Viides luento ja itsenäistehtävät
Viidennellä luennolla pääsimme nopeasti niin sanotusti tosihommiin. Aluksi esiteltiin, miten tehdään puskurivyöhykkeitä ja niitä sovelsimme lopputunnin itsenäistehtävissä. Ensimmäisessä itsenäistehtävässä piti tutkia Helsinki-Vantaan melualuetta. Asukkaiden määrän tutkiminen kahden kilometrin alueella oli helppoa, mutta heti tehtävän toisessa kohdassa minulla tuli hämmennys siitä, miten saan verrattua asukkaiden määrää pelkästään melutietokannan 65 desibelin vyöhykkeeseen. Pienen pohdinnan jälkeen muistin, että valitsemalla alueen voin exportata valitut arvot omaksi tasoksi ja siten select by locationin avulla verrata alueella olevia asukkaita. Valitettavasti luin tehtävän annon huolimattomasti, enkä tajunnut, että a ja b -kohdat liittyvät toisiinsa, kunnes joku kysyi asiasta zoomissa, kun olin jo ehtinyt tehtävissä pitkälle ja aloin vasta nyt jälkikäteen miettimään, miten asian saisi järkevästi ratkaistua. Koska arvoja on tässä niin vähän, ratkaisin asian sillä tavalla, että valitsin ensin asukkaat, jotka ovat 2 kilometrin säteen sisällä ja sen jälkeen valitsin fyysisesti ne asukkaat, jotka olivat 65 desibelin ja 2 kilometrin sisällä. Tähän olisi varmaan ollut parempi teknisempi ratkaisu, mutta se meni minulla ohi, jos se silloin zoomissa tuotiin esille.
C- ja d-kohdat minulla sujui sen puolesta ihan hyvin, koska olin tajunnut, että voin luoda uusia tasoja export -toiminnolla tai tekemällä scratch layereitä. Ongelma, mikä minulla tosin oli oikeastaan koko lentokenttä tehtävän ajan, oli että, sekoilin hirveästi koordinaattien kanssa. Useampaan otteeseen ihmettelin, miksi ohjelma ei laske haluamallani tavalla, kunnes tajusin, että exportatessa tai uutta scratch layeria luodessa unohdin muuttaa koordinaattijärjestelmän TM35:ksi. Unohdin muuttaa koordinaattijärjestelmän niin monta kertaa, että minulla kului paljon aikaa sen kanssa tappelemiseen sillä, kun piirtää jotain väärään koordinaattijärjestelmään ja muuttaa sen jälkeen toiseen, poistaa ohjelma kaiken, jolloin joutuu taas piirtämään kaiken uudestaan. Muuten minulla ei muuten ollut ensimmäisen tehtävän kanssa suurempia ongelmia ja se opetti minua kiinnittämään huomiota oikean koordinaattijärjestelmän valintaan. Toisena tehtävänä oli tutkia, kuinka paljon ihmisiä 500 metrin säteellä lähimmästä juna- tai metroasemasta. Tämän tehtävän kanssa minulla taisi olla se ongelma, että kun laskin työikäisten määrää itse sain taulukkoon NULL-arvoja. Sain zoomissa apua ja sain taulukon näyttämään siltä niin kuin sen kuuluikin. Tästä toisesta tehtävästä lähtien aloin laskemaan arvoja omalla taskulaskimellani ja kirjaamaan niitä ylös.
Itsenäistehtävien 2 ja 3 kanssa minulla ei ollut myöskään suurempia vaikeuksia. Pääsin ihan hyvin vauhtiin ja käytin samankaltaisia menetelmiä jokaisessa tehtävissä ja hyödynsin statistics ikkunaa. Itsenäistehtävän 3 kanssa minulla tosin kesti hetken päästä alkuun, koska tien sen viisipäivää muiden tehtävien jälkeen. Aivojen herättelyn ja toimintojen muistelun jälkeen sain sen kuitenkin ihan hyvin tehtyä. Suurin hämmennyksenaiheeni oli koulupiiri ja sen määräytyminen, kunnes tajusin, että sille oli olemassa oma tasonsa. Toinen asia, mikä herätti minussa hieman hämmennystä, oli tehtävänanto. Tarkoitetaanko seuraavan vuonna alakoulun aloittavilla oppilailla taulukon 6-vuotiaita? Entä tuleeko siinä myös huomioida 5-vuotiaiden määrä? En myöskään oikein tajunnut, miten minun pitäisi laskea alueita, joilla ulkomaalaisten osuus on tietyn prosenttiyksikön. Laskin taulukkoon uuden sarakkeen, jossa oli ulkomaalaisten suhteellinen osuus, mutta en oikein ymmärtänyt mihin tietokantaan minun pitäisi niitä vertailla. Keräsin saamiani arvoja taulukkoon yksi, ja toivon, että ne olisivat edes oikeaan suuntaan.
Tähän mennessä olemme jo tehneet useampia harjoituksia QGIS:ssä, ja olen oppinut käyttämään joitain sovelluksen ominaisuuksia. Sanoisin, että minulla on melko suuri itseluottamus ainakin perus koropleettikartan tekemisessä. Olemme käyttäneet pääasiassa vektoriaineistoja, joten rasteriaineiston käyttö on minulle ehkä vielä vähän enemmän pimennossa. QGIS:n avulla on mahdollisuus tehdä karttoja, joilla esittää erilaisia ilmiöitä. Siinä on mahdollisuus käsitellä runsaasti erilaisia aineistoja, mutta se ei oikein kestä liian laajoja aineistoja. Tämä kävi ilmi esimerkiksi, kun lisäsimme WFS rajapinnasta koko Suomen viemäritietokannan ja oma ohjelmani alkoi lagimaan ja taisi lopulta kaatua. Lisäksi esimerkiksi field calculatoria käyttäessä huomaa, jos aineisto on koneelle isohko, kun sillä menee enemmän aikaa suorittamaan laskutoimituksia. Tämän kerran uusi työkalu oli puskurivyöhyke, jonka avulla tässä tehtävässä tutkittiin muun muassa sitä, kuinka moni altistuu lentokentän meluhaitoille. Eerolla on todella hyvä aiheeseen liittyvä blogipostaus, jossa hän pohtii tarkemmin, mistä itsenäistehtävissä saadut tulokset johtuvat ja miten opittuja työkaluja voitaisiin hyödyntää.
Lähteet
Turkki, E. Ongelmanratkaisua. 23.2.2021 https://blogs.helsinki.fi/turkkiee/