Tervetuloa SAVE-hankkeen kotisivuille

Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä (SAVE) -hanke on selvittänyt kipsin soveltuvuutta  parantamaan Saaristomeren ja koko Itämeren tilaa. Hanke on julkaissut tutkimuksen ja saatujen kokemusten pohjalta laaditun tietopaketin kipsistä, joka tarkoitettu tiedonlähteeksi maatalouden vesiensuojelutoimien toteuttajille sekä muille aiheen parissa työskenteleville. SAVE-hanke on julkaissut myös politiikkasuositukset kipsin laajamittaiselle käyttöönotolle ja liittämiseksi tuen piiriin.

SAVE on kerännyt kokemuksia kipsin käytöstä laajalla alueella. Lisäksi hankkeessa on saatu vahvistusta aiemmille tutkimuksille kipsin vesistövaikutuksista. Hankkeessa toteutettiin mittava kipsinlevityspilotti yhteistyössä viljelijöiden kanssa syksyllä 2016. Vaikutuksia vedenlaatuun seurataan jatkossakin – ainakin vuoden 2020 loppuun asti. Tulosten pohjalta on laadittu suunnitelma kipsin käytölle Etelä-Suomen rannikkoalueilla sekä ehdotus kipsin liittämiseksi maatalouden tukijärjestelmien piiriin (ks. politiikkasuositukset).

SAVE-hankkeen seurantaa ja tutkimuksia kipsipilottialueella jatkaa nyt SAVE2-hanke. Kipsin vaikutuksen kestoa arvioidaan jatkamalla Savijoen vedenlaadun seurantaa. Myös kaivovesi-, maa- ja kasvustonäytteita otetaan edelleen myös jatkossa. Lisäksi hankkeessa selvitetään kipsin levitykseen ja tehoon liittyviä käytännön kysymyksiä – erityisesti kipsin talvilevitystä laboratoriossa tehtävällä lumilevityskokeella.

SAVE2-hankkeessa on myös tarkoitus mallintaa laajamittaisen kipsinlevityksen vaikutusta rannikkovesien ravinnepitoisuuksiin sekä edistää kipsikäsittelyn tutkimista myös muissa Itämeren rantavaltioissa. Kipsin vaikutuksia maan mikrobitoimintaan tullaan selvitettämään.  Lisäksi tarkennetaan käsitystä kipsin vaikutuksesta maan kationitasapainoon.

Kaikesta tästä kuulee ensimmäisten joukossa seuraamalla SAVE:n blogisivua sekä somekanavia (Twitter ja Facebook). Tilaamalla uutiskirjeen saa sähköpostiin kootusti tietoa hankkeen kulumisista muutaman kuukauden välein.

SAVE oli Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen tutkimushanke. Se oli osa hallituksen kiertotalouden kärkihanketta, joka sai rahoitusta ympäristöministeriöltä. Kipsipilotti oli mukana myös NutriTrade-hankkeessa, joka sai rahoitusta EU Central Baltic -ohjelmasta.

SAVE2-hanke (Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä – jatkoseuranta) on Suomen ympäristökeskuksen (vastuuorganisaatio) ja Helsingin yliopiston tutkimushanke, jota rahoittaa ympäristöministeriö.

MIKSI KIPSIÄ?

Peltojen kipsikäsittelyllä on potentiaalia uudeksi, merkittäväksi keinoksi vähentää maatalouden fosforihuuhtoumaa Itämereen. Levitys on viljelijälle helppoa, ja vaikutukseltaan toimenpide nopea ja tehokas. Kipsi parantaa peltomaan ionivahvuutta ja vähentää siten eroosiota ja fosforin huuhtoutumista vesistöihin. Tulosten mukaan kipsi  vähentää pelloilta tulevan fosforikuormituksen noin puoleen, muttei edellytä muutoksia viljelykäytännöissä, vähennä viljelyalaa tai heikennä satoja. Lue kipsikäsittelystä SAVE-hankkeen tietopaketista!

logot

 

Blogi

Kipsin vaikutukset pintamaahan ja kasvustoon lyhytaikaisia

  Kipsin levitys savipelloille vaikuttaa pintamaan ja kasvuston ravinne- ja hivenainepitoisuuksiin melko vähän. Jos maassa on kaliumin tai magnesiumin puutetta, on näiden ravinnekationien riittävyyteen kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota kipsiä käytettäessä. Vaikutukset maahan Kipsi liukenee maassa kalsium- ja sulfaatti-ioneiksi. Tämä näkyy viljavuusanalyysin johtoluvussa. Ennen syksyllä 2016 toteutettua kipsinlevitystä, tutkittujen kipsilohkojen johtoluku oli keskimäärin 0,9, mutta seuraavana …

Laajamittaisen peltojen kipsikäsittelyn vaikutus fosforihuuhtoumiin ja jokien sulfaattipitoisuuksiin

Kipsi vähentää fosforin huuhtoutumista pelloilta vesiin. Kipsin peltolevitys kuitenkin lisää lähivesistöjen sulfaattipitoisuutta, koska kipsin liuetessa siitä vapautuu sulfaattia. Tämä rajoittaa kipsin käyttöä esimerkiksi järvien valuma-alueilla, koska kohonnut sulfaattipitoisuus saattaisi lisätä järvien rehevöitymistä. Merissä sulfaattia on luonnostaan runsaasti, joten kipsin käyttöä suositellaan valuma-alueilla, joilta vesi kulkeutuu suoraan tai jokia pitkin mereen. Korkeat sulfaattipitoisuudet haittaavat jokien vesieliöstöä. …

Tieteellinen artikkeli kipsikäsittelyn sosiaalisesta hyväksyttävyydestä sekä käytännön soveltuvuudesta ja toteutettavuudesta ilmestynyt

SAVE-hankkeessa tehdystä tutkimuksesta on ilmestynyt uusi tieteellinen artikkeli Gypsum amendment of arable fields as a water protection measure – farmers’ experience, phosphorus reduction potential and associated costs drawn from a large scale pilot. Artikkelissa kerrotaan SAVE-pilotin tuloksia kipsikäsittelyn sosiaalisesta hyväksyttävyydestä viljelijöiden näkökulmasta sekä käytännön toteuttavuudesta ja soveltuvuudesta logistiikan, levityskulujen ja vähennyspotentiaalin suhteen. Tulosten mukaan pilottiviljelijät …