NUORISON HENGAILUPAIKOISTA UUSIA IDEOITA KAUPUNKISUUNNITTELUUN

Kanssatieteilijän vieraana Marika Tarkiainen

Pääkaupunkiseudun nuorten liikkumismahdollisuudet ovat parantuneet Kehäradan myötä. Helsinki-Vantaan lentoasemasta on tullut suosittu hengailupaikka nopeiden liikenneyhteyksien myötä. Ylen verkkosivuilla 25.2.2016 julkaistun Nuoret hengailevat nyt kehäradalla ja lentokentällä “Täällä on lämmintä ja kaikki kaverit” -kirjoituksen mukaan lentokentän ympäri vuorokauden auki olevat kahvilat ja kaupat tarjoavat lämpimän tilan ja nuorten ei tarvitse viettää aikaa ulkona. Jutun nuoret kertovat, kuinka heidän ikäisilleen isoille porukoille ei ole olemassa sopivia hengailupaikkoja.

Jutussa haastateltujen nuorisotyöntekijöiden mukaan Kehäradan varrella on kuitenkin 15 nuorisotilaa, joten vaikuttaa siltä, että nuorten toiveet ja tarjolla olevat vaihtoehdot eivät kohtaa. Tämä herättää muistoja omista teinivuosista, jolloin kavereiden kanssa tavattiin mieluiten puistoissa ja kahviloissa kuin paikallisissa nuorisotiloissa aikuisten valvovien silmien alla. 2010-luvun nuoret tuntuvat kaipaavan samoja asioita kuin 1990-luvun nuori, tilaa oleskella vapaasti kavereiden kanssa.

Keharata.fi -verkkosivun mukaan lentokentän suosio vapaa-ajanviettopaikkana yllätti, mutta nuorten oleskeluun alueella on pääasiallisesti suhtauduttu positiivisesti. Tärkeintä on yhteisten pelisääntöjen noudattaminen, asiallinen käytös ja muiden kunnioittaminen, jolloin kaikki viihtyvät paremmin. Lentokentälle ja radan varrelle jalkautuneet Vantaan kaupungin Nuorisotyö raiteilla -projektin nuorisotyöntekijät ovat tärkeässä asemassa, toisaalta puhumassa nuorille järkeä ja toisaalta olemalla läsnä ja tarjoamalla apua.

Kaupunkilaisten toiveiden ja mielipiteiden huomioiminen ja vaikuttamiseen osallistaminen on yhä yksi kaupunkisuunnittelun haasteista. Kuitenkin asukkaiden osallistaminen koetaan tärkeäksi ja esimerkiksi Vantaan lähiöissä järjestetyt kaupunkikävelykierrokset ovat oiva tapa selvittää, mitä asukkaat arvostavat ja mitä kaivataan lisää. Tärkeää olisi muistaa myös tulevaisuuden aikuiset ja heidän tarpeensa. Perinteinen tapa kerätä toiveita ja kommentteja on järjestää asukasiltoja. Niissä käyvät kuitenkin vain aktiivisempi ja iäkkäämpi väestö. Myös kaupunkisuunnittelun merkeissä olisi tärkeää jalkautua sinne, missä nuoriso on ja kuunnella heidän omia kokemuksia siitä, millainen kaupunkitila koetaan houkuttelevaksi ja turvalliseksi.

Millainen olisi sitten unelmien kaupunki tulevaisuudessa? Eilisen mallilähiöt ovat saattaneet ajan kuluessa muuttua hämyisiksi ja huonokuntoisiksi, jopa pelottaviksi paikoiksi. Ränsistyneet kulkuväylät, vähäinen valaistus ja pöheikkömäiset viheralueet vähentävät viihtyisyyttä ja lisäävät turvattomuuden tunnetta. Asukkaat myös usein kokevat, että heitä ei kuunnella tai toivottuja ja luvattuja parannuksia ei tehdä. Nuorten ääni jää vielä pahemmin paitsioon. Nämä ajatukset kävivät ilmi Vantaan Koivukylän alueen verkostojen kehittämisiltapäivässä tämän vuoden tammikuussa.

Tulen kansatieteen pro gradu -tutkielmaani varten tutustumaan erityisesti nuorten tyttöjen kokemuksiin lentoasemasta vapaamuotoisen oleskelun tilana, Elijah Andersonin ajatuksen mukaan, kosmopoliittisena suojana. Kenttätyöosuus, lentokenttähengailun havainnointi, haastattelut ja kaupunkikävelyt toteutetaan tämän kevään aikana. Mielenkiintoista tutkimukseni kannalta ovat myös erilaiset kokemukset kaupunkiympäristöstä. Lentoasema on kuitenkin valtaosalle kaupunkilaisista vain läpikulkupaikka, mutta nuorille siitä on muodostunut mieluinen vapaa-ajanviettopaikka.

Leave a Reply

Your email address will not be published.