Usein kysytyt kysymykset

Mikä SAVE-hanke on?
Liittyykö kipsin käyttöön riskejä?
Kuinka kipsi vaikuttaa fosforin huuhtoutumiseen?
Vaikuttaako kipsi satoihin?
Sisältääkö kipsi rikkiä?
Mitä kipsi on ja mistä se on peräisin?
Kuinka kipsi kuljetaan tiloille?
Minkälainen kalusto kipsinlevitykseen soveltuu?
Milloin kipsi levitetään?
Millaisille pelloille kipsi soveltuu?
Vaikuttaako kipsinlevitys muihin tilalla suunniteltuihin toimenpiteisiin?
Voiko kipsinlevityksestä tulla viljelijöille pakollista tulevaisuudessa?
Kuinka usein kipsikäsittely tehdään?
Onko kipsinlevityksellä vaikutusta EU-tukiin?
Miksi kipsinlevittämistä jälleen tutkitaan, kun sitä on tutkittu aiemminkin?

Mikä SAVE-hanke on?

SAVE-hanke on Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteinen tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on selvittää, soveltuuko kipsi käytettäväksi laajan mittakaavan vesiensuojelukeinona. Tätä tutkitaan toteuttamalla kipsinlevityspilotti Savijoen valuma-alueella yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Hankkeessa kerätään viljelijöiden kokemuksia ja tutkitaan vaikutuksia vesistöön sekä maan ravinnetilaan. Hanke saa rahoitusta ympäristöministeriöltä (2016–2018). Kipsipilotti on myös mukana NutriTrade-hankkeessa (2015-2018), joka saa rahoitusta EU Central Baltic -ohjelmasta.

Liittyykö kipsin käyttöön riskejä?

Koska kipsi sisältää kalsiumia, se ei sovellu peltomaille, joilla kalsiumpitoisuus suhteessa muihin maan kationeihin (Mg, K, Na) on jo korkea. Peltomaassa kationien epätasapaino voi heikentää maan kasvukuntoa. Kipsin soveltuvuus selvitetään lohkokohtaisesti tarkistamalla kationiarvot lohkon viljavuustiedoista. Usein kipsin kalsium kuitenkin päinvastoin parantaa maan mururakennetta ja kasvukuntoa tasapainottamalla peltomaan kationisuhteita. Kipsi ei vaikuta peltomaan happamuuteen.

Koska kipsi on helppoliukoinen, se huuhtoutuu helposti valumavesien mukana. Kalsiumista ei vesiympäristössä ole haittaa, mutta sulfaatti voi korkeina pitoisuuksina aiheuttaa haittaa vesieliöille. On epätodennäköistä, että kipsin levityksen johdosta puro- tai jokivesien sulfaattipitoisuus nousisi eliöitä rasittavalle tasolle. Hankkeessa kuitenkin seurataan jokiveden sulfaattipitoisuuksia ja testataan vastaavien pitoisuuksien vaikutusta ainakin isonäkinsammaleeseen (tyypillinen jokisammal) ja vuollejokisimpukkaan (uhanalainen laji, jota voi esiintyä Savijoessa).

Järvissä sulfaatti voi lisätä fosforin vapautumista pohjalta (ns. sisäistä kuormitusta), mutta kipsinlevitysalueella ei ole yhtään järveä. Merivedessä sulfaattia sen sijaan on luontaisesti erittäin paljon eikä laajamittaisellakaan kipsinlevityksellä ole Saaristomeren kemiaan mitään vaikutusta. Niillä pelloilla, jotka sijaitsevat pohjaveden potentiaalisilla muodostumisalueilla noudatetaan erityistä varovaisuutta, ja jos maalaji on vettä hyvin läpäisevää, kipsiä ei levitetä lainkaan.

Kuinka kipsi vaikuttaa fosforin huuhtoutumiseen?

Kipsi vähentää sekä liuenneen että maahiukkasiin sitoutuneen fosforin kulkeutumista pellolta vesistöihin. Sekä kipsin sisältämä kalsium että sulfaatti nostavat maan ionivahvuutta, jolloin maahiukkaset muodostavat suurempia partikkeleita, jotka eivät niin helposti kulkeudu sade- ja lumensulamisvesien mukana vesistöihin. Kipsin kalsium on erityisen tehokas maan ”murustaja”. Kipsi vahvistaa myös fosforin sitoutumista maahiukkasiin, niin että fosfori pysyy kuitenkin kasvien käytettävissä. Kipsi vähentää myös orgaanisen hiilen huuhtoutumista. Kipsin vaikutus alkaa heti sen liuettua peltomaahan ja kestää useita vuosia, arviolta 4-5 vuotta.

Vaikuttaako kipsi satoihin?

Kipsi ei laske satotasoja, mutta voi joissakin tilanteissa jopa lisätä niitä. Muun muassa ristikukkaiset kasvit voivat hyötyä kipsin sisältämästä sulfaattirikistä. Kipsissä maahan tulee vajaa 8 kg/ha fosforia ”epäpuhtautena”, mikä on kuitenkin pieni määrä, sillä kipsiä ei levitetä vuosittain. Toisaalta sulfaatin vuoksi kasvien kyky ottaa seleeniä voi tilapäisesti (1. vuonna kipsinlevityksen jälkeen) laskea. Seleenipitoisuuden mahdollinen aleneminen on otettava huomioon, jos kipsinlevitystä seuraavan vuoden satoa käytetään eläinten rehuna.

Sisältääkö kipsi rikkiä?

Kipsi sisältää rikkiä noin 18 prosenttia. Kun kipsiä levitetään 4000 kg hehtaarille, tulee sen mukana rikkiä 720 kg hehtaarille. Kipsinlevitys voi auttaa rikinpuutteeseen. Kipsin mukana tuleva rikki kannattaa ottaa huomioon, mikäli pellolle on suunniteltu rikkilannoitusta.

Mitä kipsi on ja mistä se on peräisin?

SAVE_hankkeessa käytettävä kipsi on peräisin YARAn Siilinjärven tehtaalta, jossa sitä syntyy lannoitteiden valmistuksen sivutuotteena. Kun apatiittimineraalia (tai apatiittikiveä) käsitellään rikkihapolla, muodostuu fosforihappoa ja kipsiä (kalsiumsulfaattidihydraatti, CaSO4 ∙ 2H2O). Siilinjärvellä louhittu apatiitti ei sisällä raskasmetalleja tai radioaktiivisia aineita. Tällöin myös siellä syntyvä kalsiumsulfaatti eli kipsi on puhdasta haitallisista aineista ja soveltuu peltokäyttöön. Tällä hetkellä ei ole tiedossa muita yhtä suuria puhtaan kipsin lähteitä, mutta hankkeen aikana on tavoitteena selvittää peltokäyttöön soveltuvan kipsin saatavuutta muualtakin.

Siilinjärven kipsin vesipitoisuus on noin 15 % ja sen ominaispaino on 1500 kg/m3. Kipsi sisältää 23 % kalsiumia, 18 % rikkiä sekä epäpuhtautena enintään 0,2 % fosforia ja noin 0,2 % fluoridia, jotka ovat peräisin raaka-aineena käytettävästä fluoriapatiitista.

Lisää tietoa löytyy kipsin tuoteselosteesta ja  käyttöturvallisuustiedotteesta.

SAVE kipsinlevitys, käyttöoikeus hankkeen loppuun saakka hankkeen henkilöstöllä
Kipsiä suoraan Siilinjärveltä. Kuva: Janne Artell

Kuinka kipsi kuljetaan tiloille?

Kipsi toimitetaan tiloille rekoilla suoraan Siilinjärveltä. Ensisijaisena tavoitteena oli junakuljetus, joka kuitenkin osoittautui rekkakuljetusta kalliimmaksi ja olisi edellyttänyt useampia kuormauskertoja ja välivaraston rakentamista. Hankkeessa levitettävä kipsin määrä on suuri, mutta ei riittävän suuri, jotta kuljetus rautateitse olisi ollut kannattavampi kuljetusmuoto. Mikäli kipsiä käytetään tulevaisuudessa laajemmalla alueella, kipsin toimitus rautateitse välivarastoon voi osoittautua kannattavaksi.

SAVE kipsinlevitys, käyttöoikeus hankkeen loppuun saakka hankkeen henkilöstöllä
Kipsin kuljetuksesta vastaa logistiikkayhtiö Movere. Kuva: Janne Artell

Minkälainen kalusto kipsinlevitykseen soveltuu?

Kipsin levitys toteutetaan käytännössä samaan tapaan kuin kalkinlevitys, levitysajankohta vain on erilainen. Kipsi on koostumukseltaan jauhemaista, kuten kalkki. Kipsiä levitetään peltolohkolle tasaisesti 4000 kg hehtaarille. Kalustoksi soveltuu kostean kalkin levityskalusto tai levityslautasilla varustettu kuivalannan levityskalusto. Kipsinlevityskalustoa testattiin muun muassa Työtehoseuran tutkimuksessa syksyllä 2008 (Levityskoneet kipsin peltolevitykseen).

Pilotissa kipsiä levitetään muun muassa tällaisella Bergmann-levitysvaunulla. Kuva: Janne Artell

Milloin kipsi levitetään?

Kipsi levitetään syksyllä sadonkorjuun jälkeen, ennen mahdollisia muokkaustoimia. Kipsin levitys kannattaa ajoittaa mahdollisimman lähelle pellon muokkaustoimia (kyntöä tai kevytmuokkausta), jotta kipsi liukenee ja sekoittuu nopeammin maahan. Kipsin käyttö on kuitenkin mahdollista myös suorakylvettäville pelloille, mikäli kipsinlevitys tapahtuu syksyllä ja kylvö keväällä. Kipsin levitys voidaan tehdä aikaisintaan heti sadonkorjuun jälkeen. Maan tiivistymisen ehkäisemiseksi on hyvä ajoittaa levitys kuivaan aikaan. Kipsiä ei ole tarkoitus levittää talvella. Tällä pyritään varmistamaan, että kipsi liukenee peltomaahan eikä huuhtoudu pois lumien sulaessa.

Millaisille pelloille kipsi soveltuu?

Kipsi soveltuu kasvinviljelyssä oleville pelloille, jotka kynnetään tai kevytmuokataan puinnin jälkeen sekä suorakylvettäville pelloille, joilla viljellään kevätviljaa.

Monivuotiset nurmimaat on rajattu hankkeen ulkopuolelle. Nurmimaille voi levittää kipsiä, mikäli ne uudistetaan (ja muokataan) levityksen yhteydessä. Kipsin soveltuvuutta nurmimaille ei ole aiemmin riittävästi testattu, joten tämän hankkeen laajan mittakaavan vuoksi ne on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Hankkeessa kipsillä on vesiensuojelullinen tarkoitus, joten ensisijaisesti kipsiä halutaan testata peltolohkoilla, joilla ravinnevalumien riski on suuri.

Tässä hankkeessa levitettävä kipsi ei täytä luomuviljelyyn soveltuvien tuotteiden ehtoja, joten kipsiä ei levitetä luomuviljelyssä oleville pelloille. Luonnosta peräisin olevaa kipsiä voi levittää luomuviljelyn yhteydessä, mutta sen saatavuus voi olla vaikeaa. Kipsin käyttöä luomuviljelyssä tullaan selvittämään hankkeen aikana tarkemmin.

Koska kipsi sisältää kalsiumia, tarkistetaan jokaisen peltolohkon soveltuvuus kipsille. Esimerkiksi ylikalkituille pelloille se ei sovellu.

Kipsiä ei myöskään levitetä syysviljan suorakylvössä oleville peltolohkoille. Jos kipsi ei ehdi liueta kunnolla maahan, pintamaan suolapitoisuus voi olla hetkellisesti tasolla, jolla siitä on haittaa oraan kehittymiselle. Kipsin liukenemisaika riippuu levityksen jälkeisestä sateisuudesta. Kipsiä voidaan testata suorakylvössä olevilla peltolohkoilla, mikäli kipsinlevitys tapahtuu syksyllä ja kylvö keväällä.

Vaikuttaako kipsinlevitys muihin tilalla suunniteltuihin toimenpiteisiin?

Kipsin levittäminen ei rajoita muita tilalle suunniteltuja toimenpiteitä. Viljelijöiden tekemiä toimenpiteitä selvitetään haastatteluin, jotta ne voidaan ottaa huomioon tutkimustuloksia tarkasteltaessa ja kipsin vaikutuksesta saadaan mahdollisimman luotettava kuva.

Kipsikokeilun yhteydessä suositellaan, että maa muokattaisiin (kynnetään tai kevytmuokataan) kipsinlevityksen jälkeen. Tällöin kipsi liukenee ja sekoittuu nopeammin maahan. Kipsin käyttö on kuitenkin mahdollista myös suorakylvettäville pelloille, mikäli kipsinlevitys tapahtuu syksyllä ja kylvö keväällä.

Sekä kipsissä että kalkissa on kalsiumia, mikä tulee huomioida, mikäli pellolle suunnitellaan levitettävän molempia. Mikäli pellon pH:ta ei ole tarvetta muuttaa, kipsi voi soveltua kalsiumlisäksi jopa paremmin kuin kalkki. Kipsinlevitys ei kuitenkaan suoraan ole este pellon kalkitukselle, jos kipsi on ehtinyt liueta peltoon (kipsinlevitys syksyllä, kalkitus talvella).

Voiko kipsinlevityksestä tulla viljelijöille pakollista tulevaisuudessa?

Tulevaisuudessa on mahdollista, että kipsin levittäminen tulee esimerkiksi osaksi maatalouden tukijärjestelmiä. Kipsin levittämisen muuttuminen pakolliseksi ja viljelijöiden kustannettavaksi tulevaisuudessa on erittäin epätodennäköistä. Kipsistä ei voi tulla pakollista muun muassa siksi, että kipsi ei sovellu kaikille pelloille.

Kuinka usein kipsikäsittely tehdään?

Hankkeen aikana peltojen kipsikäsittely tehdään vain kerran, syksyllä 2016. Mikäli syksy 2016 on hyvin märkä, voi osa kipsin levityksestä siirtyä keväälle 2017. Kipsin vaikutus kestää 4-5 vuotta. Kipsinlevityksen jälkeen seurataan sen vaikutuksia, ainakin SAVE-hankkeen ajan vuoden 2018 loppuun asti.

Onko kipsinlevityksellä vaikutusta EU-tukiin?

Ei ole. Vaikka kipsi sisältää enintään 0,2 % fosforia, tätä ei huomioida ympäristökorvausmenettelyssä: ”Mukaan ei lasketa fosforin pidättämiseen tarkoitetuissa kemiallisissa aineissa levitettävää fosforia.” (Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristökorvauksesta 375/2015, 3 § Fosforilannoitus).

Miksi kipsinlevittämistä jälleen tutkitaan, kun sitä on tutkittu aiemminkin?

Kipsin tehosta maatalouden fosforikuormituksen vähentämisessä on saatu hyviä tuloksia aiemmissa tutkimuksissa ja pienemmissä kokeiluissa. Lisäksi sen on arvioitu olevan kustannustehokkaampi ja nopeavaikutteisempi kuin yksikään toinen nykyisin käytössä oleva maatalouden vesiensuojelukeino. Kipsin laajamittaiseen käyttöön liittyy kuitenkin useita käytännön toteutuksen kysymyksiä ja haasteita, joista tarvitaan lisätietoa, ennen kuin sen käyttöä voidaan suositella laajemmin. SAVE-hankkeessa toteutetaan laajamittainen kipsinlevityspilotti, jotta saadaan tietoa sen käytettävyydestä suurilla valuma-alueilla. Kipsin käyttöä ei ole vastaavassa mittakaavassa tutkittu koskaan aiemmin.

SAVE-hankkeessa tehtävällä laajalla pilotilla kerätään lisätietoa käytännön seikoista, kuten kipsin saatavuudesta ja logistiikasta, kipsinlevityksestä ja kipsin käytön sovittamisesta muiden maataloustöiden oheen. Lisäksi kartoitetaan lisätietoa kipsin vaikutuksista maaperään ja satoisuuteen. Pilottialue on savivoittoista, mutta mukana on myös muita maalajeja. Veden laatua seurataan valuma-aluetasolla jokivedestä. Lisäksi tutkitaan sulfaatin vaikutusta vesieliöstöön, mistä ei ole aiempaa tutkimusta. Tutkimus antaa kattavan kuvan kipsin käytöstä erilaisilla tiloilla.