Ruutuaineisto isosta pisteaineistosta
Tällä kertaa teimme itse pisteaineiston pohjalta ruutuaineiston. Tämä oli mielenkiintoista, koska pisteaineisto itsessään ei ole kovin informatiivinen. Mieleen tuli heti monta ideaa mitä haluaisin aineistosta visualidoida.
Löysin Liisan blogista (Ahokas, 2021) hyvin visualisoidun ruutuaineiston, kartta oli sopivan kokoinen, selkeä ja informatiivinen. Päätin ottaa siitä hieman mallia omaan karttaani, mutta jättää taustan vihreän värin pois ja ehkä lisätä vähän läpikuultavuutta. Liisan vinkistä kävin myös vilkaisemassa Ronin blogia (Kurvinen, 2021) ja innostuin Ronin käyttämästä aiheesta! Roni oli havainnollistanut ruutuaineistolla pääkaupunkiseudun vanhimmat asutut talot. Tätä aineistoa katsoessani kiinnostuin siitä, että mikähän on keskimääräinen asuttujen rakennusten ikä per neliökilometri, että olisikohan kartta saman näköinen vai ei, olisiko jollain alueella keski-ikä kuitenkin hyvin nuori, vaikka vanhimmat asutut talot olisivat todella vanhoja. Halusin nähdä tällaisen jaottelun, joten otin siitä itselleni aiheen. Aineistosta ei kuitenkaan löytynyt rakennusten valmistusvuotta, vaan ainoastaan kaavoitusvuosi tai käyttöönottovuosi. Jäi hieman epäselväksi mikä vuosiluku on kyseessä. Käytän jatkossa nimitystä käyttöönottovuosi. Suurimman osan rakennuksia kanssa tämä vuosiluku vastaa melko hyvin rakennusvuotta mutta joidenkin kohdalla ei. Tarkistin tämän muutaman hyvin tuntemani asuinrakennuksen perusteella. Eräs 1995 rakennettu oli merkitty vuodelle 1988 vaikka sen tilalla ei ole ollut 80-luvulla rakennettua taloa. Sitten taas vuonna 1984 rakennettu talo oli merkitty vuodelle 1982. Suurin osa vuosiluvuista oli kuitenkin hyvin lähellä rakennusvuotta, joten en anna tämän häiritä. Ehkä se kuitenkin antaa osvittaa siitä, missä järjestyksessä alueet on rakennettu joten päätin pysyä aiheessa.
Käyttöönottovuosia (aineistossa KAVU) ei ollut saatavissa kaikille rakennuksille ja nämä oli merkitty luvulla 999999999. Poistin tällaiset kohteet ennen käsittelyä, ettei laskutoimitukset vääristyisi. Pätin käyttää keskilukuna mediaania, koska keskiarvo toimii huonosti vuosilukujen kanssa jos esimerkiksi alueella yksi talo saa arvokseen 2015 ja loput 1920, niin luku havainnollistaa hyvin huonosti sitä että pääosin rakennukset ovat 1920-luvulla rakennettuja. Ruutuaineistossa olisi toki voinut esittää myös absoluuttisia arvoja, mutta tähän havainnollistukseen halusin saada alueen keskiluvun jotta näkisi alueiden kehitysjärjestyksen.
Kokeilin kahta eri ruutukokoa, 2km x 2km ja 1km x 1km mutta totesin jälkimmäisen paremmaksi koska uudet asuinalueet eivät yleensä ole edes neliökilometrin kokoisia vaan voivat olla pienempiäkin, joten 2km särmän pituus johti keskilukujen lähestymiseen ja kartan epäselvyyteen. Puolen neliökilometrin ruutujakin harkitsin, mutta se näytti näin laajalla kartalla jo hieman sekavalta.
Ruutujen värien valinta ja kategorioiden rajojen asettaminen tuotti haasteita kun mikään valmiista kategorisoinneista ei minusta tuntunut hyvältä. Rakennuskaudet eivät jakaudu tasaisin väliajoin ja älykäs rypäsjakokaan ei tehnyt loogisia jakoja mielestäni, koska halusin että sota-aika ja sodan jälkeinen aika sivat oma ryhmänsä. Päädyin käyttämään yhdeksää kategoriaa, mikä on hieman epätavanomaista, mutta mielestäni tässä käytössä se toimi hyvin. Kuitenkin varhaisimmat vuodet ovat samansävyisiä joten muodostavat sinänsä oman isomman kategorian.
Jos tätä ruututeemakarttaa vertaa kuvitteelliesti koropleettikarttaan, niin tässä näen hyvänä puolena sen, että ruutujen koon voi valita itse teemaan sopivaksi. Jos vastaavan keskiluvun olisi laskenut perustuen esimerkiksi kaupunkien osa-alueisiin, olisi tulokset niin ympäripyöreät, ettei ne oikeastaan kertoisi mitään. Ruututeemakartassa luettavuutta voi kyllä hieman häiritä ruutujen viivat, koska ne helposti peittävät alleen esimerkiksi kuntarajat tai muut hahmottavista helpottavat maantieteelliset merkit. Sen vuoksi vedin kuntarajat punaisella ja nostin järvet ja joet kartan päälimmäiseen kerrokseen, että ne erottuisivat paremmin.
Kartalta nähdään että Espoo on rakentunut melko tasaisesti tietyllä aikakaudella, kun taas esimerkiksi siellä missä Helsingin keskusta aiemmin oli (Helsingin pitäjän kirkonkylä) on hyvinkin vanhoja rakennuksia ryppäänä uusien asuinalueiden keskellä. Sama on nähtävissä Espoon pohjois-osissa (luultavasti vanhoja maatiloja). Tuoreimmat asuinalueet näyttäisivät olevan Vantaalla ja Itä-Helsingissä. Espoon tasaisempi väritys todennäköisesti kertoo siitä, että Espoossa on enemmän tehty viime vuosina täydennysrakentamista kuin ihan uusia asuinallueita. Espoossa tuoreimmat keskiluvut osuvat radan varrelle ja rantatonteille, erityisesti meren lahtien ympärille. Helsingin keskustan väritys taas kertoo että keskusta on ollut jo pitkään niin täynnä vanhoja rakennuksia, ettei mediaania mitenkään saada nostettua rakentamalla väliin muutamia uusia. Keskusta onkin pitkälti vanhaa rakennuskantaa. Ainoastaan uudet täyttömaat loistavat uudiskohteillaan, esimerkiksi Jätkäsaari ja Kalasatama.
Verrattuna Ronin (Kurvinen 2021) tekemään karttaan alueen vanhimmista rakennuksista, tämä näyttää visuaalisesti hyvin samalla tapaa jakautuneelta vaikka itse käsittelen alueiden mediaaneja. Molemmissa kartoissa Helsinki ja Vantaa ovat hyvin kirjavat, eli vierekkäiset alueet voivat olla hyvinkin eri ikäisiä, kun taas Espoo on paljon tasaisemmin jakautunut naapurusalueidensa suhteen.
Rasteriaineiston käsittelyä
Tällä kertaa tutustuimme myös rasteriaineiston käyttöön ja teimme itse vektoriaineistoa rasteriaineiston pohjalta. Merkitsimme asutut rakennukset ja tiet Pornaisten alueelle. Tätä ehkä pääsemme tutkimaan paremmin seuraavalla kerralla, miten tekemiämme aineistoja voi hyödyntää.
Lähteet:
Ahokas, Liisa (2021). Liisan kurssiblogi. Haettu 15.2.2021 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/ahokliis/
Kurvinen, Roni (2021). ronikurv’s blog. Haettu 15.2.2021 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/ronikurv/