Viime aikoina arvostus tiedettä ja tutkimusta kohtaan on ollut maassamme vaakalaudalla. Nyt onkin koittanut hetki kääntää katse toisaalle, toisenlaista valoa kohti. Se valo ei kenties ole tarkoitettu kaikkien nähtäväksi, mutta etsinnässä meitä auttaa tietokirjailija ja toimittaja Perttu Häkkinen. Hän on julkaissut Vesa Iitin kanssa yhden viime vuoden kiinnostavimmista ja halutuimmista tietokirjoista: Valonkantajat – välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä. Häkkinen tekee myös Yle Puheella ohjelmaa, jonka aiheet liikkuvat em. kirjan tapaan valtavirtakulttuurin rajaseudulla ja rajan tuolla puolen. Tuomas Palonen raotti salaisuuden verhoa Perttu Häkkisen kanssa.

Valonkantajat-kirjasi on osoittautunut erittäin suosituksi.  Onko nyt mielestäsi menossa jonkinlainen okkultismin nousukausi?

– Uskon, että on. Brittiokkultisti Ramsey Dukes esitti 70-luvun puolivälissä teesin, että okkultistiset aikakaudet eivät tule ennen tieteellistä aikakautta vaan niiden jälkeen. Viktoriaanisen ajan jälkeen alkoi ensimmäinen iso modernin ajan okkultismiaalto ja seuraava tuli materialistisen 50-luvun jälkeen, hippiaika. Dukesin mukaan seuraava aalto alkaa 2020, mutta mun mielestä se on alkanut jo.

Erään teorian mukaan lamalla on edistävä vaikutus okkultismin suosioon. Oletko samaa mieltä?

– Olen kuullut teorian, ja olen asiaa paljon miettinyt. Jos ajatellaan 90-lukua niin silloin tällaiset hengelliset  asiat eivät olleet tapetilla. Toisaalta taas 80-luvun juppikauteen liittyi vahvasti new age. Steve Jobs on tästä ykkösesimerkki, täysiverinen zen-buddhalainen. Vaihtoehtotieteet tulevat esiin sekä nousukausina että laman aikaan, mutta eri muodoissa.

Entä mikä on salatieteiden suhde tieteen valtavirtaan? Ovatko ne täydelliset vastakohdat ja voiko esoteerikko hyväksyä mitään länsimaisen tieteen perusväittämää?

– Eivät ne suinkaan ole vastakohtia. Esim. okkultisti Aleister Crowley oli lähes sairaalloisen kiinnostunut tieteen ja filosofian viimeisimmistä saavutuksista, ja tarkoitan nimenomaan russelilaista analyyttistä filosofiaa. Crowleyhan opiskeli Cambridgessä. Toisaalta okkultistit seuraavat esim. tähtitiedettä erittäin tarkkaan. Valonkantajat-kirjan haastateltavissa oli esim. tietojenkäsittelytieteilijöitä, jotka olivat samalla rituaalimaagikoita. Jos katsotaan länsimäisen tieteen historiaa niin siellä on paljon tieteentekijöitä, jotka ovat samalla maagikoita ja mystikoita.

Edellä käsiteltyyn liittyen esitän ytimekkään kysymyksen: kuka on oikeassa?

– Hyvä kysymys. Vastaan vastakysymyksellä: Minkä takia ihminen on elämänmuoto, jolle on tärkeää, että joku on ylipäätään oikeassa?

H.P. Blavatskyn Hiljaisuuden ääni -kirjan suomenkielisen painoksen omistussivulla lukee mahtipontisesti “omistettu harvoille”.  Onko esoterian ymmärryskyky annettu vain harvoille ja valituille, vai onko kyse vain siitä, että se kiinnostaa vain harvoja?

– Sekä että. Kreikan sana ”esoterikos” tarkoittaa salattua. Esoteria siis tarkoittaa tietoa, jota on jaettu initiatorisissa veljeskunnissa harvoille ja valituille. Näillä veljeskunnilla ei ole lähetyskäskyä. Toisaalta tämä on sellainen aihealue, joka ei vain yksinkertaisesti kiinnosta kaikkia. Ei minuakaan esim. kiinnosta golf yhtään. Kiinnostusta ei voi pakottaa.

Perttu Häkkinen Aleister Crowleyn luostarin raunioiden edustalla Sisiliassa. Kuva: Linda Häkkinen.

Kansalliskirjastoon talletetaan kaikki Suomessa julkaistavat kirjat. Mukaan mahtuu paljon mm. henkistä kirjallisuutta sekä valtavirtatieteestä poikkeavia ajattelijoita. Nämä varmaan kiinnostaisivat laajempaakin yleisöä, mutta  omakustanteiden ja pienten kustantamojen saama näkyvyys kirjamarkkinoilla ja mediassa on valitettavan pientä. Mitä tietolähteitä käytät, kun etsit tämän tapaista kirjallisuutta?

– Kun olin suurinpiirtein 7-luokalla sain kaverilta valokopioidun Pekka Siitoimen Musta magia -kirjan, jonka se oli kopioinut kirjastossa. Siitä lähti kiinnostus suomalaiseen ITE-kirjallisuuteen. Huomasin, että tälläistä materiaalia on Kansalliskirjastossa ja Kansallisarkistossa. Satojen tuntien keskustelujen ja oluttuoppien ääreltä nämä löytyvät. Ihmiset sanovat, että internetistä nämä löytyvät, mutta paskat löydy. Metodit eivät ole hirveästi muuttuneet Lönnrotin ajoista. Viidakkopuhelin toimii. Valonkantajat-kirjan kautta huomasin, että tällaiset kirjailijat jakavat yhä mielipiteitä. Monet ovat ihan haltioituneita, eivät tienneet että tälläistä on olemassakaan. Toiset pitävät roskana: miksi ylipäätään pitää kirjoittaa tällaisesta? Suhtautuminen on polarisoitunutta. Mutta otetaan nyt vaikkapa Kauko Nieminen: milloin olet viimeksi nähnyt sen pamfletteja antikvariaatissa? Joku ne poimii heti. On olemassa hiljainen muutaman tuhannen harrastajan joukko, joka arvostaa tätä kadonnutta folklorea.

Käytätkö kirjastoja ja millä tavalla?

– Aina lapsesta lähtien olen käyttänyt. Äitini oli kirjastovirkailija. Valonkantajat-kirjaa valmistellessani istuin useina päivinä Kansalliskirjaston päärakennuksella. Mistään muualta en löytänyt Jorma Elovaaran kirjaa Sisäavaruuden lapsi. Kaupunginkirjastolta taas lainasin melkein kaikki Kauko Niemisen pamfletit.  Kirjastoista oli siis paljonkin apua. Kävinkin juuri puhumassa Tapulikaupungin kirjastossa aiheesta. Ja ne olivat koonneet vitriiniin kotimaista rajatietoa, lähes viisikymmentä kirjaa, jotka mainitaan Valonkantajat-kirjassa. Oli hienoa nähdä, että ne ovat edelleen koko kansan lainattavissa.

Teet myös keskusteluohjelmaa Yle Puheelle. Onko kirjastoista apua tässä työssä?

– On. Teimme esim. juuri Kainuu-trilogiaa. Lainasimme muovikassillisen parhaaksi katsomiamme kirjoja Kainuusta. En pysty lukemaan pitkää kirjaa näytöltä. Luen noin kirja per viikko -vauhtia, ja luen kaiken analogisesti.

Aiotko jatkaa hyvin käynnistynyttä tietokirjailijan uraasi?  Onko seuraavalle kirjalle jo aihe?

– Aluksi vannoin, että en. Mutta nyt olen lämpiämässä yhdelle asialle.  En voi valitettavasti vielä kertoa, mikä se on.

Lukuvinkki sydäntalveen?

– Jake Stratton-Kent: The Testament of Cyprian the Mage. Se on kaksiosainen, kiinnostava teos, jonka kirjoittaja on akateemikko ja samalla vannoutunut okkultisti.  Kirja käsittelee länsimaisen maagisen perinteen syntyä Rooman vallan aikana.

Kiitos haastattelusta!

Linkki: Kauko Niemisen teokset Finna-tiedonhakupalvelussa
Linkki: Jorma Elovaaran teokset Finna-tiedonhakupalvelussa
Linkki: Pekka Siitoimen teokset Finna-tiedonhakupalvelussa