Kartalla Slaavilaisessa kirjastossa – Slaavilaisen kirjaston karttakokoelma

karttakuva2

Osa Itämeren ja lähialueiden kartasta, painettu Pietarissa 1854.

Slaavilaisen kirjaston kokoelmiin kuuluu runsaiden kirjojen, sanoma- ja aikakauslehtien lisäksi myös huomattava määrä karttoja. Karttakokoelma on karttunut monia eri reittejä: Suomen suuriruhtinaskunnan aikana karttoja saatiin vapaakappaleina, mutta niitä on tullut myös mm. Suomenlinnan venäläisestä varuskunnasta sekä lahjoituksina. Muun muassa 1800-luvun lopulla lyhyesti Bulgarian sota-, sisä- ja ulkoministerinä toimineen suomalaisen kenraali Casimir Ehrnroothin (1833-1913) karttakokoelma kuuluu nykyisin Slaavilaiselle kirjastolle.

Slaavilaisen kokoelman karttakokoelma pitää sisällään  pitäjänkarttoja ja hallinnollisia karttoja, kuvernementtien ja oblastien karttoja, topografisia karttoja sekä sotilaskarttoja koko keisarillisen Venäjän alueelta.  Kartoilta löytyvät myös Venäjän rautatiet sekä höyrylaivareitit. kartat eivät rajoitu pelkästään Venäjän imperiumin alueelle, vaan ne kattavat useita maita ja maanosia. Kuuluupa kokoelmaan tähtitieteellinen karttakin.

Kokoelmasta löytyy mm. Viron ja Liivinmaan kuvernementtien topografisia karttoja 1900-luvun alusta. Matkailukarttoja reittiehdotuksineen ja nähtävyyksineen löytyy jo 1800-luvulta alkaen. Mikä estää suunnittelemasta Pietarin teatteri- ja nähtävyyskierrosta vuoden 1912 Pietarin kartan mukaan!

Tietoa kartoista voi hakea Kansalliskirjaston Finna-palvelusta usealla eri tavalla. Esimerkiksi Pietaria kuvaavien karttojen viitetietoja voi hakea yksinkertaisesti kirjoittamalla hakuluukkuun hakusanaksi Pietari ja valitsemalla tarkennettu haku –toiminnossa aineistotyypiksi kartat. Venäläisten kuvernementtien karttoja löytää esimerkiksi kirjoittamalla hakuluukkuun hakulausekkeen kuvernementit Venäjä kartat. Hakuterminä voi myös käyttää pelkästään tietyn kuvernementin nimeä, esim. Arkangelin kuvernementti.  Vanhimpia kokoelmasta löytyviä Pietarin karttoja koskevat tiedot  löytää kirjoittamalla hakusanaksi Pietari, valitsemalla aineistotyypiksi ”kartta”, sekä valitsemalla ylhäältä järjestä-pudotusvalikosta hakutuloksen järjestämisperiaatteeksi ”vanhimmat ensin”.

Slaavilaisen kirjaston karttakokoelma karttuu edelleen. Viimeisimmät kokoelmaan hankitut kartat ovat Kaukasuksen tiekartta vuodelta 2009 sekä Slaavilaisen kirjaston käsikirjastosta löytyvä, eri-ikäisiä Pietarin karttoja esittelevä kokoelmateos.

Russica-kokoelma – Venäjän keisarikunnan monikielisyyttä

Russica-kokoelman kortisto Kansalliskirjaston erikoislukusalissa.

 

Russica-kokoelma on yksi Kansalliskirjaston erikoiskokoelmista, joiden aineisto on kertynyt  Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kirjaston Suomen autonomian aikana 1820-1917 vastaanottamista vapaakappaleista. Muita vastaavana ajanjaksona muodostuneita erikoiskokoelmia ovat mm. latvian- ja liettuankielistä aineistoa sisältävät Lettonica ja Lithuanica –kokoelmat.

Koska Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kirjastolla, nykyisellä Kansalliskirjastolla, oli oikeus vastaanottaa vapaakappaleena yksi kutakin Venäjän imperiumin alueella tuotettua painotuotetta, kertyi kirjaston kokoelmiin paljon muutakin kuin venäjänkielistä aineistoa. Nimestään huolimatta Russica-kokoelma sisältääkin muilla kielillä kuin venäjäksi Venäjän valtakunnan alueella painettua aineistoa. Kokoelma käsittää n. 19 000 kirjaa ja pienpainatetta. Suurin osa aineistosta on saksankielistä, painopaikkoina mm. Pietari, Tallinna, Riika ja Liepaja. Toiseksi suurin kielialue kokoelmassa on ranska, jolla julkaistua aineistoa on painettu mm. Pietarissa. Lisäksi löytyy esimerkiksi englannin-  sekä ruotsinkielisiä painotuotteita. Onpa joukossa myös jokunen esperanton- sekä arabiankielinen teos.  Mielenkiintoisia ovat myös Odessassa painetut kreikankieliset julkaisut.

Baltiassa painettuja saksankielisiä eläinsuojelua käsitteleviä lehtisiä.

Aihealueiltaan Russica-kokoelma on melkoisen kattava: antropologiaa, eläinlääketiedettä, mineralogiaa ja saarnoja, kaunokirjallisuutta unohtamatta.  Tallessa ovat niin erilaisten yhdistysten vuosikertomukset, matkaoppaat kuin nautojen kantakirjat.  Lisäksi kokoelmasta löytyy Venäjän keisarikunnan lakitekstejä saksaksi ja ranskaksi käännettyinä.

Italian- ja ranskankielisten hyväntekeväisyysyhdistysten julkaisuja.

Russica-kokoelmasta noin 5000 nimekettä on luetteloitu manuaalikortistoksi. Kortisto on käytettävissä Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Samassa paikassa asiakas voi tutkia tilauksesta käyttöönsä toimitettuja Russica-kokoelman aineistoja.

Lettonica ja Lithuanica – kaksi palaa Baltiaa

Kaunokirjallisuutta Lettonica-kokoelmasta.

Lettonica ja Lithuanica –kokoelmat muodostuivat Suomen autonomian aikana 1820-1917, jolloin nykyinen Kansalliskirjasto oli yksi kolmesta Venäjän imperiumin vapaakappalekirjastosta. Silloisen Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kirjastoon toimitettiin yksi kappale kutakin imperiumissa painettua painotuotetta. Näin ollen kirjasto vastaanotti runsaasti valtakunnan eri kielillä painettua aineistoa. Tähän joukkoon kuuluivat myös latvian- ja liettuankieliset julkaisut, jotka nykyään tunnetaan omana kokoelminaan, Lettonicana ja Lithuanicana.

Kahdesta balttikielisestä kokoelmasta Lettonica on niteiden lukumäärältä suurempi, sisältäen noin 10 000 nimekettä. Kokoelma käsittää aineistoa lukuisista aihepiireistä: eniten kokoelmassa on kaunokirjallisuutta, sen lisäksi siihen kuuluu mm. teologista kirjallisuutta, lasten- ja koulukirjoja sekä aikakaus- ja sanomalehtivuosikertoja. Lettonica-kokoelma on luokiteltu ja luetteloitu aihealueiden mukaan. Luettelo on luettavissa elektronisessa muodossa Doriassa.

Lithuanica-kokoelman teologista aineistoa.

Lithuanica-kokoelma käsittää noin 500 nimekettä. Joukossa on runsaasti teologista kirjallisuutta, mutta myös sanakirjoja ja lehtivuosikertoja. Lithuanicasta on olemassa kortisto, johon kokoelma on luetteloitu.

Bitinkas 2

“Liettuan mehiläistarhuri” -lehti vuodelta 1905.