oikein selkeä.
Halutessaan oli mahdollista liittää karttaan pylväsdiagrammien sijasta ympyrädiagrammeja, jotka olisivat visualisoineet järvien ja maapinta-alan suhdetta toisiinsa. Lukiessani Pellikan (2021) blogipostausta, huomasin, että piirakkadiagrammien kanssa kartasta tulee hieman sekava ja ympyrät peittävät helposti pienemmät valuma-alueet kokonaan alleen. Siksi päätin itse esittää järvisyysprosentin pylväsdiagrammien avulla. Pakko vielä mainita, että Pellikan blogin etusivukuva on ihana ja sopii hyvin kurssin teemaan! Myös kaikki hänen tekemät kartat ovat todella selkeitä ja hyvin tehtyjä. Suosittelen vilkaisemaan hänen blogiaan.
Lähteet
Baker, A. & Addario, L. Blood diamonds. Time. Viitattu 24.2.2021 Blood Diamonds
Finnwatch (2017). Timanttien karu alkuperä. Viitattu 24.2.2021 Timanttien karu alkuperä
Häkkilä, J. (2021). Tietokantaliitoksia ja harjoitus 3 (päivittyy). Viitattu 24.2.2021 Juliana Häkkilä – Geoinformatiikan menetelmät 1
Mickos, K. (2021). Kurssiviikko 3: tietokantapainia.Viitattu 24.2.2021 Kasperin Blogi
Pellikka, I. (2021). Kurssikerta 3: Afrikan alueen tutkimista ja Suomen tulvaindeksikartan tekoa. Viitattu 24.2.2021 Inka Pellikan kurssiblogi
