To the Land of a Thousand Lakes, or, Twelve Months in Strawberry Land – Matkakirjallisuutta Suomesta 1800-1939

Matkaoppaat“Living in Finland is so cheap that whenever my travel budget is depleted, I hasten up to Finland and stay there until I’ve caught up. [- -] Last summer I planned to spend a week or ten days there, and I stayed eight weeks. [- -] It is cheaper to live in Finland than at home.”

Suomi ei nykyään tule mieleen halpamatkailun paratiisina, mutta sotienvälisenä aikana kohtuulliset hinnat ja valuutan edullinen vaihtokurssi saivat ”matkailijan budjetin hymyilemään” kuten oppaan ”Finland on £10” (1938) kirjoittaja toteaa. Esimerkiksi englantilaiselle turistille matkan kallein osuus oli viiden päivän merimatka Hullista Pohjolan perälle.

Yhä useampi ulkomainen matkailija löysikin tiensä Suomeen. 1930-luvulla maassa kävi lähes 600 000 ulkomaalaista. Vilkkaimpana vuonna 1938 kävijöitä oli lähes 94 000 – yli kolme kertaa enemmän kuin kymmentä vuotta aiemmin ja yhdeksänkertaisesti enemmän kuin 1900-luvun alussa.

Ulkomaiset vierailijat nojautuivat sekä omiin oppaisiinsa että kansainvälisiin opassarjoihin kuten Baedekeriin ja Murrayhin, joissa Suomi oli ollut mukana 1830-luvun lopulta. Suomi on joukon jatkona esimerkiksi Murrayn oppaissa ”Hand-book for Northern Europe including Denmark, Norway, Sweden, Finland, and Russia. II. Finland and Russia” (1849), ”Handbook for Travellers in Russia, Poland and Finland” (1868) sekä ”Handbook for travellers in Russia, Poland, and Finland. Including the Crimea, Caucasus, Siberia, and Central Asia” (1888). Thomas Cookin matkaoppaissa itsenäinen Suomi teki ensiesiintymisensä vuonna 1927.

Baedeker_2_web

1930-luvun matkailijat luottivat Baedekerin oppaaseen “Schweden, Finnland und die Hauptreisewege durch Dänemark. Handbuch für Reisende” (1929).

Englantilaisen lukijan oli mahdollista tutustua lukuisten maanmiestensä matkakuvauksiin Pohjolasta. Asianajaja ja matkakirjailija John Carr liikkui Etelä-Suomessa vuonna 1804 kirjaten kokemuksensa teokseen ”A Northern Summer, or Travels round the Baltic, through Denmark, Sweden, Russia, part of Poland, and Prussia, in 1804” (1805). Taiteilija-kirjailija-diplomaatti-matkailija Robert Porter puolestaan julkaisi kaksiosaisen matkakertomuksen ”Travelling sketches in Russia and Sweden during the years 1805, 1806, 1807, 1808” (1809).

Tutkimusmatkailija, mineralogi ja lopulta Cambridgeen professoriksi päätynyt Edward Clarke lähti vuonna 1799 ystävänsä herra Crippsin kanssa suurelle turneelle. Herrojen matka kulki halki Norjan, Ruotsin ja Suomen aina Pietariin, josta he jatkoivat edelleen Krimin niemimaalle, Konstantinopoliin, Rodokselle, Egyptiin ja Palestiinaan. Englantiin palattuaan Clarke julkaisi moniosaisen teoksen “Travels in various countries of Europe, Asia and Africa” (1810-1819), jonka kolmannessa osassa (1819) hän muistelee matkansa skandinaavista osuutta.

Lentävistä palloista innostunut Clarke käväisi Enontekiössä järjestämässä Lapin-kuvauksen klassikoihin kuuluvan ja paikallisia suuresti hämmästyttäneen ilmapallonäytöksen. Enontekiön pappilassa oli 1799 suorastaan ruuhkaa, sillä vain muutama päivä englantilaisen jälkeen sinne saapui italialainen muusikko, kirjailija ja matkailija Giuseppe Acerbi. Acerbi matkusti 1700-luvun viimeisillä hetkillä Suomen ja Lapin halki Nordkappiin ja julkaisi retkestään teoksen ”Travels through Sweden, Finland and Lapland to the North Cape in the years 1798 and 1799” (1802). Acerbin matkakirja ilmestyi muutamaa vuotta myöhemmin myös saksaksi.

1850-luvulla pohjoisessa kierteli amerikkalainen runoilija, kääntäjä ja kirjallisuuskriitikko Bayard Taylor, jonka  ”Northern Travel. Summer and Winter Pictures of Sweden, Lapland and Norway” (1858) ilmestyi parin vuoden sisällä saksaksi, ruotsiksi ja ranskaksi. Paljon etelämpänä, pääosin Helsingissä, kauttamatkustajana aikaa 1860-luvulla tappaneen W. F. B. Laurien vaikutelmat Pohjois-Euroopasta kirjautuivat teokseen  ”A tour in northern Europe” (1862). Niin ikään 1860-luvulla maassa matkailleen norjalaisen journalistin Ludvig Kristensen Daan kokemukset ilmestyivät kirjassa ”Skisser fra Lapland, Karelstranden og Finland” (1870). Uuden vuosisadan puolella julkaisi toinen Laurien kaltainen kauttamatkustaja, englantilainen poliitikko Alexander MacCallum Scott, oman matkakirjansa ”Through Finland to St. Petersburg” (1908). Scott palasi aiheeseen vielä 1920-luvulla teoksessaan ”Suomi, The Land of Finns” (1926).

Monellakin tapaa mielenkiintoinen on vuonna 1809 julkaistu ruhtinas Pavel Gavrilovits Gagarinin ”Les treize journées ou la Finlande”, jossa lukija pääsee kirjoittajan silmin tutustumaan Venäjän valtakunnan uusimpaan lisään – Suomen suuriruhtinaanmaahan. Gagarinin teos ilmestyi vuotta myöhemmin Tukholmassa nimellä ”De tretton dagarne, eller Finland” (1810). Ranskankielisiä matkakuvauksia Suomesta edustavat myös esimerkiksi ranskalaisen kirjailijan, tutkimusmatkailijan ja pohjoismaisen kirjallisuuden kääntäjän Xavier Marmier’n ”Lettres sur la Russie, la Finlande et la Pologne” (1843), venäläis-ranskalaisen ruhtinaan Emmanuel Galitzinin kaksiosainen matkakertomus ”La Finlande” (1852) sekä ranskalaisen merimaalari-matkailija Léon Morel-Fation ”Paysages du Nord” (1856).

Kaksi (kumpikin omalla tavallaan) hauskaa matkakirjaa 1880-luvun alusta ovat ranskalais-amerikkalaisen eläintieteilijän ja antropologin Paul Belloni Du Chaillun useaan painokseen 1880-luvun kuluessa yltänyt ”The Land of the Midnight Sun. Summer and winter journeys through Sweden, Norway, Lapland and Northern Finland. 12” (1882) sekä John Croumbie Brownin Edinburghissa julkaistu ja nimestään huolimatta hyvinkin matkakirjaksi laskettava ”Finland. Its Forests and Forest Management” (1883).

Karskin brittisotilaan ja suurriistanmetsästäjän H. W. Seton-Karrin ajatuksia Suomesta voi lukea kirjasta ”Ten years’ wild sports in foreign lands, or, travels in the eighties” (1889). Hieman samaa henkeä on kapteeni Harry de Windtin kirjassa ”Finland as it is” (1901, 2.p. 1910), johon kirjoittaja on sisällyttänyt ”some finnish words likely to be useful to sportsmen”. Varsin viehättävän niminen on A. M. C. Clive-Bayleyn ”Vignettes from Finland, or, Twelve months in strawberry land” (1895).

KUVA_Nach-dem-Norden_kansi_web1910-luvun englanninkielisiin matkakuvauksiin ja maaesittelyihin kuuluvat esimerkiksi George Renwickin ”Finland To-Day” (1911), Ernest Youngin “Finland. The Land of a Thousand Lakes” (1912) ja Arthur Readen ”Finland and the Finns” (1914). Saksankielisille matkailijoille lukemista tarjosi pohjoismaista matkailua edistänyt Verkehrsbureau Norden Berliinissä julkaisemalla lähes 70-sivuisen oppaan “Nach dem Norden” (1910).

Mrs. Alec Tweedien kokemuksia Kuopiossa luotaa ”Through Finland in Carts” (1897). Myöhemmin Suomea tarkastelivat naisen silmin myös esimerkiksi Rosalind Travers kirjassaan ”Letters from Finland” (1911) sekä tuottelias ruotsalainen matkakirjailija Ellen Rydelius, joka kirjasi huomioitaan matkakirjaan ”Finland, Estland och Lettland på 3 x 8 dagar” (1938). Rydeliuksen remingtonista oli lähtöisin samalla konseptilla myös esimerkiksi “Rom på 8 dagar” (1927) ja “New York på 8 dagar” (1939).

KUVA_Nach-dem-Norden_tsto_web

Matkatoimisto Norden Berliinissä 1910.

Hullissa Englannissa Suomen-matkoja järjestänyt matkatoimisto Harland & Son julkaisi 1899 matkaopaskirjasen ”Finland. The Land of Thousands Lakes. Description of tours” (1899). Oppaan ensisivuille on painettu Maamme-laulu ja loppuun koottu lista suositellusta englanninkielisestä Suomi-kirjallisuudesta. Matkailija saattoi aloittaa tutustumisen Suomeen esimerkiksi lukemalla käännettyä kaunokirjallisuutta – Kalevalaa, Runebergia, Topeliusta, Ahoa tai vaikkapa suomalaista kansanrunoutta.

Visuaalisiksi virikkeiksi Harland & Sonin opas suositteIee I. K. Inhan ”Finland i bilder = Suomi kuvissa = La Finlande pittoresque” (1896) sekä teosta ”Finland in the Nineteenth Century by Finnish Authors Illustrated by Finnish Artists” (1894). Tarjolla olisi ollut myös K. Suomalaisen tekstittämä “Suomi. Kuvia Suomen maasta ja kansasta. Etevimpäin kotimaisten taiteilijain maalausten mukaan” (1888) sekä tietysti Topeliuksen “Finland framstäldt i teckningar” (1845-1852) ja ”En resa i Finland” (1872-1874), josta ilmestyi myös saksan- ja venäjänkieliset laitokset.

Finland-i-bilderEnsimmäinen laaja maisemakuvasto Suomesta on kuitenkin saksalaissyntyisen muotokuvamaalari Charles de Kügelgenin kaksiosainen ranskankielinen ”Maalauksellisia näkymiä Suomesta” (1823-1824). Varhaista Suomen kuvallista esittämistä löytyy myös August von Behrin teoksesta ”Meine Reise durch Schlesien, Galicien, Podolien nach Odessa, der Krimm, Konstantinopel und zurück über Moskau, Petersburg durch Finnland und die Insel Rügen im Sommer 1832” (1834).

1930-luvulla alkoi ilmestyä yhä useammin puhdasverisiä matkaoppaita kuten Fifty dollar series -sarjaan kuulunut Sidney A. Clarkin ”Finland on $50” (1938) ja saman tekijän Ten pound series -sarjassa ilmestynyt ”Finland on £10” (1938). Suosittu oli myös Kay Gilmourin “Finland” (1931).

Alun lainaus on matkaoppaasta ”So you’re going to Scandinavia” (1938), jonka Suomi-osuuden amerikkalaista kirjoittajaa Carleton Smithiä miellyttää maan hintatason lisäksi kotoisa olo, joka hänelle aina Suomessa ollessaan tulee. Smith maalaa valoisan kuvan ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä Suomesta tulevaisuuteen katsovana, ja jopa siinä määrin ”amerikkalaisen elämäntavan” omaksuneena maana, että “an American feels more at home in Finland than anywhere else outside his native home”. Nuoren maan historian puutekaan ei ole taakka, päinvastoin. Tulevista synkistä ajoista onnellisen tietämättömänä Smith toteaa:

”Because of oppression, of economic conditions, of lack of freedom, the art of Finland has not yet matured. You do not feel in Finland that you are in a museum. Nothing is musty or decrepit. You are not surrounded by relics of a glorious past or by a decadent spirit. You are instead among a people with a future.”

* * * * *

Kansalliskokoelmaan sisältyy joukko vanhaa ulkomaista Suomea käsittelevää matkailun ja maantieteen kirjallisuutta muun muassa englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Matkailun ja maantieteen kirjallisuutta löytyy digitoituna Travel-kokoelmasta. Digitoitua aineistoa voi selata myös hakupalvelu Finnassa.

Kirjallisuutta:

Hirn, Sven & Markkanen, Erkki: Tuhansien järvien maa. Suomen matkailun historia. Helsinki: Matkailun edistämiskeskus ja Suomen matkailuliitto, 1987.

Lurcock, Tony: “Not so barren or uncultivated”. British travellers in Finland 1760-1830. Oxford: Cb Editions, 2010.

Lurcock, Tony: No particular hurry. British travellers in Finland 1830-1917. Lontoo: Cb Editions, 2013.

2 thoughts on “To the Land of a Thousand Lakes, or, Twelve Months in Strawberry Land – Matkakirjallisuutta Suomesta 1800-1939

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *