Eri lailla vailla
Lapsettomien osuus kasvaa edelleen, uutisoitiin äsken. Trendi lähti liikkeelle omassa sukupolvessani, 1960-luvulla syntyneillä, ja koskee erityisesti koulutettuja naisia. Olen siis seurannut läheltä numeroiden takana piileviä kohtaloita.
Harva meistä kulki suoraa tietä kohti äitiyttä – tai siitä pois. Joku ei koskaan ajatellut lastenhankintaa ja tuli äidiksi miltei sattumalta. Toinen odotti pitkään että kumppani vaihtaisi kantaa lapsiasiassa. Kun näin vihdoin tapahtui, vaihtui myös kumppani. Kolmas tiesi aina haluavansa lapsia mutta kärsi useista keskenmenoista. Neljäs ehti adoptoida lapsen, juuri ennen kuin se mahdollisuus loppui hänen kaltaisilleen ja ikäisilleen naisille.
Vuosien varrella on ollut epäröintiä, epätoivoa ja yllättäviä käänteitä. Vauvakuumetta, vauva-ahdistusta, ja vauvasurua. Pahinta on se mustasukkaisuus, joka voi leimahtaa jos ystävättäristä toinen saa lapsen ja toinen ei, ja joka riivaa seksuaalista mustasukkaisuuttakin pahemmin. Nyt lähestymme vaihdevuosia ja lopullista lokerointia Tilastokeskuksen lapsilukurekistereissä. Melkein joka viidennen naisen kohdalla tulee lukemaan nolla.
Lapsettomia miehiä on tätäkin enemmän, vaikkei siitä juuri puhuta. 45-49-vuotiaista naisista 18 prosenttia, miehistä 27 prosenttia ovat lapsettomia. Toisin kuin naisilla, miesten lapsiluku kasvaa koulutuksen ja tulojen myötä. Ja toisin kuin naisilla, tie isyyteen kulkee miehillä vieläkin yksinomaan puolison kautta. Yksinäisen miehen on miltei mahdotonta esimerkiksi adoptoida lasta.
Ilmiönä lapsettomuus ei ole mitenkään uusi. 1900-luvun alussa lapsettomien osuus Suomessa oli nykypäivääkin isompi. Syyt olivat toki erilaisia. Silloin lapsia ei pitänyt hankkia, jollei ”päässyt” naimisiin.
Toisaalta puolison puute on edelleen tärkein syy lapsettomuuteen, kuten Anneli Miettisen kanssa tekemässäni tutkimuksessa ilmeni. Raskaaksitulovaikeudet taas selittävät vain pienen osan lapsettomuudesta, ja hedelmöityshoidot ovat onneksi muuttuneet tehokkaimmiksi.
Noin joka kymmenes lapseton aikuinen suomalainen on nimenomaan halunnut elää ilman lapsia. Tai kuten tätä elämäntyyliä voi myös kutsua, ”lapsivapaana”, koska he eivät tietenkään koe sitä puutteena. Lapsivapaita on kuitenkin koko väestöstä vain muutama prosentti ja itse valittu lapsettomuus siis suhteellisen harvinaista. Päinvastoin, valtaosa lapsettomista olisi halunnut lapsia. Suomessa on Euroopan maista suurin kuilu toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä.
Tosin sanat ”valittu”, ”vapaaehtoinen”, ”suunniteltu” ja ”vastentahtoinen” istuvat usein vanhemmuuteen huonosti. Tehdessämme yllä mainittua tutkimusta lastenhankinnasta yllätyimme usein. On naisia jotka eivät halua lapsia, mutta eivät käytä ehkäisyä miehensä kanssa. Tai niitä, jotka sanovat oman ihanteellisen lapsilukunsa olevan nolla, vaikka ovat yrittäneet tulla raskaaksi. (Muutama isä ilmoitti myös nollan ihanteelliseksi lapsiluvukseen. Pitäisikö siis puhua myös vastentahtoisista vanhemmista? Onneksi heitä oli kovin vähän.)
Erinomaisessa suomenruotsalaisessa kirjassa Utan (Ilman) lapsettomat naiset kertovat eri tavoista olla ja elää ilman äitiyttä. Siitä selviää, miten eri lailla lapsettomuus voi tuntua eri elämänvaiheissa. Kirjailija Susanne Ringell kärsi esimerkiksi pitkään hedelmättömyydestä. Mutta tänään hän ei enää koe olevansa vastantahtoisesti lapseton, vaan saaneensa elää juuri sitä elämää joka hänelle sopi. Toimittaja ja kirjailija Yrsa Stenius taas kuvailee, miksi hän kaksi kertaa päätyi tekemään abortin, vaikka olisi halunnut äidiksi. Tapansa mukaan Stenius yhdistää vaikeita eettisiä pohdintoja rohkeaan avoimuuteen. Hän avaa vapaan abortin kipupisteitä samalla kun hän kannattaa naisten oikeutta siihen.
Tutkijat eivät vielä tiedä tarkemmin, miksi juuri Suomessa on niin paljon lapsettomia. Sanotaan, etteivät korkeasti koulutetut naiset ja vähän koulutetut miehet löydä toisistaan puolisoa. Silti on epäselvää, miksi lapsettomuus on meillä korkeampi kuin vaikkapa Norjassa tai Ranskassa. Entä miten pitkään lapsettomien osuus voi vielä kasvaa?
Anna Rotkirch (Julkaistu Seura-lehdessäviikolla 40, 2011)
