Tällä viikolla jatkoimme eri tietokantoihin perehtymistä ja niiden yhteen liittämistä siten, että kaikki tarvittavat informaatio säilyy ja siirtyy haluttuun tietokantaan. Tässä kohtaa minulle tuli useita ongelmia. Aluksi en pystynyt sisäistämään “vetoketju” periaatetta, vaikka ymmärsin sen käytännössä. On helppo ymmärtää, että kahta taulukkoa ei voi yhdistää ellei niillä ole yhteistä saraketta, mutta tämä sopivasti unohtui siinä vaiheessa, kun QGIS:n painikkeita piti painaa.
Afrikkaan liittyvä tehtävä ei ollut itselleni yhtä vaikea ja sen hahmotin paremmin kuin Suomen tulvaindekseihin liittyvän tehtävän. Vaikka askeleet olivat melkein samat (jos ei ota huomioon muutamaa lisäaskelta, jotka eivät ole enää monimutkaisia useiden yritysten jälkeen), en osannut hahmottaa aikaisemmin tekemääni Suomea koskevaa teemakarttaa tehdessäni.
Päätelmiä pisteiden ja lukujen perusteella
Tällä kerralla käytetyt tietokannat sisälsivät dataa Afrikassa tapahtuneista konflikteista, timanttikaivoksista ja öljykentistä. Datan ja siihen perustuneen kartan (Kuva 1) avulla voidaan huomata, että konfliktit ovat yleisimpiä niissä Afrikan maissa, joissa on useita timanttikaivoksia. Näitä Afrikan maita ovat esimerkiksi Angola, Tsad ja Etiopia.
Kun yhdistetään timanttikaivokset esimerkiksi epävakaaseen poliittiseen tilanteeseen ja alhaiseen elintasoon, on mahdollista, että kaivoksessa tuotetut timantit ovat veritimantteja. Sota-alueella tuotetut timantit lisäävät itsessään konflikteja, koska ne rahoittavat sotatoimintaa eli lisää konflikteja entuudestaan. Veritimantit ovat yleinen sodanrahoittaja useassa Afrikan valtiossa, kuten Sierra Leonessa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Algeriassa.
Kun tietokantaan on tallennettu tietoa esimerkiksi konfliktin ajankohdasta, laajuudesta ja sijainnista ja tämä yhdistetään timanttikaivosten tai öljykenttien löytämisvuoteen ja niiden tuottavuuteen, pystytään päättelemään esimerkiksi ovatko nämä konfliktien aiheuttajia. Mitä tuottavampi kaivos tai kenttä on ja mitä epätasaisempi valtion taloudellinen ja poliittinen tilanne on, sitä todennäköisimmin se aiheuttaa konflikteja. Päädyin samaan loppupäätelmään kuin Kerttu Mäcklin ja Siiri Kokkonen, ettei kaivoksen tai kentän olemassa olo tarkoita automaattisesti konfliktia eli muuttujien välillä ei ole selvää korrelaatiota.
Konfliktien syntyy vaikuttaa myös moni muu tekijä, joista esimerkiksi köyhyys ja ihmisoikeuskysymykset ovat varmasti suurimpia. – Kerttu Mäcklin
Konflikteja synnyttää myös esimerkiksi vaurauden jakautuminen, muista luonnonvaroista (vesi, metallit, jne.) taisteleminen ja eri etnisten ja uskonnollisten ryhmien väliset ristiriidat. Lisäksi kansannousut, kuten Arabikevät, ovat konflikteja, mutteivat liity timantteihin tai öljyyn. Arabikevät ovat hyvä esimerkki, kuinka internet pystyy vaikuttaa konflikteihin. Sosiaalinen media oli tärkeä tekijä esimerkiksi Libyan mielenosoituksien järjestämisessä, jotka muuttuivat fyysisiksi kiistoiksi (Globalis, Arabiakevät).
TULVAINDEKSEJÄ ja Pastellivärinen kartta
Päätiin haastaa itseäni ja yritin kokeilla tehdä valuma-alueiden tulvaindeksi- ja järvisyysprosenttikarttaa (Kuva 2.) vaikeamman kautta sen jälkeen, kun olin tehnyt tehtävän helpoimman kautta. Tämä ei kuitenkaan onnistunut ja “join attributes (sum)” komento on edelleen hepreaa. Kuitenkin huomasin, että niin helpompi kuin vaikeampi versio, jonka olin tehnyt olivat aivan vääriä ja lopulta QGIS poisti ne ennen kuin keksin mitä olin tehnyt väärin.
Yritin myös tehdä ympyrädiagrammit valuma-alueiden maa-aloista, mutta en pystynyt tekemään ympyrädiagrammia muuttamatta järvisyysprosentin pylväsdiagrammia. Näin jälkikäteen ajateltuna olisin voinut tehdä tehdä uuden kartan pelkästään maapinta-alan diagrammeilla ja liittää kuvat vierekkäin, mutta kahdeksan QGIS täyteisen tunnin jälkeen tämä ei tullut mieleen.
Kuten Kokkonen kirjoitti blogissaan, kuinka kartasta huomataan, että valuma-alueiden järvisyysprosentilla ja tulvaindeksillä on yhteys.
Niillä alueilla, joilla järvisyys on pientä, tulvaindeksi on huomattavasti suurempi, kuin suuren järvisyyden alueilla. Niillä alueilla, joilla järviä on runsaasti, jokien vesi pääsee varastoitumaan tulvakaudella järviin. – Siiri Kokkonen
Keski- ja Itä-Suomi ovat esimerkkejä matalan tulvariskin ja korkean järvisyysprosentin alueista ja varsinkin rannikko kuuluu korkean tulvaindeksin ja matalan järvisyyden alueisiin. Tulvaindeksi on rannikolla suuri, koska maaperä on tasaista ja järvien puutteen takia ylimääräinen vesimassa synnyttää tulvia.
Esimerkiksi Pohjanmaalla tulvaindeksi tulee kasvamaan, koska Pohjanlahti kohoaa edelleen viimeisimmän jääkauden jäljiltä. Kohoaminen pienentää jo valmiiksi pientä eroa merenpinnasta. Pohjanmaalla tulvat ovat yleisiä varsinkin keväällä, jolloin vesimassa on lisääntynyt sulavan lumen takia sekä jokiin ja puroihin muodostuu mahdollisesti jää- ja lumipatoja. Myös Kokkonen pohtii tätä omassa blogissaan. Tulviin vaikuttaa myös merenpinnan nouseminen. Jos merenpinta nousee huomattavasti se voi vaikuttaa suurimpaan osaan suomalaisista, koska asutus on keskittynyt tulva-alttiille alueille.
Lähteet:
Mäcklin, K. Viikko 3 – oppi kantapäiden kautta. Kertun blogi. (Viitattu 5.2.2022)
Kokkonen, S. Viikko 3: Afrikan timanttikonfliktit ja Suomen valuma-alueet. Siirin blogi. (Viitattu 5.2.2022)
Globalis. Konfliktit: Arabiakevät (29.10.2020). <https://www.globalis.fi/Konfliktit/arabikevaet> (Viitattu 5.2.2022)