Tervetuloa SAVE-hankkeen kotisivuille

Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä (SAVE) -hanke on selvittänyt kipsin soveltuvuutta  parantamaan Saaristomeren ja koko Itämeren tilaa. Hanke on julkaissut tutkimuksen ja saatujen kokemusten pohjalta laaditun tietopaketin kipsistä, joka tarkoitettu tiedonlähteeksi maatalouden vesiensuojelutoimien toteuttajille sekä muille aiheen parissa työskenteleville. SAVE-hanke on julkaissut myös politiikkasuositukset kipsin laajamittaiselle käyttöönotolle ja liittämiseksi tuen piiriin.

SAVE on kerännyt kokemuksia kipsin käytöstä laajalla alueella. Lisäksi hankkeessa on saatu vahvistusta aiemmille tutkimuksille kipsin vesistövaikutuksista. Hankkeessa toteutettiin mittava kipsinlevityspilotti yhteistyössä viljelijöiden kanssa syksyllä 2016. Vaikutuksia vedenlaatuun seurataan jatkossakin – ainakin vuoden 2020 loppuun asti. Tulosten pohjalta on laadittu suunnitelma kipsin käytölle Etelä-Suomen rannikkoalueilla sekä ehdotus kipsin liittämiseksi maatalouden tukijärjestelmien piiriin (ks. politiikkasuositukset).

SAVE-hankkeen seurantaa ja tutkimuksia kipsipilottialueella jatkaa nyt SAVE2-hanke. Kipsin vaikutuksen kestoa arvioidaan jatkamalla Savijoen vedenlaadun seurantaa. Myös kaivovesi-, maa- ja kasvustonäytteita otetaan edelleen myös jatkossa. Lisäksi hankkeessa selvitetään kipsin levitykseen ja tehoon liittyviä käytännön kysymyksiä – erityisesti kipsin talvilevitystä laboratoriossa tehtävällä lumilevityskokeella.

SAVE2-hankkeessa on myös tarkoitus mallintaa laajamittaisen kipsinlevityksen vaikutusta rannikkovesien ravinnepitoisuuksiin sekä edistää kipsikonseptin vientiä Itämeren rantavaltioihin. Kipsin vaikutuksia maan mikrobitoimintaan tullaan selvitettämään.  Lisäksi tarkennetaan käsitystä kipsin vaikutuksesta maan kationitasapainoon.

Kaikesta tästä kuulee ensimmäisten joukossa seuraamalla SAVE:n blogisivua sekä somekanavia (Twitter ja Facebook). Tilaamalla uutiskirjeen saa sähköpostiin kootusti tietoa hankkeen kulumisista muutaman kuukauden välein.

SAVE oli Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen tutkimushanke. Se oli osa hallituksen kiertotalouden kärkihanketta, joka sai rahoitusta ympäristöministeriöltä. Kipsipilotti oli mukana myös NutriTrade-hankkeessa, joka sai rahoitusta EU Central Baltic -ohjelmasta.

SAVE2-hanke (Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä – jatkoseuranta) on Suomen ympäristökeskuksen (vastuuorganisaatio) ja Helsingin yliopiston tutkimushanke, jota rahoittaa ympäristöministeriö.

MIKSI KIPSIÄ?

Peltojen kipsikäsittelyllä on potentiaalia uudeksi, merkittäväksi keinoksi vähentää maatalouden fosforihuuhtoumaa Itämereen. Levitys on viljelijälle helppoa, ja vaikutukseltaan toimenpide nopea ja tehokas. Kipsi parantaa peltomaan ionivahvuutta ja vähentää siten eroosiota ja fosforin huuhtoutumista vesistöihin. Tulosten mukaan kipsi  vähentää pelloilta tulevan fosforikuormituksen noin puoleen, muttei edellytä muutoksia viljelykäytännöissä, vähennä viljelyalaa tai heikennä satoja. Lue kipsikäsittelystä SAVE-hankkeen tietopaketista!

logot

 

Blogi

Kertausta kipsikäsittelystä

Yleinen tietoisuus peltojen kipsikäsittelystä kasvaa koko ajan. Itämeren suojelun näkökulmasta se on erinomainen asia, sillä tehokkaita keinoja ravinnekuormituksen vähentämiseksi tarvitaan kipeästi. Tässä kirjoituksessa kertaamme niitä kipsiin liittyviä asioita, jotka viime aikoina ovat nousseet esiin mediassa ja viljelijätapaamisissa.  Toivomme kirjoituksen täsmentävän eräitä näkökohtia, joihin voi liittyä väärinkäsityksiä. Kannattaa käydä kurkkaamassa myös kipsikäsittelystä kertova tietopaketti. Kipsi ei …

SAVE2 jatkaa SAVE-hankkeen seurantaa ja tutkimuksia

SAVE2-hanke jatkaa seurantaa ja tutkimuksia kipsipilottialueella vuoden 2020 loppuun. Kipsin vaikutuksen kestoa arvioidaan jatkamalla Savijoen vedenlaadun seurantaa. Kaivovesi-, maa- ja kasvustonäytteiden ottoa jatketaan myös edelleen. Lisäksi hankkeessa selvitetään kipsin levitykseen ja tehoon liittyviä käytännön kysymyksiä – erityisesti kipsin talvilevitystä laboratoriossa tehtävällä lumilevityskokeella. Tarkoitus on myös mallintaa laajamittaisen kipsinlevityksen vaikutusta rannikkovesien ravinnepitoisuuksiin sekä edistää kipsikonseptin vientiä …

Siilinjärven kipsi on tutkitusti puhdasta

SAVE-hankkeessa käytetty kipsi on peräisin Siilinjärveltä, lannoiteyritys Yaran tehtailta. Kipsin syntyprosessia on aiemmin käsitelty blogissa Siilinjärven Alpit -nimisessä jutussa. Seuraavassa yhteenvedossa Yaralla viestintäpäällikkönä toiminut Seija Luomanperä kirjoittaa Siilinjärven kipsin alkuperästä ja koostumuksesta. Hankkeen puolesta suuret kiitokset hänelle kipsikäsittelyn edistämiseksi tehdystä työstä! Yaran Maanparannuskipsiä syntyy fosforihapon valmistuksen yhteydessä Siilinjärven tehtaalla, kun apatiittia käsitellään rikkihapolla. Maanparannuskipsi on kalsiumsulfaattia, ja …