Usein kysytyt kysymykset

Mitä ovat SAVE- ja SAVE2-hankkeet?
Kuinka kipsi vaikuttaa fosforin huuhtoutumiseen?
Vaikuttaako kipsi satoihin?
Vaikuttaako kipsikäsittely kasvien mahdollisuuksiin ottaa maasta fosforia tai muita ravinteita?
Muuttaako kipsi maan pH:ta?
Sisältääkö kipsi rikkiä?
Liittyykö kipsin käyttöön tila- tai lohkokohtaisia rajoitteita?
Millaisille pelloille kipsi soveltuu?
Millaisilla maalajeilla kipsi vesiensuojelumenetelmänä toimii?
Vaikuttaako kipsi maan pieneliöstöön?
Voiko kipsiä käyttää järvien valuma-alueilla? Entä pohjavesialueilla?
Aiheutuuko kipsin käytöstä haittaa vesieliöstölle?
Kuinka kauan kipsin vaikutus kestää?
Mitä kipsi on ja mistä se on peräisin?
Kuinka kipsi kuljetaan tiloille?
Minkälainen kalusto kipsinlevitykseen soveltuu?
Mihin aikaan vuodesta kipsi tulisi levittää? Entä miten levitys kannattaa ajoittaa suhteessa muihin peltotöihin?
Vaikuttaako kipsinlevitys muihin tilalla suunniteltuihin toimenpiteisiin?
Voiko kipsinlevityksestä tulla viljelijöille pakollista tulevaisuudessa?
Onko kipsinlevityksellä vaikutusta EU-tukiin?
Millaiset ovat kipsikäsittelyn kustannukset? Entä kipsin kustannusvaikuttavuus?
Miksi kipsikäsittelyä on tutkittu niin paljon?

Mitä ovat SAVE ja SAVE2 -hankkeet?

SAVE-hanke (2016–2018) oli Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteinen tutkimusprojekti, jonka tavoitteena oli selvittää, soveltuuko peltojen kipsikäsittely laajan mittakaavan vesiensuojelukeinoksi. Hankkeessa toteutettiin kipsinlevityspilotti Savijoen valuma-alueella yhteistyössä viljelijöiden kanssa. SAVE-hankkeessa kerättiin viljelijöiden kokemuksia ja tutkittiin kipsin vaikutuksia vesistöön sekä maan ravinnetilaan. SAVE-hankkeen tutkimuksia pilottialueella jatkaa nyt SAVE2-hanke.

SAVE-hanke sai rahoitusta ympäristöministeriöltä (2016–2018) ja se oli osa hallituksen kiertotalouden kärkihanketta. Ympäristöministeriö rahoittaa myös SAVE2-hanketta (2019-2020). Savijoen kipsipilotti toteutettiin yhteistyössä NutriTrade-hankkeen (2015-2018) kanssa, joka sai rahoitusta EU Central Baltic -ohjelmasta.

SAVE-hankkeessa laadittiin kipsikäsittelystä tehdyn tutkimuksen ja saatujen kokemusten pohjalta tiivis tietopaketti Peltojen kipsikäsittely maatalouden vesiensuojelukeinona sekä kansalliset politiikkasuositukset kipsin laajamittaiselle käyttöönotolle ja liittämiseksi tuen piiriin. NutriTrade-hankkeessa julkaistiin kansainväliset politiikkasuositukset (NutriTrade Policy Brief 1 ja NutriTrade Policy Brief 2) kipsin käytön edistämiseksi Itämeren suojelussa.

SAVE-hankkeen seurantaa ja tutkimuksia kipsipilottialueella jatkaa nyt SAVE2-hanke. Kipsin vaikutuksen kestoa arvioidaan jatkamalla Savijoen vedenlaadun seurantaa. Myös kaivovesi-, maa- ja kasvustonäytteitä otetaan edelleen myös jatkossa. Lisäksi hankkeessa selvitetään kipsin levitykseen ja tehoon liittyviä käytännön kysymyksiä – erityisesti kipsin talvilevitystä laboratoriossa tehtävällä lumilevityskokeella.

SAVE2-hankkeessa on myös tarkoitus mallintaa laajamittaisen kipsinlevityksen vaikutusta rannikkovesien ravinnepitoisuuksiin sekä edistää kipsikonseptin vientiä Itämeren rantavaltioihin. Kipsin vaikutuksia maan mikrobitoimintaan tullaan selvittämään.  Lisäksi tarkennetaan käsitystä kipsin vaikutuksesta maan kationitasapainoon.

SAVE2-hanke (Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä – jatkoseuranta) on Suomen ympäristökeskuksen (vastuuorganisaatio) ja Helsingin yliopiston tutkimushanke, jota rahoittaa ympäristöministeriö.

Kuinka kipsi vaikuttaa fosforin huuhtoutumiseen?

Kipsi vähentää sekä liuenneen että maahiukkasiin sitoutuneen fosforin kulkeutumista pellolta vesistöihin. Kipsin sisältämät kalsium ja sulfaatti nostavat maan ionivahvuutta, jolloin maahiukkaset muodostavat suurempia partikkeleita, jotka eivät niin helposti kulkeudu sade- ja lumensulamisvesien mukana vesistöihin. Kipsin kalsium on erityisen tehokas maan ”murustaja”. Kipsi vahvistaa myös fosforin sitoutumista maahiukkasiin, niin että fosfori pysyy kuitenkin kasvien käytettävissä. Kipsi vähentää myös orgaanisen hiilen huuhtoutumista. Kipsin vaikutus alkaa heti sen liuettua peltomaahan ja kestää useita vuosia, arviolta 4–5 vuotta.

Vaikuttaako kipsi satoihin?

Kipsi ei laske satotasoja, mutta voi joissakin tilanteissa jopa lisätä niitä. Muun muassa ristikukkaiset kasvit voivat hyötyä kipsin sisältämästä sulfaattirikistä. Kipsissä maahan tulee vajaa 8 kg/ha fosforia ”epäpuhtautena”, mikä on kuitenkin pieni määrä, sillä kipsiä ei levitetä vuosittain. Toisaalta sulfaatin vuoksi kasvien kyky ottaa seleeniä voi tilapäisesti (ensimmäisenä vuonna kipsinlevityksen jälkeen) laskea. Seleenipitoisuuden mahdollinen aleneminen on otettava huomioon, jos kipsinlevitystä seuraavan vuoden satoa käytetään eläinten rehuna.

Vaikuttaako kipsikäsittely kasvien mahdollisuuksiin ottaa maasta fosforia tai muita ravinteita?

Kipsikäsittely ei vaikuta kasvien mahdollisuuksiin ottaa maasta fosforia tai muita ravinteita, poikkeuksena seleeni. Kipsikäsittely avittaa fosforin luontaista kiinnittymistä maahiukkasten pinnoille. Se ei kuitenkaan lukitse fosforia tiukasti maahan, vaan fosfori pysyy kasveille käyttökelpoisessa muodossa.

Kipsin sisältämä sulfaatti voi vaikuttaa kasvin kykyyn ottaa seleeniä. Vaikutus koskee kuitenkin vain ensimmäistä satoa, jolloin pintamaan sulfaattipitoisuus on korkeimmillaan. Tähän voidaan varautua joko käyttämällä seleenipitoisia lannoitteita tai lisäämällä seleeniä eläinten rehuun. Seleeniä on maassa yleensä hyvin pienet varannot. SAVE-hankkeen seurannassa seleenin pitoisuudet olivat tutkimusalueella jo lähtötilanteessa niin alhaisia, ettei TraP-hankkeessa havaittua nurmisadon lyhytaikaista seleenipitoisuuden laskua kyetty todentamaan.

Kipsikäsittelyn ei ole Suomessa tehdyissä tutkimuksissa havaittu vaikuttavan muiden ravinteiden kuin seleenin ottoon. Tutkimuksissa ei tähän saakka ole havaittu kipsin vaikuttavan kasvien magnesiumin tai kaliumin ottoon. Asian tarkastelua jatketaan SAVE2-hankkeessa.

Muuttaako kipsi maan pH:ta?

Kipsi ei muuta maan pH:ta. Koska kipsissä on kalsiumia, se saatetaan mieltää pH:ta nostavaksi kalkitusaineeksi. Toisaalta kipsin sisältämän rikin saatetaan ajatella laskevan pH:ta. Peltomaan pH ei kuitenkaan muutu kumpaankaan suuntaan, sillä kipsi on neutraali suola, ts. sen sisältämät kalsium- ja sulfaatti-ionit eivät kykene muuttamaan pH:ta. Jos pellon pH:ta on tarpeen kohottaa, silloin tulee käyttää tähän tarkoitukseen soveltuvia kalkitusaineita.

Sisältääkö kipsi rikkiä?

Kipsi sisältää rikkiä noin 18 prosenttia. Kun kipsiä levitetään 4000 kg hehtaarille, tulee sen mukana rikkiä 720 kg hehtaarille. Kipsinlevitys voi auttaa rikinpuutteeseen. Kipsin mukana tuleva rikki kannattaa ottaa huomioon, mikäli pellolle on suunniteltu rikkilannoitusta.

Liittyykö kipsin käyttöön tila- tai lohkokohtaisia rajoitteita?

EU:n luomuasetuksen mukaan luomuviljelyssä voidaan käyttää luonnonkipsiä, mutta ei teollisessa prossissa muodostunutta kipsiä (esim. Siilinjärven kipsiä).

Kipsin käyttöä ei suositella pelloille, joilla on kaliumin tai magnesiumin puutetta ja kalsiumia vastaavasti runsaasti. Kalsiumin lisääminen syrjäyttää kaliumia ja magnesiumia pois maahiukkasten pinnoilta, jolloin näiden eri kationien välinen epätasapaino korostuu. Kipsi ei vaikuta peltomaan happamuuteen. Mikäli pellolla on happamuusongelma, tulisi se hoitaa kuntoon kalkituksella ennen kipsin käyttöä vesiensuojelukeinona. Jos levitysalueella on kaivo, suojavyöhykkeen jättäminen sen ympärille on suositeltavaa.

Fosforihappoteollisuuden sivutuotteena syntyneessä kipsissä on pieni määrä fosforia (esim. Siilinjärven kipsissä 0,2 %). Viljelijä voi halutessaan ottaa tämän huomioon fosforilannoituksen mitoituksessa. Kipsin sisältämän fosforin määrää ei kuitenkaan huomioida ympäristökorvauksiin liittyvissä lannoitusrajoituksissa.

Millaisille pelloille kipsi soveltuu?

Kipsi soveltuu kasvinviljelyssä oleville pelloille, jotka kynnetään tai kevytmuokataan puinnin jälkeen sekä suorakylvettäville pelloille, joilla viljellään kevätviljaa.

Nurmimaille voi levittää kipsiä, mikäli ne uudistetaan (ja muokataan) levityksen yhteydessä. Kipsin soveltuvuutta nurmimaille ei ole aiemmin riittävästi testattu, joten SAVE-hankkeen laajan mittakaavan vuoksi ne rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Hankkeessa kipsillä on vesiensuojelullinen tarkoitus, joten ensisijaisesti kipsiä halutaan testata peltolohkoilla, joilla ravinnevalumien riski on suuri.

EU:n luomuasetuksen mukaan luomuviljelyssä voidaan käyttää luonnonkipsiä, mutta ei teollisessa prossissa muodostunutta kipsiä (esim. Siilinjärven kipsiä).

Koska kipsi sisältää kalsiumia, jokaisen peltolohkon soveltuvuus kipsille tulisi tarkistaa. Esimerkiksi ylikalkituille pelloille se ei sovellu.

Kipsiä ei myöskään suositella levitettäväksi syysviljan suorakylvössä oleville peltolohkoille. Jos kipsi ei ehdi liueta kunnolla maahan, pintamaan suolapitoisuus voi olla hetkellisesti tasolla, jolla siitä on haittaa oraan kehittymiselle. Kipsin liukenemisaika riippuu levityksen jälkeisestä sateisuudesta.

Millaisilla maalajeilla kipsi vesiensuojelumenetelmänä toimii?

Kipsi on osoittautunut tehokkaaksi fosforihuuhtouman vähentämisessä erityisesti savimailla, joilla sitä on tutkittu eniten. Kipsi siis toimii tehokkaasti ainakin savimailla. Savimailla maahiukkaset ovat pieniä ja kulkeutuvat herkästi veden mukana. Kipsin tehokkuutta erityisesti savimailla tukee teoria pienten maahiukkasten aggregoitumisesta.

Sekä Nurmijärvellä että Savijoella kipsiä on levitetty myös savea karkeammille kivennäismaille, joita Savijoen pilottialueella oli peräti viidesosa. Kipsi saattaa toimia hyvin niilläkin. Kipsin tehokkuudesta muilla kuin savimailla on kuitenkin vain vähän tutkimusta ja sitä tulisi tutkia lisää. Happamilla sulfaattimailla kipsiä ei kannata käyttää, sillä kipsi ei tuo odotettua vesistöhyötyä fosforihuuhtouman ollessa jo entuudestaan alhainen.

Vaikuttaako kipsi maan pieneliöstöön?

Kipsin vaikutuksista maan pieneliöstöön on vähän tutkittua tietoa. Maan biologinen kasvukunto on tärkeä tuotannollinen ja ekologinen tekijä. Sitä on kuitenkin tutkittu melko vähän ja useimpien maatalouden ympäristötoimien vaikutusta maan pieneliöstöön ja mikrobiologiaan ei tunneta tarkasti.

Kipsikäsittelyn aikaansaaman johtoluvun tai rikkipitoisuuden nousun on arveltu olevan haitallista maan eliöstölle. Tällaisia vaikutuksia on yleisesti ottaen vaikea tutkia, sillä asia on hyvin laaja ja moniulotteinen. Esimerkiksi mikrobeista ja niiden funktioista tunnetaan vain osa. Oletettavasti erilaiset mikrobit ja muut eliöt viihtyvät erityyppisissä olosuhteissa ja reagoivat muutoksiin eri tavoin.

Olemme SAVE-hankkeessa keskustelleet asiantuntijoiden kanssa ja vuonna 2017 analysoimme mikrobiaktiivisuutta pilottialueen maanäytteistä. Käsiteltyjen tai käsittelemättömien lohkojen välillä ei havaittu eroa. Mikrobiaktiivisuus on kuitenkin vain pieni osa siitä, mitä kaikkea aiheen piirissä voitaisiin tutkia. SAVE2-hanke tulee yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa selvittämään tarkemmin, miten asiaa kannattaisi lähestyä.

Voiko kipsiä käyttää järvien valuma-alueilla? Entä pohjavesialueilla?

Järvien valuma-alueilla kipsinlevitystä ei voida suositella ennen kuin selvitetään, kuinka voimakkaasti sulfaattihuuhtouma vaikuttaa pohjan läheisen veden sulfaattipitoisuuteen erityisesti sellaisissa järvissä, joissa vesi vaihtuu hitaasti. Sulfaattipitoisuuden nousu voi lisätä fosforin vapautumista järven pohjan sedimenteistä ja kiihdyttää rehevöitymistä. Kipsiä ei myöskään suositella käytettäväksi Natura-alueilla tai niiden läheisyydessä.

Kipsin ei SAVE-hankkeen seurannassa havaittu kulkeutuvan pohjavesiin. Pohjavesialueilla kipsin käyttöä kannattaa kuitenkin harkita kuten muitakin maataloustoimia, esimerkiksi lietelannan levitystä.

Aiheutuuko kipsin käytöstä haittaa vesieliöstölle?

Koska kipsi on helppoliukoinen, se huuhtoutuu helposti valumavesien mukana. Kalsiumista ei vesiympäristössä ole haittaa, mutta sulfaatti voi korkeina pitoisuuksina aiheuttaa haittaa vesieliöille.  Siksi kipsikäsittelyn riskitekijänä on pidetty kipsin sisältämää sulfaattia ja sen vaikutuksia virtavesien ekologiaan. SAVE-hankkeessa kipsin levityksen jälkeen valumavesien sulfaattipitoisuudet pysyivät kuitenkin maltillisina ja korkeammat pitoisuudet olivat lyhytaikaisia. Valumavesien mukana huuhtoutuneella sulfaatilla ei todettu olevan haittaa virtavesien eliöstölle. Tutkittuja lajeja olivat isonäkinsammal, vuollejokisimpukka ja taimen.

Kuinka kauan kipsin vaikutus kestää?

Kipsin vaikutus kestää arviolta noin viisi vuotta. Kipsin vaikutuksen kestosta on liikkeellä erilaisia käsityksiä käsityksiä johtuen siitä, että tutkimukset ovat antaneet eri tuloksia. Uusitalon ym. (2012) tekemässä peltomaanäytteiden laboratoriosadetuksissa kipsin vaikutus hiipui kolmantena vuonna. Nurmijärvellä toteuttu TraP-hanke, jossa kipsiä levitettiin lähes 100 hehtaarille, oli ensimmäinen koe jossa laboratoriotason tulokset altistettiin todellisten olosuhteiden ja säätilojen tuomaan satunnaiseen vaihteluun valuma-aluetasolla. Kipsin vaikutuksen ajallista kehitystä selvitettiin seuraamalla sekä jokiveden laatua että maaperää. Kipsin vaikutus näkyi jokivedessä seurannan kattamat viisi vuotta, minkä jälkeen hanke ja sen myötä seuranta valitettavasti päättyivät. Viimeisen puolentoista vuoden aikana vaikutuksessa näkyi ajoittain merkkejä hiipumisesta, mutta viimeisenä seurattuna keväänä vaikutus oli samaa luokkaa kuin heti kipsin levityksen jälkeen. Seurasimme vedenlaatua Nurmijärven pilottialueella myös vuonna 2017, mutta tuloksissa ei näkynyt selvää merkkiä kipsin vaikutuksen säilymisestä eikä sen hiipumisestakaan.

Nyt SAVE-hankkeessa kipsin vaikutusta on seurattu sekä vedestä että maasta runsas kaksi vuotta, ja SAVE2-hanke mahdollistaa vaikutuksen seurannan vuoden 2020 loppuun asti. Harras toiveemme on, että vaikutuksen seurantaa voidaan jatkaa niin pitkään, kunnes kipsin vaikutuksen pystytään todella osoittaa hiipuneen. Myös Vantaanjoen kipsihanke tekee valuma-aluetasoista ja jatkuvatoimista seurantaa, jota todennäköisesti tullaan jatkamaan pitkään.

Kipsikäsittelyn vaikutusten voimakkuuden ja keston määrittäminen on tärkeää, jotta voidaan antaa tarkempia ohjeita siitä, milloin kipsikäsittely voidaan turvallisesti uusia ja milloin se vesiensuojelun näkökulmasta kannattaa uusia.

Mitä kipsi on ja mistä se on peräisin?

SAVE_hankkeessa käytetty kipsi on peräisin YARAn Siilinjärven tehtaalta, jossa sitä syntyy fosforihapon valmistuksen sivutuotteena. Kun apatiittimineraalia (tai apatiittikiveä) käsitellään rikkihapolla, muodostuu fosforihappoa ja kipsiä (kalsiumsulfaattidihydraatti, CaSO4 ∙ 2H2O). Siilinjärvellä louhittu apatiitti ei sisällä raskasmetalleja tai radioaktiivisia aineita. Tällöin myös siellä syntyvä kalsiumsulfaatti eli kipsi on puhdasta haitallisista aineista ja soveltuu peltokäyttöön.

Siilinjärven kipsin vesipitoisuus on noin 15 % ja sen ominaispaino on 1500 kg/m3. Kipsi sisältää 23 % kalsiumia, 18 % rikkiä sekä epäpuhtautena enintään 0,2 % fosforia ja noin 0,2 % fluoridia, jotka ovat peräisin raaka-aineena käytettävästä fluoriapatiitista.

Lisää tietoa löytyy kipsin tuoteselosteesta ja  käyttöturvallisuustiedotteesta.

SAVE kipsinlevitys, käyttöoikeus hankkeen loppuun saakka hankkeen henkilöstöllä
Kipsiä suoraan Siilinjärveltä. Kuva: Janne Artell/SAVE

Kuinka kipsi kuljetaan tiloille?

SAVE-hankkeessa kipsi toimitettiin tiloille rekoilla suoraan Siilinjärveltä. Ensisijaisena tavoitteena oli junakuljetus, joka kuitenkin osoittautui rekkakuljetusta kalliimmaksi ja olisi edellyttänyt useampia kuormauskertoja ja välivaraston rakentamista. Hankkeessa levitettävä kipsin määrä oli suuri, mutta ei riittävän suuri, jotta kuljetus rautateitse olisi ollut kannattavampi kuljetusmuoto. Mikäli kipsiä käytetään laajemmalla alueella, kipsin toimitus rautateitse välivarastoon voi osoittautua kannattavaksi.

SAVE kipsinlevitys, käyttöoikeus hankkeen loppuun saakka hankkeen henkilöstöllä
Kipsin kuljetuksesta vastaa logistiikkayhtiö Movere. Kuva: Janne Artell/SAVE

Minkälainen kalusto kipsinlevitykseen soveltuu?

Kipsinlevitys toteutetaan käytännössä samaan tapaan kuin kalkinlevitys, levitysajankohta vain on erilainen. Kipsi on koostumukseltaan jauhemaista, kuten kalkki. Kipsiä levitetään peltolohkolle tasaisesti 4000 kg hehtaarille. Kalustoksi soveltuu kostean kalkin levityskalusto tai levityslautasilla varustettu kuivalannan levityskalusto. Kipsinlevityskalustoa testattiin muun muassa Työtehoseuran tutkimuksessa syksyllä 2008 (Levityskoneet kipsin peltolevitykseen).

Pilotissa kipsiä levitetään muun muassa tällaisella Bergmann-levitysvaunulla. Kuva: Janne Artell/SAVE

Mihin aikaan vuodesta kipsi tulisi levittää? Entä miten levitys kannattaa ajoittaa suhteessa muihin peltotöihin?

Suositeltavin aika kipsinlevitykselle on syksyllä sadonkorjuun jälkeen, ennen mahdollisia muokkaustoimia. Kipsinlevitys kannattaa ajoittaa mahdollisimman lähelle pellon muokkaustoimia (kyntöä tai kevytmuokkausta), jotta kipsi liukenee ja sekoittuu nopeammin maahan. Levitys on mahdollista myös keväällä, jos muokkaustoimet tehdään levityksen jälkeen. Kipsin käyttö on mahdollista myös suorakylvettäville pelloille, mikäli kipsinlevitys tapahtuu syksyllä ja kylvö keväällä. Kipsinlevitys voidaan tehdä aikaisintaan heti sadonkorjuun jälkeen. Maan tiivistymisen ehkäisemiseksi on hyvä ajoittaa levitys kuivaan aikaan. SAVE2-jatkoseurantahankkeessa kipsinlevitykseen ja tehoon liittyviä käytännön kysymyksiä tutkitaan edelleen – erityisesti kipsin talvilevitystä laboratoriossa tehtävällä lumilevityskokeella.

Vaikuttaako kipsinlevitys muihin tilalla suunniteltuihin toimenpiteisiin?

Kipsinlevitys ei rajoita muita tilalle suunniteltuja toimenpiteitä.

Kipsin käytön yhteydessä suositellaan, että maa muokataan (kynnetään tai kevytmuokataan) kipsinlevityksen jälkeen. Tällöin kipsi liukenee ja sekoittuu nopeammin maahan. Kipsin käyttö on kuitenkin mahdollista myös suorakylvettäville pelloille, mikäli kipsinlevitys tapahtuu syksyllä ja kylvö keväällä.

Kipsi ei muuta pellon pH:ta. Jos pellon pH:ta on tarpeen kohottaa, silloin tulee käyttää tähän tarkoitukseen soveltuvia kalkitusaineita. Mikäli samalle lohkolle suunnitellaan sekä kipsin- että kalkinlevitystä, tulee huomioida eri aineiden sisältämän kalsiumin kokonaismäärä

Voiko kipsinlevityksestä tulla viljelijöille pakollista tulevaisuudessa?

Tulevaisuudessa on mahdollista, että kipsinlevittäminen tulee esimerkiksi osaksi maatalouden tukijärjestelmiä. Kipsinlevittämisen muuttuminen pakolliseksi ja viljelijöiden kustannettavaksi tulevaisuudessa on erittäin epätodennäköistä. Kipsistä ei voi tulla pakollista muun muassa siksi, että kipsi ei sovellu kaikille pelloille.

Onko kipsinlevityksellä vaikutusta EU-tukiin?

Ei ole. Vaikka kipsi sisältää enintään 0,2 % fosforia, tätä ei huomioida ympäristökorvausmenettelyssä: ”Mukaan ei lasketa fosforin pidättämiseen tarkoitetuissa kemiallisissa aineissa levitettävää fosforia.” (Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristökorvauksesta 375/2015, 3 § Fosforilannoitus).

Millaiset ovat kipsikäsittelyn kustannukset? Entä kipsin kustannusvaikuttavuuus?

Kipsikäsittely ei alenna satoja eikä vähennä viljelyalaa, joten se ei aiheuta viljelijälle tulonmenetyksiä. Se ei myöskään edellytä laiteinvestointeja, koska kipsiä voidaan levittää olemassa olevalla kalustolla. Kipsikäsittelyn kustannuksia on selvitetty Savijoen pilotissa ja aiemmissa hankkeissa, joissa kaikissa on käytetty Siilinjärven kipsiä. Toimenpiteen kokonaiskustannus on ollut noin 220 euroa hehtaarilta. Kuljetus Siilinjärveltä tiloille muodostaa kustannuksesta noin 60 %. Loppuosa jakautuu materiaalin ja tilalla muodostuvien kulujen kesken.

Peltojen kipsikäsittelyn kustannus suhteutettuna sen kykyyn vähentää maatalouden fosforikuormitusta on noin 60–70 euroa vähennettyä fosforikiloa kohti. Tällainen vertailuluku auttaa löytämään keinoja, joilla maatalouden fosforikuormitusta voidaan kaikkein edullisimmin vähentää. Fosforikuormituksen vähentämisessä nykyisten keinojen, kuten suojakaistojen ja kosteikkojen lisääminen tulisi selvästi kalliimmaksi.

Miksi kipsikäsittelyä on tutkittu niin paljon?

Kipsin tehosta maatalouden fosforikuormituksen vähentämisessä on saatu hyviä tuloksia aiemmissa tutkimuksissa ja pienemmissä kokeiluissa. Lisäksi sen on arvioitu olevan kustannustehokkaampi ja nopeavaikutteisempi kuin yksikään toinen nykyisin käytössä oleva maatalouden vesiensuojelukeino.

Kipsin laajamittaiseen käyttöön liittyi kuitenkin useita käytännön toteutuksen kysymyksiä ja haasteita, joista tarvittiin lisätietoa, ennen kuin sen käyttöä voitiin suositella laajemmin. SAVE-hankkeessa toteutettiin laajamittainen kipsinlevityspilotti, jotta saatiin tietoa sen käytettävyydestä suurilla valuma-alueilla. Kipsin käyttöä ei ollut vastaavassa mittakaavassa tutkittu koskaan aiemmin. Kipsikäsittely on myös hyvin erityyppinen vesiensuojelumenetelmä kuin perinteiset käytössä olevat menetelmät.

SAVE-hankkeessa tehtävällä laajalla pilotilla kerättiin lisätietoa käytännön seikoista, kuten logistiikasta, kipsinlevityksestä ja kipsin käytön sovittamisesta muiden maataloustöiden oheen. Lisäksi kerättiin lisätietoa kipsin vaikutuksista maaperään ja kasvustoon.

SAVE-hankkeessa laadittiin tiivis tietopaketti Peltojen kipsikäsittely maatalouden vesiensuojelukeinona kipsikäsittelystä tehdyn tutkimuksen ja saatujen kokemusten pohjalta. SAVE-hankkeen seurantaa ja tutkimuksia kipsipilottialueella jatkaa nyt SAVE2-hanke.