5. Ongelmanratkaisua

Viides kurssikerta oli mielestäni huomattavasti aiempia haastavampi, ja tehtävissä pääsi pohtimaan ratkaisuja monenlaisiin ongelmiin. Tutuiksi tulivat etenkin bufferivyöhykkeet, erilaiset valintatyökalut sekä tietokantaliitokset.

Ensimmäisessä tehtävässä tutustuttiin Clip-työkaluun, jolla leikattiin alueen pellot Pornaisten kunnan rajauksen mukaan. Peltojen pinta-alan sai kätevästi selville Statistics-paneelista. Seuraavassa vaiheessa hyödynnettiin viime viikolla luotuja vektoritasoja rakennuksista ja teistä Pornaisten alueella. Tavoitteena oli selvittää suurten teiden lähistöllä asuvien ihmisten määrä (rakennuksiin arvottu satunnainen asukasmäärä 0-5). Teiden ympärille laskettiin 100m bufferivyöhyke ja selvitettiin sen jälkeen Spatial Queryn ja Statistics-paneelin avulla vyöhykkeen sisään jäävien ihmisten määrä. Kokeilin puskureiden luomista vielä valmiiksi annettujen koulu- ja terveysasematasojen kanssa, ja kokosin kaikki tulokset samaan taulukkoon (taulukko 1).

 

Taulukko 1. Vastaukset kaikkiin kurssikerran tehtäviin.

peltojen pinta-ala (ha)	569,25
asukkaiden lkm alle 100km teistä	339
talojen lkm alle 100m teistä	138
asukkaita alle 500m terveyskeskuksesta %	30 %
asukkailla alle 1km kouluun %	65 %
asukkailla yli 1km kouluun %	35 %
asukkaita Malmin kentän 2km melualueella	57 242
asukkaita Malmin kentän 1km melualueella	8720
1km vyöhykkeen taloista rakennettu kentän käyttöönoton (1936) jälkeen	698
edellä mainituissa taloissa asukkaita	8527
asukkaita Helsinki-Vantaan 2km melualueella	10 488
asukkaita Helsinki-Vantaan 65dB melualueella	27
asukkaita Helsinki-Vantaan vähintään 55dB melualueella	11 913
asukkaita kiitoradan jatkon (7km) 500m meluvyöhykkeellä	11 185
asukkaita alle 500m päässä asemista	265 201
asukkaita alle 500m päässä asemista %	25 %
työikäisiä asukkaita (15-64v) alle 500m päässä asemista asuvista %	71 %
työikäisiä asukkaita (15-64v) alle 500m päässä asemista	188 583
asukkaita taajamissa	933 893
kouluikäisiä yhteensä alueella	103 385
alueen asukkaista asuu taajamissa %	87 %
kouluikäisiä (7-16v) taajamien ulkopuolella	11 212
edellä mainittujen osuus kaikista kouluikäisistä %	11 %
kuinka monella alueella (taajamat) ulkomaalaisten osuus yli 10%	65
kuinka monella alueella (taajamat) ulkomaalaisten osuus yli 20%	22
kuinka monella alueella (taajamat) ulkomaalaisten osuus yli 30%	14
asuinrakennuksia Helsingissä rakennettu vuosina 1965–1970	5068
edellä mainituista kerrostaloja	921
kerrostaloasukkaat, joiden elämää putkiremontit ovat haitanneet/haittaavat lähivuosina	35 919
remontoitavien asuntojen määrä kerrostaloissa	29 141

 

Yhteisen alkuharjoituksen jälkeen siirryin itsenäistehtävään, jossa tarkasteltiin Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien melualueita hyödyntäen aiemmin opittuja taitoja. Aiemmin opituilla piirtämistyökaluilla laadin aluksi uudet tasot lentokenttien kiitoradoista – näiden tasojen ympärille oli tarkoitus laskea vyöhykkeet (kuva 1). Kirjasin aiemmin luotuun taulukkoon melualueiden sisällä sijaitsevien rakennusten ja asukkaiden määrät. Hieman yllättävää oli, että pahimmilla melualueillakin asuu jonkin verran ihmisiä: esimerkiksi Malmia ympäröivällä 2km melualueella asuu 57 242 asukasta ja Helsinki-Vantaan vastaavalla vyöhykkeellä 10 488. Lentokenttätehtävässä haluttiin myös tutkia, miten mahdollinen kiitoradan jatko ja vähintään 60dB lentomelu vaikuttaisivat Tikkurilan alueella. Piirsin siis kiitoradalle 6,5km jatkeen ja laadin sille bufferin: laskujeni mukaan 11 185 asukasta jäisi tämän 60dB meluvyöhykkeen sisäpuolelle.

Kuva 1. Kuvakaappaus Helsinki-Vantaan bufferoinnista ja kiitoradoista.

 

Vastaavalla tekniikalla laskin myös Helsingin ja Vantaan rautatie – ja metroasemien 500m buffereita ja selvitin, kuinka paljon asukkaita asuu näiden sisällä. Työikäisistä (15-64v) asukkaista peräti 71% asuu alle 500m päässä lähimmästä asemasta. Asemien sijainnit ovat siis tarkkaan harkittuja. Seuraavaksi tuli selvittää kouluikäisten (7-16v) määrä taajamien ulkopuolella. Laskin kouluikäiset uuteen sarakkeeseen, kuten aiemmin työikäiset, ja sain Spatial Querya käyttäen selville, että vain 11% kouluikäisistä asuu taajamien ulkopuolella.

Myös ulkomaalaistaustaisten määrien selvittäminen sujui melko helposti valitsemalla Select By Expression -työkalulla taajamat, joissa prosenttiosuudet ylittivät tehtävänannon rajat (10%, 20% ja 30%). Kaiken kaikkiaan ulkomaalaisten osuus on harvassa taajamassa kovin suuri – vain 14:ssa yli kolmanneksen.

Viimeisenä tehtävänä selvitin putkiremonttien sijoittumista pääkaupunkiseudulla. Parhaillaan putkiremontit ovat ajankohtaisimmillaan vuosina 1965-1970 rakennetuissa taloissa. Hyödynsin aiemminkin käyttämiäni valintatyökaluja – esimerkiksi Select Features By Value -toimi hyvin tietyllä aikavälillä rakennettujen talojen selvittämiseen. Kaikista aikavälillä rakennetuista taloista noin viidennes on kerrostaloasuntoja. Kaiken kaikkiaan putkiremontit ovat lähivuosina vaikuttaneet noin 30 000:n kerrostaloasukkaan elämään pääkaupunkiseudulla. Seuraavina vuosina tulevat remontti-ikään myös 80-luvulla rakennetut talot, joten asunnoista peräti 40% (Yle.fi, 2019) on lähivuosina putkiremontin kohteena.

Yritin vielä laatia kartan putkiremontti-indekseistä eli remontoitavien asuntojen suhteellisia osuuksia eri alueilla – en kuitenkaan saanut Join Attributes By Location – tai Count Points in Polygon -toimintoja toimimaan. Tyydyin siis laatimaan kartan, jossa näkyvät vuosina 1965-1970 rakennetut kerrostalot pisteinä (kuva 2). Katselin muiden blogeja samaan tehtävään liittyen, ja esimerkiksi Iida Ahava oli tehnyt blogissaan (Ahava, 2019) hyvin havainnollistavan kartan putkiremonteista.

Kuva 2. Vuosina 1965-1970 rakennetut pääkaupunkiseudun kerrostalot kartalla.

 

Kurssikerralla riitti pohdittavaa ja samalla tuli kerrattua useita erilaisia työkaluja ja työvaiheita. Varsinkin useimmissa harjoituksissa käytetyt Spatial Query, Statistics-paneeli, Field Calculator ja kaikki valintatyökalut lausekkeineen alkoivat sujua rutiinilla. Myös buffereiden luominen sujui kätevästi. Ainoastaan jotkin tietokantaliitokset (Join Attributes By Location yms.) tuottivat ongelmia. Pidin siitä, että kurssikerralla pääsi testaamaan tämänhetkistä osaamistaan ja hiomaan ongelmanratkaisukykyjä – vaikka se veikin välillä hieman aikaa osittain QGIS:n hitaiden prosessointien (etenkin työikäisten ja kouluikäisten päivitykset attribuuttitauluun) takia. Koen kuitenkin osaavani niin kutsutut perustoiminnot kohtalaisen hyvin tämän viikon jälkeen.

 

Lainatut lähteet:

Ahava, I. (26. helmikuu 2019). Viides kerta toden sanoo. Noudettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/iidahava/2019/02/21/puskuria-bufferin-puskuriin-ja-joitain-spatiaalisia-queryja-kylkeen/

Yle.fi. (26. helmikuu 2019). Noudettu osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-9513792