Helsingin yliopisto
Neljännellä kurssikerralla harjoiteltiin ruutu- ja rasterikarttojen tekemistä. Kurssikerta aloitettiin tutustumalla ruutukuvaan ja piste-ja ruutuaineistoihin PowerPoint-esityksen muodossa. Tämän jälkeen luotiin ruudukko QGISissä ja kerättiin data grid-tietokantaan yhdistämällä uutta tietoa vanhaan tietokantaan maantieteellisen sijainnin perusteella. Sitten laskimme ruutuihin dataa ruotsinkielisten asukkaiden määrästä suhteessa kaikkiin asukkaisiin pääkaupunkiseudulla. Lopuksi aineisto visualisoitiin properties-lehdellä kuvaamaan ilmiötä mahdollisimman selkeästi. Minulla ei ole kuvaa kurssikerralla tehdystä visualisoinnista, sillä projekti ei aukea omalla koneeellani eikä ATK-luokan koneella oikein. QGIS-ohjelma valittaa, että tasoille ei löydy datalähteitä, vaikka olen tallentanut työn ihan normaalisti ja exporttasin väliaikaiset tasot pysyviksi tasoiksi erikseen. Tästä syystä myös kotitehtävänä ollut ruututeemakartta on laadittu yhdessä Tiia Tukiaisen (2024) kanssa. Hänen blogistaan löytyy siis sama teemakartta, jota kumpikin kuitenkin analysoimme erikseen blogeissamme.
Valitsimme blogiin tuotettavaan karttaan visualisoitaviksi muuttujiksi kaikki pääkaupunkiseudun asukkaat ja muunkieliset asukkaat. Halusimme laskea, kuinka suuri muunkielisten asukkaiden osuus on kaikista asukkaista pääkaupunkiseudulla. Kuvan 1 teemakartasta voi nähdä oranssin sävyillä alueet, joissa muunkielisiä asuu suurimmat osuudet. Sinisen ja vihreän sävyillä on kuvattu alueita, joissa muunkielisiä asuu pienimmät osuudet. Kuvasta 1 on tulkittavissa, että Itä-Helsingissä muunkielisten osuus on monin paikoin yli 20 prosenttia. Myös Vantaalta ja Espoosta löytyy sijainteja, joissa muunkielisten osuus on yli 30,6 prosenttia. Helsingin, Espoon ja Vantaan ulkorajoilla muunkielisiä on monin paikoin alle 5,3 prosenttia ja Helsingin keskustassa alle 14,4 prosenttia.
Näin jälkikäteen karttaa analysoitaessa mieleen tulee useampia asioita, joita siinä olisi voinut muuttaa, jotta siitä saisi informatiivisemman ja helpommin luettavan. Kartan visualisoinnissa olisi voinut vähentää luokkia esimerkiksi viiteen, sillä nyt kartalla ei ole ollenkaan punaisia ruutuja johtuen siitä, että missään pääkaupunkiseudun alueella muunkieliset eivät muodosta yli 57,1 prosenttia asukkaista. Tämä luokka on siis turha ja heikentää kartan informaatioarvoa. Myös kuntarajat olisi ollut hyvä saada kartalle, sillä silloin lukijan olisi helpompi hahmottaa, mitä aluetta milläkin ruudulla kuvataan. Muuten kartta mielestäni näyttää hyvin eri alueiden väliset erot.
Ruututeemakartalla ei mielestäni ole aina kannattavaa esittää absoluuttisia arvoja, sillä ruudut eivät ole aina tarkin tapa kuvata ilmiötä. Yhden ruudun sisälle mahtuu iso alue, jonka sisällä ilmiö voi vaihdella merkittävästi. Gaius Eriksson (2024) lisäsi tähän vielä sen, että ruutujen koolla on tietenkin merkitystä ja isompi ruutu vääristää aineistoa enemmän kuin pienempi ruutu. Perinteiseen koropleettikarttaan verrattuna ruututeemakartan informaatioarvo voi olla korkeampi. Pisteaineistot ovat kaikkein tarkimpia paikkatietoaineistoja, joten niiden informaatioarvo on aika korkeampi, kuin ruutukarttojen. Ruututeemakarttojen luettavuus verrattuna muihin teemakarttoihin on hyvä, sillä se kuvaa tehokkaasti alueiden välisiä eroja. Esimerkiksi koropleettikartta ei pysty kuvaamaan eroja niin tarkasti, kuin ruututeemakartta.
Ruututeemakartan jälkeen kurssikerralla siirryttiin rasteriaineistoihin. QGISiin avattiin korkeusmallirasteriaineisto Pornaisten alueesta ja peruskarttalehti samalta alueelta. Tämän jälkeen luotiin rinnevarjostukset käyttämällä Hillshade-toimintoa. Viimeisenä asiana kurssikerralla harjoiteltiin piirtämistä rasterikartan avulla. Pornaisten kartalle keskustan alueelle piirrettiin tiet ja talot. Minulla talojen piirtäminen jäi kotitehtäväksi, mutta yrittäessäni avata karttaa piirtääkseni talot, tämäkään kartta ei auennut oikein. Kävin kuitenkin myöhemmin piirtämässä talot kartalle ATK-luokassa, joka voidaan nähdä kuvassa 2.
Lähteet
Eriksson, G. (2024) MAA202 Neljäs viikko. Gaiuksen kurssiblogi. Viitattu 29.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/ezgaius/2024/02/06/maa202-neljas-viikko/
Tukiainen, T. (2024) Viikko 4: Ruutu- ja rasterikartat. Geoinformatiian blogi. Viitattu 29.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/tii-tuki/2024/02/21/4-kerta/