Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen korona-ajan selkokielisessä viestinnässä

Hanke on mukana järjestämässä AFinLAn syyssymposiumiin (Helsingin yliopisto, 27.–29.10.2022) sisältyvää työpajaa osallisuuden tukemisesta kirjoitetussa ja visuaalisessa selkoviestinnässä.

Saavutettava viestintä on perusedellytys yhteiskunnan ja oman lähiyhteisön toimintaan osallistumiselle. Työpajan esitelmissä pureudutaan siihen, kuinka kirjoitetun ja visuaalisen selkoviestinnän keinoin voidaan parantaa tai edesauttaa selkokielen kohderyhmiin kuuluvien – mutta myös varsinaisten kohderyhmien ulkopuolella olevien – ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. Osallisuudella tarkoitamme Kinnusen ja Hirvosen (2020: 322) sanoin sitä, että ”ihminen voi tuntea kuuluvuutta yhteisöön ja toimia yhteiskunnassa lähtökohdistaan riippumatta yhdenvertaisesti, kuten hankkia tietoa ajankohtaisista asioista, osallistua päätöksentekoon, nauttia kulttuurielämyksistä, rakentaa kulttuuria ja käyttää palveluita”.

Hankkeen esitelmässä keskitymme osallisuuden tukemiseen korona-ajan selkokielisessä kriisiviestinnässä, jona tarkastelemme  selkojournalismin lisäksi myös viranomaisten ja tukijärjestöjen julkaisemia selkosisältöjä.

Lähtökohtamme on, että erityisesti koko yhteiskuntaan vaikuttavien kriisien aikana selkoviestinnän on oltava paitsi kielellisesti ja sisällöllisesti saavutettavaa (ks. Leskelä & Uotila 2020) myös kohderyhmiään kannattelevaa eli osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia tarjoavaa. Esimerkiksi tapaamisrajoitusten ja karanteenien vuoksi yksilöllä voi olla käytännön tiedollisten tarpeiden lisäksi myös selvemmin henkiseen hyvinvointiin liittyviä tarpeita, kuten kriisin synnyttämien tunteiden ja kokemusten jakaminen muiden kanssa. Media, viranomaiset ja järjestöt voivat lievittää yksinäisyydestä johtuvaa ahdistusta ja toivottomuutta julkaisemalla myös sisältöjä, joissa kriisiaikaa käsitellään omakohtaisista ja vertaistason näkökulmista.

Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemisen kannalta yhtä lailla tärkeää on se, millä tavoin kriisiajan viestinnässä legitimoidaan eli oikeutetaan (ks. van Leeuwen 2007) viranomaisten asettamia rajoituksia ja suosituksia, Selkokielinen viestintä on keskeisessä asemassa, kun perustellaan kriisin taltuttamiseksi vaadittavia toimintatapoja esimerkiksi kehitysvammaisille tai maahan muuttaneille ihmisille. Esitelmässä tarkastelemme, millä keinoin (ja missä määrin) selkokielinen journalismi ja viranomaisviestintä ovat rakentaneet koronan taltuttamisesta kaikille yhteisen hankkeen sekä osaltaan tukeneet erityisryhmiä kriisiajasta selviämisessä. Täydennämme tekstianalyysia selvittämällä tutkimushaastattelun keinoin, millaisia kokemuksia ja näkemyksiä selkokielen kohderyhmien edustajilla itsellään on korona-ajan viestinnästä.

Lähteet

van Leeuwen, Theo 2007: Legitimation in discourse and communication. ‒ Discourse & Communication 1(1) 91‒112.

Leskelä, Leealaura ‒ Uotila, Eliisa 2020: Selkokieli saavutettavan viestinnän välineenä. ‒ Maija Hirvonen & Tuija Kinnunen (toim.), Saavutettava viestintä. Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta etsimässä s. 227‒248. Helsinki: Gaudeamus.

 

Tervetuloa

Tervetuloa Selkokieli kriisiviestinnässä -tutkimushankkeen kotisivulle! Sivusto täydentyy syksyn 2022 aikana.