Oletko koskaan joutunut tilanteeseen, jossa kerrot jotain mielestäsi tärkeää asiaa, mutta huomaatkin yleisön keskittyvän johonkin aivan muuhun? Opettajana tähän tilanteeseen joutuu harva se päivä. Tilanne on toisaalta turhauttava, koska huomaat että oppilaasi on ajatellut muuta kuin opetettavaa asiaa puheesi aikana. Usein kuitenkin nämä asiaankuulumattomat ilmaisut vievät opettajan itsehillinnän äärirajoille, kun hän yrittää pitää naamansa peruslukemilla oppilaan mielenkiintoisesta ajatuksenjuoksusta huolimatta.

Pari esimerkkiä “off topiceista”:

1) Olemme puhumassa oppilaillemme koripallon säännöistä liikuntatunnin alussa, kun tyttö luokaltamme keskeyttää puheemme napakasti sanomalla: “Olet Pyry leikannut partasi.”

2) Viikin kirkon kanttori on pitämässä alakoulun oppilaille lauluharjoitusta joulukirkkoa varten. Kanttori on painokkaasti puhumassa erään virren toisen säkeistön tarkkuutta vaativasta kohdasta, kun yksi ekaluokkalainen käsi nousee ilmaan. Kanttori keskeyttää ohjeistuksensa antaakseen oppilaalle suunvuoron. Puheenvuoro kuuluu kutakuinkin näin: “Minun enoni nimi on Johannes.”

Viimeistä harjoitteluviikkoa ja “off topiceja” odotellen..

-Retu ja Pyry