Lettonica ja Lithuanica – kaksi palaa Baltiaa

Kaunokirjallisuutta Lettonica-kokoelmasta.

Lettonica ja Lithuanica –kokoelmat muodostuivat Suomen autonomian aikana 1820-1917, jolloin nykyinen Kansalliskirjasto oli yksi kolmesta Venäjän imperiumin vapaakappalekirjastosta. Silloisen Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kirjastoon toimitettiin yksi kappale kutakin imperiumissa painettua painotuotetta. Näin ollen kirjasto vastaanotti runsaasti valtakunnan eri kielillä painettua aineistoa. Tähän joukkoon kuuluivat myös latvian- ja liettuankieliset julkaisut, jotka nykyään tunnetaan omana kokoelminaan, Lettonicana ja Lithuanicana.

Kahdesta balttikielisestä kokoelmasta Lettonica on niteiden lukumäärältä suurempi, sisältäen noin 10 000 nimekettä. Kokoelma käsittää aineistoa lukuisista aihepiireistä: eniten kokoelmassa on kaunokirjallisuutta, sen lisäksi siihen kuuluu mm. teologista kirjallisuutta, lasten- ja koulukirjoja sekä aikakaus- ja sanomalehtivuosikertoja. Lettonica-kokoelma on luokiteltu ja luetteloitu aihealueiden mukaan. Luettelo on luettavissa elektronisessa muodossa Doriassa.

Lithuanica-kokoelman teologista aineistoa.

Lithuanica-kokoelma käsittää noin 500 nimekettä. Joukossa on runsaasti teologista kirjallisuutta, mutta myös sanakirjoja ja lehtivuosikertoja. Lithuanicasta on olemassa kortisto, johon kokoelma on luetteloitu.

Bitinkas 2

“Liettuan mehiläistarhuri” -lehti vuodelta 1905.