Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä eli SAVE –hanke (2016–2018) oli Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteinen tutkimusprojekti, joka selvitti peltojen kipsikäsittelyn soveltuvuutta laajan mittakaavan vesiensuojelukeinoksi. Hankkeessa toteutettiin mittava kipsinlevityspilotti yhteistyössä viljelijöiden kanssa syksyllä 2016. Tutkimuksia ja pilottialueen seurantaa jatkettiin SAVE2-hankkeessa (2019–2021). Vedenlaadun seurantaa alueella jatketaan edelleen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoiman KIPSI-hankkeen puitteissa.
SAVE-hanke julkaisi vuonna 2018 tutkimuksen ja saatujen kokemusten pohjalta laaditun tietopaketin kipsistä, joka tarkoitettu tiedonlähteeksi maatalouden vesiensuojelutoimien toteuttajille sekä muille aiheen parissa työskenteleville. SAVE-hankkeen tulosten pohjalta laadittiin myös suunnitelma kipsin käytölle Etelä-Suomen rannikkoalueilla sekä politiikkasuositukset kipsin laajamittaiselle käyttöönotolle ja liittämiseksi tuen piiriin.
SAVE2-hanke jatkoi seurantaa pilottialueella sekä tutkimuksia peltojen kipsikäsittelystä fosforikuormituksen hallinnassa. SAVE2-jatkoseurantahankkeen viiden vuoden seurannan ja tutkimusten tulokset on koottu Suomen ympäristökeskuksen raporttiin Peltojen kipsikäsittely fosforikuormituksen hallinnassa – pilottina Savijoen valuma-alue.
SAVE (2016–2018) oli Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen tutkimushanke. Se oli osa hallituksen kiertotalouden kärkihanketta, joka sai rahoitusta ympäristöministeriöltä. Kipsipilotti oli mukana myös NutriTrade-hankkeessa, joka sai rahoitusta EU Central Baltic -ohjelmasta.
SAVE2-hanke (2019-2021), eli Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä – jatkoseuranta, oli Suomen ympäristökeskuksen (vastuuorganisaatio) ja Helsingin yliopiston tutkimushanke, jota rahoitti ympäristöministeriö.
MIKSI KIPSIÄ?
Peltojen kipsikäsittelyllä on potentiaalia uudeksi, merkittäväksi keinoksi vähentää maatalouden fosforihuuhtoumaa Itämereen. Levitys on viljelijälle helppoa, ja vaikutukseltaan toimenpide nopea ja tehokas. Kipsi parantaa peltomaan ionivahvuutta ja vähentää siten eroosiota ja fosforin huuhtoutumista vesistöihin. Tulosten mukaan kipsi vähentää pelloilta tulevaa fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoumaa, muttei edellytä muutoksia viljelykäytännöissä, vähennä viljelyalaa tai heikennä satoja. Lue kipsikäsittelystä SAVE-hankkeen tietopaketista sekä jatkoseurantahankkeen tuloksista SAVE2-hankkeen loppuraportista.
