Internet-palloja ja konfliktispekulaatiota


Kolmas kurssikerta

Kiihtyvää sykettä, kylmiä ja kuumia aaltoja, ajoittaista käsien vapinaa… Seuraava MAA-202 luentokerta oli saapunut. Stressipäänsärky, lievä hyperventilaatio ja ahdistuskohtaukset alkavat jo olla mukava maanantai-iltainen trendi. Luentoaineistot sentään olivat tällä kertaa erilaisia, mielenkiintoisia Afrikkaan liittyviä tietoja aina mantereen konflikteista maanpäällisiin öljyesiintymiin ja Facebook-käyttäjien määrään saakka. Aineistot olivat tervetullutta vaihtelua jo hieman puuduttaviksi käyneisiin Suomen kuntakarttoihin. Samoilla linjoilla kanssani tuntuvat olevan esimerkiksi Annika Innanen (Harjoitus 3: Tulvaindeksikartta -blogikirjoitus, 4.2.2021) ja Oona Jalkanen (Kolmas kurssiviikko: Afrikan konflikteista Suomen tulviin -blogikirjoitus, 8.2.2021).

Kolmannen kurssikerran alussa teoriaosuutta ei ollut lainkaan, vaan meidät pienet kurssilaiset työnnettiin alas vuorelta toivossa, että oppisimme lentämään. Itse kykenin lähinnä räpiköimään säälittävästi yrittäessäni hidastaa putoamisvauhtiani. Kurssikerralla perehdyimme datan käsittelyyn: tutustuimme esimerkiksi taulukkomuotoisten tietojen tuomiseen QGIS-ohjelmaan, tietokantojen yhdistämiseen sekä erilaisiin kohteiden yhteenliittämistyökaluihin (kuva 1). Ohjelmistoepävarmana pelkurina pidin merge-työkalua dissolvea turvallisempana ja mukavampana vaihtoehtona. Kohteiden yhdistämistoimintojen perusidea jäi suurin piirtein päähäni, mutta koska etenimme taas kerran minulle aivan liian nopeaan tahtiin, en ehtinyt kunnolla oppia tai ymmärtää työkaluista juuri mitään (kuva 2), ennen kuin jo kiidimme eteenpäin. Hitaammin ja rautalangasta vääntämällä, kiitos. Onnistuin silti liittämään kaikki aineistotiedot yhteen attribuuttitaulukkoon, joka oli luennon alussa sisältänyt vain ID:t, maakoodit ja maiden nimet. Tietokantaliitos, joka on terminä tuttu jo edelliseltä kurssikerralta, oli sen verran simppeli juttu, että osaisin kenties jopa tehdä sen uudestaan.

Kuva 1: Egyptin kymmeniä saarikohteita, joista jokaisella oli oma tietue ennen kohteiden yhdistämistä.

Kuva 2: Aggregate-työkalun avaama ikkuna, joka oli yksi syy sille, miksi kirjoitin luentomuistiinpanoihini ”nää kaikki työkaluikkunat vie multa vielä hengen”.

 

Afrikan internetin käyttäjät sekä mantereen internetkehityksen johtomaa, Kenia

Attribuuttitaulukoon koottujen erilaisten muuttujien sekä uusien itse laskettujen tietojen – kuten öljykenttien määrä valtioiden sisällä – avulla voi tarkastella ja pohtia yhtä sun toista, kuten muuttujien mahdollisia korrelaatioita, kehityskulkuja tai vaikutuksia laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Muuttujista voi myös tehdä useampia havainnollistavia karttoja: esimerkiksi itse loin koropleettikartan internetkäyttäjien osuudesta väestöstä valtioittain vuonna 2020 (kuva 3). Tein kartan lähinnä kokeillakseni pretty breaks -luokkajaottelua, joka ei ole soveltunut aiempiin tekemiini karttoihin mutta jonka ajattelin tässä kontekstissa antavan mukavan “jaa yksi viidesosa sitä ja kaksi kolmaosaa tätä” -ensivilkaisun. No eipä antanut, luokkajaottelu meni uusiksi.

 

Kuva 3: Internetin käyttäjien osuus (%) väestöstä Afrikan valtioissa vuonna 2020.

Internetin käyttäjien määrää voi pitää eräänä kehitysmittarina, sillä se kielii muun muassa sähkön saatavuuden ja sen käytön kasvusta sekä laitteiden – erityisesti matkapuhelimien – yleistymisestä. Eri vuosilta kerättyjen käyttäjätilastojen avulla voitaisiin arvioida esimerkiksi internetiin liittyvän kehityksen nopeutta. Amanda Salmensuu, joka on myös luonut internetkäyttäjien väestöosuuksia kuvaavan kartan (3. Kurssikerta: Konfliktit Afrikassa ja tulvaindeksit Suomessa -blogikirjoitus, 4.2.2021), esittää internetkäyttäjien määrän avulla voitavan tutkia esimerkiksi konfliktien vaikutusta internetin käytettävyyteen.

Karttaa tarkastelemalla havaitsee valtioiden, joiden väestöstä internetin käyttäjien osuus on alle 35%, sijoittuvan pitkälti Keski-Afrikan alueelle ja sen ympäristöön, mutta valtioita sijaitsee myös Itä- ja Länsi-Afrikan rannikoilla. Afrikan valtioista 26/53 eli hieman alle puolet lukeutuu alimpiin luokkiin. En ollut yllättynyt huomatessani Välimerta reunustavien valtioiden tai Etelä-Afrikan kuuluvan luokkiin, joissa internetkäyttäjien osuus on yli kolmasosasta yli kahteen kolmasosaan väestöstä, mutta olin huvittunut huomatessani samaisiin luokkiin kuuluvien valtioiden muodostavan Kap-Kairo-linjan mukaisen ketjun kartalle. Kartalla kuitenkin mielenkiintoisinta – ja yllättävintä – oli Kenian johtoasema: Keniassa noin 85% väestöstä käyttää internetiä. Uteliaisuuteni heräsi.

Lähdin tutkimaan, mistä moinen johtuu, ja löysin Oxford Business Groupin sivuillaan julkaiseman artikkelin Internet penetration in Kenya grows to remain its technological centre status. Tekstin perusteella artikkeli on julkaistu vuoden 2017 aikana. Artikkeli käsittelee Kenian tieto- ja viestintäteknologian sekä IT-alan kehitystä, saavutuksia ja tulevaisuuden tavoitteita. Siinä myös esitellään Kenya Vision 2030 -taloussuunnitelmaan kuuluva kansallinen laajakaistastrategia NBS (National Broadband Strategy), joka pyrkii muun muassa netin nopeuden nostatukseen sekä laajakaistojen saatavuuden lisäämiseen esimerkiksi opetus- ja terveydenhuoltosektorilla. Kenia siis näyttäisi tekevän varsin paljon internetkehityksensä eteen. Kenian internet-yhteys myös vaikuttaisi olevan nopea: Lily Kuon kirjoittama artikkeli Kenya’s mobile internet beats the United States for speed (Quartz Africa, 8.6.2017) referoi Akamai Technologies -yrityksen julkaisemaa raporttia, jossa käsitellään vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikaisia internet-yhteysnopeuksia yli 130 maassa. Raportin mukaan Kenian mobiiliverkon keskinopeus oli 13,7 megabittiä sekunnissa, mikä sijoitti Kenian listalla neljänneksitoista. Nopeimmat keskinopeudet löytyivät Iso-Britanniasta, Saksasta ja Suomesta. Kenia osallistui myös kokeiluun, jossa kenialaisten internet-saatavuutta parannettiin Loon-yhtiön veikeillä “Google-ilmapalloilla”. Kokeilu kuitenkin päätettiin lakkauttaa vuoden 2021 alussa (BBC: Google says goodbye to giant internet balloons idea, 22.1.2021). Mikäli lisäluettava silti kiinnostaa, suosittelen vilkaisemaan Adbi Latif Dahirin artikkelia A Bird? A Plane? No, It’s a Google Balloon Beaming the Internet (The New York Times, 7.7.2020).

 

Johtavatko luonnonvarat konflikteihin?

Jos vertaa Afrikan valtioiden internetkäyttäjien osuutta kuvaavaa koropleettikarttaani toiseen tekemääni karttaan, jossa olen kuvannut konfliktien, öljykenttien ja timanttikaivosten sijoittumista Afrikan mantereella (kuva 4), voi huomata öljykenttien sijoittuvan pitkälti Välimeren valtioiden alueelle, joilla internetkäyttäjien osuus väestöstä on verrattain suuri. Korrelaatio ei ole kausaatio, mutta ajatuksella öljykenttien ja internetin yhteydestä saattaa olla jotakin perää: öljykenttien tuottamilla varoilla voi olla mahdollista edistää muun muassa internetin kehitystä. Päätelmää tukee Nigerian ja Gabonin öljykenttien määrä ja valtioiden lukeutuminen samaan 35–52 prosentin luokkaan kuin osa Välimerta reunustavista valtioista. Karttoja vertailemalla voi myös havaita, kuinka suuri osa konflikteja kärsineistä valtioista menee varsin hyvin yksiin vähemmän internetin käyttäjiä sisältävien valtioiden kanssa: ovatko konfliktit haitanneet internetin kehitystä vai onko internetin lisäämä tietoisuus mahdollisesti johtanut konflikteihin?

Kuva 4: Timanttikaivosten, öljykenttien sekä konfliktien sijoittumista Afrikan mantereella.

Timanttikaivosten ja internetin välisen yhteyden löytäminen ei ole yhtä suoraviivaista, sillä nopealla silmäyksellä noin puolet timanttikaivoksista näyttäisi sijoittuvan alhaisen internetin käyttäjäosuuden maihin toisen puolen sijoittuvan korkeamman käyttäjäosuuden valtioihin, kuten Etelä-Afrikkaan. Kartoilta kuitenkin voi pistää merkille, kuinka konflikteja esiintyy enemmän sellaisten timanttikaivosten yhteydessä, jotka sijaitsevat matalan internetin käyttäjien osuuden valtioissa. Konfliktialueilta kaivettuja timantteja, jotka myydään konfliktin rahoittamiseksi, kutsutaan usein konflikti- tai veritimanteiksi. Lisää veritimanteista ja niihin liittyvistä ongelmista voi lukea esimerkiksi Anna Sarasteen artikkelista Komeileeko vihkisormuksessasi timantti? Veritimantin voi ostaa tietämättään – niitä on yhä viidesosa myydyistä kivistä (Yle, 7.7.2018).

Sijaintikarttani perusteella myös lukuisten eri öljykenttien lähettyvillä on ollut konflikteja, mikä ei sinänsä ole yllättävä havainto ottaen huomioon öljyn arvokkaana resurssina. Ulkovallat saattavat myös usein olla hanakoita liittymään öljyä koskeviin konflikteihin – ja katson nyt muun muassa sinua, Yhdysvallat. Öljykonflikteja voi ulkovaltojen oman edun tavoittelun lisäksi aiheuttaa esimerkiksi valtion poliittinen epävakaus, öljystä saatavan vaurauden epätasainen jakautuminen tai öljyesiintymän sijainti kahden tai useamman valtion jaetulla rajalla.

Ensivilkaisun – ja vähän lähemmänkin tarkastelun – perusteella konfliktien voisi ajatella seuraavan jossain määrin luonnonvarojen sijaintia, mutta kuten Aino Schulz esittää hyvin blogissaan, sijaintikartalta löytyy valtioita, joissa on tapahtunut paljon konflikteja huolimatta niiden olemattomista tai vähäisistä timantti- ja/tai öljyesiintymistä. Kartalla on myös konfliktittomia valtioita, joilla näitä resursseja on runsaasti (3.2.2021 MAA-202 Luento ja kotitehtävät -blogikirjoitus, 8.2.2021). Myös Antti Paakkari on blogissaan todennut, että havaitusta yhteydestä huolimatta luonnonvarojen ei voi suoraan sanoa lisänneen valtioiden sisäisiä konflikteja (Viikko 3. Luento ja harjoitukset, blogikirjoitus, 5.2.2021).

Aineisto, joka sisältää runsaasti vuosilukutietoja, avaa mahdollisuuksia konfliktien, luonnonvarojen ja internetinkin välisien yhteyksien tarkasteluun. Vuosilukujen avulla voisi esimerkiksi tarkastella sitä, ovatko konfliktit alkaneet heti esiintymien löytyessä, viiveellä sen jälkeen vai jo aiemmin. Olisi myös mahdollista selvittää, ovatko konfliktit alkaneet resurssin alkaessa ehtyä tai loppuessa kokonaan. Vuosiluvut voisivat myös kertoa, kuinka nopeasti öljy- tai timanttiesiintymän löydön jälkeen kenttä tai kaivos on perustettu. Vuosiluvutkaan eivät voi tosin kertoa kaikkia mahdollisia konfliktiin johtaneita syitä: ne eivät esimerkiksi voi vastata kysymyksiin, onko konfliktiin ajauduttu esimerkiksi esiintymän omistukseen liittyvien erimielisyyksien, väestön eriarvoisuuden vai esimerkiksi yhteiskunnallisen liikehdinnän vuoksi.

 

Disney-maraton ja harharetket

Jouduimme hieman harhateille Nalle Puh -klassikkoelokuvan katsottuamme, sillä päätimme katsoa myös kaikki muut Puolen hehtaarin metsän asukeista kertovat elokuvat. Emme kadu mitään.


LÄHTEET

BBC: Google says goodbye to giant internet balloons idea, 22.1.2021 (viitattu 11.2.2021).
<https://www.bbc.com/news/business-55761172>

Dahir, A. L.: A Bird? A Plane? No, It’s a Google Balloon Beaming the Internet, The New York Times, 7.7.2020 (viitattu 11.2.2021).
<https://www.nytimes.com/2020/07/07/world/africa/google-loon-balloon-kenya.html>

Innanen, A.: Harjoitus 3: Tulvaindeksikartta, Annikan GIS-blogi, 4.2.2021 (viitattu 10.2.2021).
<https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/02/04/harjoitus-3-tulvaindeksikartta/

Jalkanen, O.: Kolmas kurssiviikko: Afrikan konflikteista Suomen tulviin, GM1: Oonan blogi, 8.2.2021 (viitattu 10.2.2021).
<https://blogs.helsinki.fi/jaoona/2021/02/08/kolmas-kurssiviikko-afrikan-konfikteista-suomen-tulviin/

Kuo, L.: Kenya’s mobile internet beats the United States for speed, Quartz Africa, 8.6.2017 (viitattu 11.2.2021).
<https://qz.com/africa/1001477/kenya-has-faster-mobile-internet-speeds-than-the-united-states/>

Oxford Business Group: Internet penetration in Kenya grows to remain its technological centre status (viitattu 11.2.2021).
<https://oxfordbusinessgroup.com/overview/expanding-usage-internet-penetration-growing-country-aims-maintain-its-status-technology-centre>

Paakkari, A.: Viikko 3. Luento ja harjoitukset, Antti Paakkarin Blogi, 5.2.2021 (viitattu 14.2.2021).
<https://blogs.helsinki.fi/anttipaa/2021/02/05/viikko-3-luento-ja-harjoitukset/>

Salmensuu, A.: 3. Kurssikerta: Konfliktit Afrikassa ja tulva indeksit Suomessa, Salmeama’s Blog, 4.2.2021 (viitattu 11.2.2021).
<https://blogs.helsinki.fi/salmeama/2021/02/04/3-kurssikerta-konfliktit-afrikassa-ja-tulvaindeksit-suomessa/>

Saraste, A.: Komeileeko vihkisormuksessasi timantti? Veritimantin voi ostaa tietämättään – niitä on yhä viidesosa myydyistä kivistä, Yle, 7.7.2018 (viitattu 12.2.2021).
<https://yle.fi/uutiset/3-10250953>

Schulz, A.: 3.2.2021 MAA-202 Luento ja kotitehtävät, Ainon kurssiblogi, 8.2.2021 (viitattu 14.2.2021).
<https://blogs.helsinki.fi/scsc/2021/02/08/3-2-2021-maa-202-luento-ja-kotitehtavat/>

1 thought on “Internet-palloja ja konfliktispekulaatiota

  1. Päivitysilmoitus: Afrikas stjärna – Geoinformatikens djungel

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *