University of Helsinki
Neljännellä kurssikerralla kävimme läpi tilastojen liittämistä ruutuaineistoon, korkeuserojen visualisointia rinnevarjostuksella, sekä rasteriaineistojen luomista QGIS ohjelmassa. Eli paljon uutta ja jännittävää!
Latasimme Pääkaupunkiseudun tilastoja, joita opettelimme käsittelemään QGIS-sovelluksessa ruutuaineistona. Ruutuaineisto tuntui näppärältä tavalta löytää keino havainnollistaa dataa kartalla. Kurssikerran esimerkin lisäksi tein itse valitusta teemasta havainnollistavan kartan (kuva 1). Kurssikerralla kävi ilmi, että vanhin asutettu rakennus pääkaupunkiseudulla on vuodelta 1750. Päätin tehdä kiinteistöiän tilaston mukaan ruutuaineiston, joka näyttää ruudun vanhimman asutetun kiinteistön valmistusvuoden. Kuva havainnollistaa, missä vanhimmat asutetun kiinteistöt sijaitsevat pääkaupunkiseudulla.
Tein kyseisen kuvan valitsemalla alueen asuntovuoden minimiarvon. Tällöin vaikka alueella olisi enimmäkseen 2000-luvun asuntoja, näyttäisi tilasto kartalla vain vanhimman yksittäisen asunnon iän. Tämä pitää tiedostaa karttaa tulkittaessa, että kyseessä ei ole asuntojen valmistusvuoden keskiarvo, vaan minimi. Informatiivisuuden lisäämiseksi kartalle olisi hyvä ilmoittaa kiinteisöjen valmistusvuoden keskiarvo vuosittain. Tämä auttaisi lukijaa ymmärtämään, että kartta ei nykyisessä muodossaan kerro alueen kiinteistöjen keski-iästä mitään.
Kuva 1: PK-seudun vanhimman asutun kiinteistön valmistusvuosi
Seuraavaksi teimme Pornaisten lähialueella rasteriaineiston tulkintaa rinnevarjostuksen ja pinnanmuotojen avulla. Lisäksi opettelimme kartan valmistelua oikealle projektiolle. Oikean projektin valitseminen aina, kun luodaan tai yhdistellään karttoja on varsin yksinkertainen prosessi, mikä voi unohtuessaan vääristää lopputulemaa hurjasti. Siksi koin erityisen tärkeäksi kirjoittaa sen muistiksi blogiin.
Pornaisten keskuksesta aloitimme merkitsemään päätiestöä ja asuintaloja kartalle. Tämä muistutti mieleen aikaisemman “tiedon esittäminen maantieteessä” kurssin, jossa digitoimme karttaa samalla tekniikalla (tosin silloin käytössä oli CorelDRAW-sovellus). Hiiren klikkailu ei tuottanut turhautumista, kuten Helmikin totesi, piirtäminen sujui todella kätevästi vanhojen tietojen pohjalta. Koin sen rauhoittavana ja tässä skaalassa varsin nopealta toimeenpiteeltä.
Kuva 2: Pornaisen asuintalot peruskartalla
Lähteet:
Lappalainen-Imbert, H (2021) Kerta 4- Ruudukoita ja tiedon tuottamista piirtämällä. https://blogs.helsinki.fi/laphelmi/
Sinun ruutukartastasi innostuneena tein vastaavan mutta sisältäen alueen mediaanit. Tuli hyvin saman oloinen visuaalisesti kuin sinun kartastasi, kun itsekin tuossa pohdit että miltä alueiden keskiarvo mahtaisi näyttää.