10.2.2021 MAA-202 Luento ja kotitehtävät

Neljäs luento ja sen kotitehtävät

Neljännelle luennolla harjoittelimme rasteriaineiston käsittelyä QGIS:ssä. Luennolla taisimme tarkastella väestönmäärää, joten päätin valita harjoitusta varten ulkomaankansalaiset esitettäväksi muuttujaksi. Päätin pitää ruutukokona 1 km × 1 km, sillä minulla oli vielä tuoreessa muistissa luennon kauhutarinat, joiden mukaan liian pienellä ruudukolla koneella kestää laskea sitä ikuisuus. Ruudukon ja ulkomaankansalaisten yhdistämisen jälkeen join attributes by location -toiminnolla, joidenkin ruutujen arvoksi tuli todella isoja, epäloogisia arvoja. Luennolla kerrottiin, että se johtuu siitä, että arvona on ollut 9999 tyylinen arvo, koska ei olla haluttu kertoa todellista arvoa. Tämän takia poistin kaikki tällaiset arvota, jolloin niihin jää ”null”, eikä niihin tule ruutua. Ruututeemakarttani (kuva 1) kuvaa siis pääkaupunkiseudulla asuvien ulkomaankansalaisten määrää ja lukuarvot ovat absoluuttisia. Mielenkiinnon vuoksi tein myös ruututeemakartan (kuva 2), jossa on laskettu ulkomaankansalaisten suhteellinen osuus (ulkomaalaisten määrä ruudussa/ väestön määrä ruudussa * 100%). Yllätykseni sain jonkun ruudun prosenttiosuudeksi 100 %.

Kuva 1. Ulkomaankansalaisten absoluuttinen määrä 1 km × 1 km ruudukossa.

Kuva 2. Ulkomaankansalaisten suhteellinen määrä 1 km × 1 km ruudukossa.

Toisiinsa verrattuna ruututeemakartat ovat todella erilaiset. Omaan silmään tutummalta näyttää kuva 1, sillä siinä tummat alueet, ne ruudut, joissa on suurempi määrä ulkomaankansalaisia, sijoittuu niille alueille, joille ajattelen niiden sijoittuvan. Ruututeemakartassa, joka taas ilmoittaa ulkomaankansalaisten suhteellisen määrän, sijoittuvat tummemmat ruudut tasaisemmin ympäri karttaa, myös sinne, missä absoluuttisia arvoja kuvaavassa ruututeemakartassa oli vaaleita ruutuja. Tämä johtuu siitä, että kuvan 2 ruututeema kartassa oli ruutuja, joissa oli kolme asukasta, jotka olivat kaikki ulkomaankansalaisia tai ruutuja, joissa oli seitsemän asukasta, joista neljä oli ulkomaankansalaisia. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko ruututeemakartassa järkevämpi esittää absoluuttisia vai suhteellisia arvoja. Itse olen sitä mieltä, että tässä tapauksessa olisi hyväksyttävää ja jopa parempi käyttää absoluuttisia arvoja. Suhteelliset arvot ovat mielestäni vähän hämmentäviä, sillä ne saavat joissain ruuduissa niin suuria arvoja, mikä antaa sellaisen kuvan, että ulkomaankansalaisia olisi paljon, vaikka ruudulla olisi vain kolme asukasta.

Visuaalisesti kartat ovat mielestäni ihan okei. Olisin tosin ainakin suhteellisessa ruututeemakartassani voinut lisätä luokkien määrää, sillä 44,4–100 % on todella laaja luokka, vaikka toisaalta se sisältää vain neljä arvoa. Olisi varmaan myös parempi, jos kartoillani olisi yhtenäiset otsikot, mutta ehdin jo kadottaa ensimmäisen ruututeemakarttani, enkä jaksanut tehdä sitä uudestaan vain otsikon muuttamisen takia. Lisäksi karttojen tulkintaa voisi huomattavasti helpottaa, jossa siinä olisi näkyvissä kuntarajat sekä joitain kaupunginosia, mikä tekisi helpommaksi hahmottaa ulkomaankansalaisten sijoittuminen. Kokeilin myös lisädatana olleita tiestötietokantaa, suuralueita, pienalueita sekä maankäyttöä. Jos häivyttäisi aluetietokantoja ruututeemakartan kanssa yhteen tai ottaisi siitä täytteen pois, voisi tämä ehkä hieman helpottaa alueiden tunnistamista. Lisäksi jos laittaisi tiestötietokannan näkyviin, voisi myös tarkastella, miten asutusluvut riippuvat tiestöjen sijoittumisesta. Maankäyttötietokannan hyödyntämistä varten en tähän hätään keksinyt vielä mitään.

Ruututeemakartalla voidaan esittää tietynkokoisen ruudun sisällä olevien erilaisten asioiden määrää ja täten käyttää absoluuttisia arvoja. Koropleettikarttaan verrattuna siinä voidaan esittää tarkempaa tietoa halutusta muuttujasta, koska koropleettikartassa pitää käyttää suhteellisia arvoja ja sen aluejako perustuu hallinnollisiin alueisiin. Ruututeemakartan, korpleettikartan ja muiden teemakarttojen eroista löytyy hyvin Annikan blogista. Tapion blogissa taas oli esitetty ruututeemakartalla mielenkiintoinen muuttuja, talojen rakentamisvuoden keskiarvo, jota en itse varmaan olisi koskaan edes keksinyt tarkasteltavan.

Ruututeemakarttojen tekemisen lisäksi teimme luennolla myös korkeuskäyriä rinnevarjostuksen avulla. Kotitehtäväksi jäi vielä verrata omaa tuotostaan Maanmittauslaitoksen peruskarttalehteen. Toteutin vertailun sillä tavalla, että pyrin etsimään alueet, jotka suunnilleen vastaavat toisiaan ja ovat suunnilleen samassa mittakaavassa. Kuvassa 3 on kuvakaappaus maanmittauslaitoksen karttapaikasta yllä ja sen alapuolella on QGIS:ssä tehty tuotos. Maanmittauslaitoksen versiossa on apukäyrät, joita ei omassani ole. Korkeuskäyrissä on eroja niiden muodon ja sijainnin mukaan. Esimerkiksi Mätikistön kohdalla on rinnevarjostusten perusteella tehtyjä korkeuskäyriä, vaikka niitä ei maanmittauslaitoksen kartassa ole. Maanmittauslaitoksen korkeuskäyrät ovat muutenkin pyöristetympiä, eivätkä ne ole yhtä rosoisia kuin QGIS:n korkeuskäyrät.

Kuva 3. Yllä Maanmittauslaitoksen karttapaikasta otettu kuvankaappaus ja alla QGIS:ssä rinnevarjostuksella tehdyt korkeuskäyrät suunnilleen samalta alueelta.

Lähteet:

Innanen, A. Harjoitus 4: Väestöteemakartta ruutuaineistosta. 15.2.2021 https://blogs.helsinki.fi/anninnan/

Turpeinen, T. 4: Ruuduista rastereihin. 15.2.2021                                    https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/

Maanmittauslaitos – Karttapaikka. 16.2.2021    https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

 

2 thoughts on “10.2.2021 MAA-202 Luento ja kotitehtävät

  1. Pingback: Ruudusta löytyy tieto! – HennaBlog

  2. Pingback: Viikko 4 – ruutuja ja rasterikarttoja – Sirkun kurssiblogi

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *