pääkaupunkiseutu ruutukarttana
Aikaisemmista viikoista eroten tällä viikolla perehdyttiin rasterimuotoiseen kartan tekemiseen. Tämän viikon tehtävä oli ainakin itselleni simppelimpi kuin aikaisempien viikkojen tehtävä ja alla olevan kartan sain tuotettua melkeinpä tunnin aikana.
Tutkimme siis Helsingin eri demograafisia ominaisuuksia ruutukartta muodossa. Käytössämme oli tietokanta, jossa oli paljon eri muuttujia, joista karsin esimerkiksi ruotsinkielisten, ulkokansalaisten ja muunkielisten määrät, niin absoluuttiset kuin suhteelliset. Jokainen teki itse ruudukon, jonka pohjalta QGIS muodosti attribuuttitaulukon ja myöhemmin teemakartan. Tämän takia, jokaisen kartat ovat eri näköiset. Ruuduissa karsittiin, ne jotka eivät sisältäneet mitään demograafista tietoa (näkyy kuvassa 1 harmaalla), mutta joissakin ruuduissa oli vain yksi asukas, kuten taulukossa 1 näkyy.
Päätin itse tehdä karttani ruotsinkielisten lukumäärästä, koska halusin kuvata itselleni visuaalisesti tämän ihmisryhmän sijoittumista kartalla (kuva 1). Kartasta nähdään, että ruotsinkielisen väestön suurimmat keskittyvät osuvat Helsingin keskustaan ja kantakaupunkiin. Kartta konkretisoi ruotsinkielisten sijoittumista pääkaupunkiseudulla, mutta sen informatiivisuus voisi olla parempi. Esimerkiksi:
- Kuntien rajat selkeyttäisivät kartan lukemista.
- Paikannimiä ei ole merkitty.
- Indeksikartta edesauttaisi tutkitus alueen sijainnin ja mittakaavan ymmärtämistä sellaiselle lukijalla, jolle pääkaupunkiseutu ei ole tuttu.
- Vieressä olisi hyvä olla asukastiheyskartta, joka auttaisi tämän kartan ymmärtämistä (tämä oli oma moka, se olisi ollut helppo tehdä jälkikäteen ajatellen)
Valitsin ruotsinkielisten lukumäärän, eikä tätä määrää esimerkiksi suhteuteta ruutujen kokonaisväestöön. Tämä takia kartta luo hieman virheellisen mielikuvan tämän ihmisryhmän sijoittumisesta. Tuottamaani karttaa voidaan verrata Elida Peuhun tuottamaan karttaan ruotsinkielisten suhteellisesta määrästä. Kartat ovat aivan eri näköisiä esimerkiksi suurimmat luokat keskittyvät suhteellisessa kartassa pääkaupunkiseudun reunoille. Omassa kartassani samat alueet kuuluvat pienimpään luokkaan, joka kertoo esimerkiksi näiden ruutujen asukasmäärästä. Ruuduissa on numeerisesti vähän ruotsinkielisiä, mutta suhteellisesti tämäkin määrä on paljon.
Näkyvyysanalyysi pornaisissa
Seuraavaa karttaa en olisi osannut yksin tehdä (kiitos Ilari <3). Näkyvyysanalyysilla laskettiin alueet, jotka näkyvät viiden kilometrin säteellä Pornaisissa Vuoteenkoskella olevalta mäeltä 10 metrin korkeudesta (kuva 3).
Kartta luotiin ensin lataamalla “Visibility Analysis” lisäosa, Paitulista Maanmittauslaitoksen korkeusmalli alueesta ja tehtiin uusi pistemuotoinen shapefile edustamaan tarkastelupistettä. Lisäosan avulla tehtiin “create viewpoint”, joka sisälsi pisteen korkeustiedon. Tämän jälkeen “Viewshed” analyysi tehtiin kymmenen metrin korkeudesta viiden metrin säteellä. Lopputuloksessa on korostettu vaalealla ne alueet, jotka nähdään tarkastelupisteestä. Kuvasta 4 nähdään, etteivät kaikki säteen sisään kuuluvat alueet näy tarkastelupisteestä katsottuna korkeusvaihteluiden takia.
Suureen säteen ja yksityiskohtaisen taustakartan (5km) takia tuotetun kartan informatiivisuus kärsii ja kuva on hieman epäselvä. Kartan ajatus kuitenkin välittyy tästä huolimatta. Kartasta huomataan, että korkeusvaihteluiden takia, mäeltä ei nähdä ihan jokaista aluetta ja nähtävät alueet keskittyvät tasaisille alueilla, kuten pelloille.
Lähteet:
Peuhu, E., Geoinformatiikan menetelmät: Ruutukarttoja ja rasteriaineistoja (9.2.2022). Elidan blogi.
Ilarin big brain + Google