Tervetuloa SAVE-hankkeen kotisivuille

Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä eli SAVE –hanke (2016–2018) oli Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteinen tutkimusprojektijoka selvitti peltojen kipsikäsittelyn soveltuvuutta laajan mittakaavan vesiensuojelukeinoksi. Hankkeessa toteutettiin mittava kipsinlevityspilotti yhteistyössä viljelijöiden kanssa syksyllä 2016. Tutkimuksia ja pilottialueen seurantaa jatkettiin SAVE2-hankkeessa (2019–2021). Vedenlaadun seurantaa alueella jatketaan edelleen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoiman KIPSI-hankkeen puitteissa.

SAVE-hanke julkaisi vuonna 2018 tutkimuksen ja saatujen kokemusten pohjalta laaditun tietopaketin kipsistä, joka tarkoitettu tiedonlähteeksi maatalouden vesiensuojelutoimien toteuttajille sekä muille aiheen parissa työskenteleville. SAVE-hankkeen tulosten pohjalta laadittiin myös suunnitelma kipsin käytölle Etelä-Suomen rannikkoalueilla sekä politiikkasuositukset kipsin laajamittaiselle käyttöönotolle ja liittämiseksi tuen piiriin.

SAVE2-hanke jatkoi seurantaa pilottialueella sekä tutkimuksia peltojen kipsikäsittelystä fosforikuormituksen hallinnassa. SAVE2-jatkoseurantahankkeen viiden vuoden seurannan ja tutkimusten tulokset on koottu Suomen ympäristökeskuksen raporttiin Peltojen kipsikäsittely fosforikuormituksen hallinnassa – pilottina Savijoen valuma-alue.

SAVE (2016–2018) oli Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen tutkimushanke. Se oli osa hallituksen kiertotalouden kärkihanketta, joka sai rahoitusta ympäristöministeriöltä. Kipsipilotti oli mukana myös NutriTrade-hankkeessa, joka sai rahoitusta EU Central Baltic -ohjelmasta.

SAVE2-hanke (2019-2021), eli Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä – jatkoseuranta, oli Suomen ympäristökeskuksen (vastuuorganisaatio) ja Helsingin yliopiston tutkimushanke, jota rahoitti ympäristöministeriö.

MIKSI KIPSIÄ?

Peltojen kipsikäsittelyllä on potentiaalia uudeksi, merkittäväksi keinoksi vähentää maatalouden fosforihuuhtoumaa Itämereen. Levitys on viljelijälle helppoa, ja vaikutukseltaan toimenpide nopea ja tehokas. Kipsi parantaa peltomaan ionivahvuutta ja vähentää siten eroosiota ja fosforin huuhtoutumista vesistöihin. Tulosten mukaan kipsi  vähentää pelloilta tulevaa fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoumaa, muttei edellytä muutoksia viljelykäytännöissä, vähennä viljelyalaa tai heikennä satoja. Lue kipsikäsittelystä SAVE-hankkeen tietopaketista  sekä jatkoseurantahankkeen tuloksista SAVE2-hankkeen loppuraportista.

logot

 

Blogi

SAVE2-kipsihankkeen tulosten julkistustilaisuus – Lunastiko kipsi lupauksensa Savijoella?

SAVE-kipsipilotissa levitettiin syksyllä 2016 kipsiä 1550 peltohehtaarille varsinaissuomalaisella Savijoen valuma-alueella. Tutkimusta ja seurantaa on jatkettu siitä asti. Tuloksista kerrottiin hankkeen loppuseminaarissa 19.10.2022 Ympäristöministeriön Pankkisalissa. Hybriditilaisuuteen osallistui lähes 100 henkilöä. Samaan aikaan julkaistiin hankkeen loppuraportti sekä tiedote hankkeen tuloksista. Tilaisuuden esitykset ovat luettavissa täällä. Tallenne tilaisuudesta löytyy Suomen ympäristökeskuksen Youtube-kanavalla.  Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan (3.11.2022 saakka). …

SAVE2 julkaisi loppuraportin – tulokset yli viiden vuoden seurannasta ja tutkimuksesta

Peltojen kipsikäsittely fosforikuormituksen hallinnassa – Pilottina Savijoen valuma-alue  -raportti julkaistiin tänään  SAVE2-seurantahankkeen loppuseminaarin aikana. Samalla hanke julkaisi myös tiedotteen  tiivistyksenä hankkeen tuloksista. ”Peltojen kipsikäsittely on Lounais-Suomen Savijoella toteutetun pitkän ja laaja-alaisen tutkimuksen mukaan vähentänyt fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoumaa. Kipsi tarjoaa nopeasti vaikuttavan ja viljelijälle helpon tavan vähentää maatalouden vesistöpäästöjä. Paras tulos saadaan, kun käsittely …

Kipsin testausta erilaisilla mailla – Ruukkukokeiden tulokset

Vaikuttaako kipsi peltomaan ravinnetasapainoon, kasvukuntoon tai mikrobiaktiivisuuteen? Näitä erityisesti viljelijöitä kiinnostavia kysymyksiä on selvitetty paitsi SAVE-pilottialueella maa- ja kasvinäyttein, myös maanparannusaineita testaavissa ruukkukokeissa. Ruukkukokeissa kipsi lisäsi magnesiumin ja kaliumin huuhtoumista, mutta savimailla vaikutus maan ravinnetilaan oli vähäinen eikä vaikuttanut viljavuusluokkaan. Satoisuutta kipsi ei ainakaan vähentänyt. Maan biologista aktiivisuutta kuvaavaan maahengitykseen kipsillä ei kokeen mukaan ollut …